Turve on biomassaa

10

Hallituksen tuore kivihiilen käyttölinjaus esittää, että Suomi luopuisi kivihiilen energiakäytöstä vuoteen 2030 mennessä. Olisimme suunnan näyttäjiä tässä asiassa muulle maailmalle. Suomi taas kerran tekee suuremmin, kuin mitä säännökset edellyttävät. Nostaakohan tämä Suomen arvoa muiden maiden silmissä, vaikka tehdään säännökset isommin ja kovemmin kuin muut maat.

Kova on tavoite ja se tietää isoja voimalaitoksien remontteja Etelä-Suomeen. Oulusta katsottuna lähin hiilivoimala sijaitsee Vaasassa. Millä korvattaisiin tämä kivihiili? Turve on yksi varteenotettava vaihtoehto. Turve on lähienergiaa ja toisi kaivattuja työpaikkoja maaseudulle. Turve on kiistelty energiamuoto, jonka EU luokittelee fossiiliseksi polttoaineeksi sen hitaasti tapahtuvan uusiutumisen takia. EU:n parlamentin ympäristövaliokunta torjui Suomen yrityksen sisällyttää turve uusiutuvien energioiden listalle vuonna 2008. Taisi olla omat lobbarit asialla.

Suomen etuna on puu. Maapinta-alasta 80 prosenttia on metsää. Sitä hoidetaan niin, että puuta kasva enemmän kuin mitä hyödynnetään. Biomassojen käytön yhteydessä pohditaan usein sen hiilineutraalisuutta. Luonnon kiertokulkuun kuuluu, että yhteyttämisessä sidottu hiilidioksidi palautuu ennemmin tai myöhemmin hajoamisen seurauksena takaisin ilmakehään hiilidioksidina tai hallitusti polttolaitoksissa, jolloin energiaa hyödynnetään ihmistoiminnassa. Hajoamisessa ja palamisessa vapautunut hiilidioksidi palaa takaisin ilmakehään josta se voidaan taas yhteyttää uudeksi biomassaksi.

Fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna biomassoissa on se ratkaiseva ero, että biomassoja poltettaessa ilmakehään vapautuu takaisin hiilidioksidia joka on sieltä jonkin aika sitten yhteyttämisen avulla sidottu pois.

Suomen metsissä kasvaa joka vuosi merkittävästi enemmän puuta, kuin mitä sitä käytetään erilaisiin hyötykäyttötarkoituksiin. Näin ollen esimerkiksi koko Suomen hiilitaseita tarkasteltaessa metsät ovat merkittävä hiilinielu. Kauppalehden kirjoituksessa siteerataan lakimies Timothy Searchingeria jonka mukaan biomassapohjaisten energialähteiden päästöttömyys perustuu perustavaa laatua olevaan laskuvirheeseen mutta ei kerrota minkälaiseen laskuvirheeseen.

Käytetty ilmaus ”tutkijoiden mukaan” antaa epäselvän, ehkä myös tarkoitushakuisen kuvan todellisuudesta. Suomella tällainen vahvuus on puun monipuolinen käyttö erilaisten tuotteiden ja palveluiden raaka-aineina. Ja käyttämätön puu eli lahoava metsä myös vapauttaa hiilidioksidia, ei sido.

Biotalous on hakkuutähteiden energiakäyttöä tai ylipäätään paljon energiakysymyksiä suurempi asia. Suomessa bioenergiasta tulee 2/3 metsäteollisuuden sivutuotteista, mustalipeästä, sahanpurusta ja kuoresta. Emme hakkaa ainespuuta käytännössä lainkaan suoraan energiakäyttöön. Kokonaisuuden kannalta on vain hyvä asia että kaikki isot puunjalostus yrityksemme investoivat myös uuden tyyppisten biopolttoaineiden jalostamiseen kykeneviin laitoksiin.

JAA

10 KOMMENTTIA

  1. Hienoa, vaihdetaan kivihiili ainoaan olemassa olevaan vielä enemmän CO2-päästöjä tuottavaan energialähteeseen. Kyllähän se turve uusiutuu jos soita ei kuivateta ja odotetaan 10 000 vuotta…

    • Suomessa on geologista suota n.5,1 milj.ha. ja metsätieteellistä suota n.8,9 milj.ha. Suo kasvaa biomassaa n.50 m3/ha vuodessa.,yhteensä n.700 milj. m3/vuosi. On kyllä aikamoista yksinkertaistamista ”äly hoin” laskelmat co2 päästöistä. On verrattava turpeen vuotuista käyttöä vuotuiseen biomassan kokonaiskasvuun ja vasta sen jälkeen voidaan arvioida co2 päästöjä.Jos turpeen vuotuinen käyttö ei ylitä vuotuista biomassan tuottoa, niin silloin voidaan puhua hiilineutraalista energiasta. Ojitettuna soistuminen hidastuu,mutta vastaavasti muu kasvillisuus rehevöityy ja puuston kasvu kiihtyy joten myös hiilen sidonta yhteyttämisen kautta kiihtyy. Kaikki vihreät kasvit luonnossa ja viljelyksillä varastoivat kierrossa olevaa hiilidioksidia ja luovuttavat happea elävien hengitettäväksi. Biomassojen käyttö energiana ja ravintona ei voi lisätä ilmakehän hiilidioksidia,ainoastaan fossilisten energiamuotojen käyttö lisää ilmaston co2 pitoisuutta.

      • Ajattelitko nyt ollenkaan. Suot sitovat luonnontilassa valtavia määriä hiilidioksidia. Kun se ”biomassa” poltetaan niin se vaputuu ilmakehään. Ojitetun suon päälle kasvava kasvusto ei pääse lähellekkään tervettä suota hiilidioksidin sitomisessa. Soiden kuivatus ei todellakaan aiheuta ”biomassan kokonaiskasvua” vaan juuri toisin päin. Turve on kivihiiltä huomattavasti tehottomampi energiamuoto, joten samaan energiantuottoo tarvitaan kivihiileen nähtynä valtavasti enemmän turvetta. Hiilidioksidipäästöt ovat näin ollen suuremmat kuin kivihiilellä. Kannattaa ehkä tutustua alan kirjallisuuteen ja ruveta vasta sitten muodostamaan mielipiteitä.

  2. Turpeen poltolla sähkön- ja lämmön tuottaminen aiheuttaa puolet kovemmat hiilidioksidipäästöt kuin kivihiili. Eikä sitä kivihiiltäkään voi oikein minään ympäristöystävällisenä polttoaineen pitää. Turpeen energiakäyttöön esimerkiksi 10 metriä paksu aapasuon turvekerros kuivataan ja nostetaan ylös polttolaitoksen kattilassa poltettavaksi. Sen jälkeen turvesuon paikalla on mahdollisesti joku lampi tai jotain kitukasvuista heinikkoa. Optimiolosuhteissa turve tosiaan uusiutuu siihen Pohjois-Suomessa noin 1 millimetrin vuosivauhtia. Siinä ei mene kuin 10 tuhatta vuotta että suo on palautunut optimiolosuhteissa ennalleen. Samalla logiikalla kivihiili ja öljykin voidaan luokitella uusiutuviksi kun siinä ei mene kuin muutama sata tuhatta tai miljoona vuotta että ihmiskunnan vuodessa polttama öljymäärä on syntynyt uutta öljyä.

  3. Turvetta kertyy vuosittain noin 50m3/ha. Pintaturve on vain heikosti maatunutta. Turve kestää vertailut moneen muuhun raaka-aineisiin verrattuna uusiutumisen osalta. Missään muodossa turvetta ei pidä verrata kivihiileen.

  4. No niihän se onki se turve ,ja hakkuu tähteet ,ja olet ,vanahat heinät ,potunvarret, kalanpäät ,,,,ym .
    Sanoppa se viherpiipertäjille joille luomu sähkö tullee autoihinki viheriää johtua pitkin.
    Ja sittä ollaan niin vihiriää niin vihiriää että oikein ettoo.

  5. Meidän mökkijärvellä loppui verkkokalastus 80-luvulla, kun Vapo alkoi urakalla ojittamaan soita. Ennen kirkasvetinen järvi muuttui ruskeaksi sopaksi. Kuulemma kaikki päästöt on kunnossa. Mielenkiintoista olisi lisäksi tietää mitä sieltä piipun päästä tulee ulos, kun turvetta poltetaan. Veikkaan että muutakin kuin happea.

  6. Biomassapohjaisen energialähteen päästöttömyys perustuu siihen poliittisesti tehtyyn tietoiseen laskuvirheeseen, jonka avulla väitetään että se on hiilineutraalia.

    Ilmastonmuutoksen kannalta ratkaisevaa on vain se paljonko hiilidioksidia on ilmakehässä. Ei ole merkitystä miten paljon hiiltä on sitoutunut mihinkin. Fossiilisia polttoaineita poltettaessa vapautuva hiili sitoutuu samalla tavalla biomassaan kuin biomassasta vapautuva.

    Toinen laskuvirhe on hokemasta että uusiutuvat polttoaineet olisivat jotenkin hiilineutraaleja, koska niistä vapautuva hiili oli juuri äskettäin sidottu tai tullaan sitomaan pois ilmakehästä biomassan toimesta. Valitettavasti näin ei ole koska se hiilinieluna toimiinut biomassa on samalla poistunut. Fossiilisilla tätä ongelmaa ei edes ole, koska fossiiliset esiintymät eivät toimi hiilinieluina joten niiden käyttö ei vähennä olemassa olevaa hiilinielua.

    Lisäksi jos puu tai puun osa (kanto jne) kasvaa ja sitoo hiiltä vaikka 30 vuotta niin tuona aikana sidottu hiilimäärä vapautuu takaisin ilmakehään minuuteissa. Ilmakehään päässeen hiilen takaisinsitoutuminen biomassaan kestää keskimäärin 10 vuotta. Tästä seuraa se että jos polttaesssa vapautuu X tonnia hiiltä vuodessa niin polttaminen ylläpitää ilmakehässä tuplasti tuon X tonnin hiilimäärän. Tämä pätee yhtälailla oli kyse fossiilisista tai biomassata. On siksi lähes ihan sama poltetaanko biomassaa vai fossiilista.

    Biomassassa on kuitenkin kaksi hyvää puolta. Ensimmäinen on että se on kotimaista ja toinen on että riippuvuus geologisesti rajoittuneisiin fossiilisiin esiintymiin vähenee ja pitkien riskialtiiden kuljetusten tarve vähenee. Siltikin, biopolttoaineet tulevat olemaan vain lyhyen siirtymäkauden ratkaisu.

    Turpeen ainoa hyvä puoli on sen kotimaisuus. Mitään muuta hyvää siinä ei ole. Se tuottaa saatuun energiamäärään suhteutettuna enemmän hiilipäästöjä kuin kivihiili. Louhintaan tarvittavaan pinta-alaan verrattuna turve-esiintymät ovat köyhiä kivihiiliesiintymiin verrattuna. Lisäksi turvetuotanto on pitkälti sesonkityötä ja hyvin säästä riippuvaista. Huonoa bisnestä siis ja siksi sitä on jouduttu tukemaan. Turpeenkäyttö energiatuotannossa tulisi lopettaa samaan aikaan ja samasta syystä kuin kivihiilen.

    Puu eli lahoava metsä vapauttaa kyllä hiilidioksidia, mutta ylläpitää hyvin monimuotoista biodiversiteettiä ja monia uhanalaisia eliölajeja jotka on kovaa kyytiä häviämässä planeetalta. Nyt tehdyt hallituksen lyhytnäköiset biopolttoainelinjaukset ovat supermyrkkyä Suomen biodiversiteettilupauksille. Avohakkuista pitäisi luopua tässä yhteydessä, sillä niillä metsä tuhoutuu ja paikalla on vuosia käytännössä eliöistä köyhtynyttä autiomaata. Lahopuuta sisältävät metsät ainakin pitäisi jättää rauhaan. Kaadetaan jo puupelloiksi muutettuja metsiä mieluummin.

  7. Turve ei ehdi puun tavoin uusiutua sillä aikajänteellä kuin sitä todennäköisesti nostetaan. Uskallan väittää että viidenkymmenen vuoden kuluttua turvetta ei enää nosteta. Eli uusi ”turvepelto” ei ehdi niittoikään. Näin laskien turpeen poltto vastaa fossiilisten polttoaineiden polttoa. Jotta turve voitaisiin bioenergiaksi laskea, täytyisi sitä nostaa ja kasvattaa satoja, jopa tuhansia vuosia.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.