Talouskasvu ja vienti – saavutettavissa raiteilla?

2

Talouskasvu ja vienti – saavutettavissa raiteilla?

Sunnuntaina 20.9.2015 oli juttua Kalevassa Ruotsin työpaikoista. Jutusta innostuneena rupesin tutkimaan junareitin mahdollisuutta Ruotsiin. Tässähän piilee mahdollisuuksia, joskin erilaisuuksia. Toivottavasti ne eivät muodostu esteeksi.

Suomessa ja Ruotsissa on eri raideleveys. Tämän vuoksi radan ylittävän tavaraliikenteen hoitamiseksi tarvitaan terminaali ja junahalli josta kuljetettavat kontit yms tavarat voidaan siirtää vaunusta toiseen. Rajalla on kokeiltu vaunuja joissa automaattisesti muuttuvat akselipituus mutta se osoittautui kalliiksi ja toimivuudeltaan talvioloissa epävarmaksi.

Vuonna 2013 tavaraliikenne oli 0,16 miljoonaa tonnia joka muodostuu pääosin Tornion Röytän terästeollisuuskuljetuksista. Mahdollisia uusia kuljetuspotentiaaleja ovat Pohjois-Suomen teollisuuden vientikuljetukset Länsi-Eurooppaan.
Ruotsin kautta kulkeva reitti on arvioitu yhdeksi vaihtoehdoksi Suomen ulkomaankaupan merikuljetuksille.

Matkustajaliikenteessä on ollut esillä junatarjonnan jatkaminen Haaparantaan asti. Henkilöjunien pääteasema ja tavaraterminaalin sijoituspaikka vaikuttavat keskeisesti sähköistyksen aiheuttamiin kustannuksiin. Nykyisten suunnitelmien mukaan terminaali on tulossa Haaparannan puolelle. Tällöin ruotsalaista henkilöjunia ei voida ajaa sähkövedolla Tornioon asti koska rajan ylittävällä osuudella ei voi olla kahdelle eri raideleveydelle erillistä sähköjärjestelmää. Tällöin myös henkilöjunien vaihtoasema olisi sijoitettava Haaparantaan jolloin radan sähköistäminen Suomen raideleveyden mukaisesti edellyttäisi rajan ylittävän ristikkosillan rakentamista.

Muita vaihtoehtoja on rajan ylittävän henkilöliikenteen hoitaminen vectron-vetureilla ja henkilöliikenteen hoitaminen rajan yli busseilla. Ajallisesti junanvaihto kestää noin 40 minuuttia. Liikennevirasto on tutkinut asiaa tänä vuonna.

Lähtökohtaisesti tällaisen uuden liikenteen on oltava liiketaloudellisesti kannattavaa. Pohjois-Suomi elää puusta ja teollisuudesta, täällä on vahva puurakentamisperinne. Täällä on myös suuria talotehtaita junaradan lähettyvillä, joten voitaisiinko ajatella Pohjois-Suomesta talotehtaalta nostettavan valmis omakotitalon elementti suoraan junan kyytiin. Junan kyydissä rahtia voitaisiin viedä suoraan Ruotsiin tai jopa Keski-Eurooppaan asti koska näissä maissa arvostetaan suomalaista rakentamista. Tai mikseipä Kiirunaan jossa on uusi rakennusbuumi koska siellä siirretään kaupunkia kaivoksen tieltä pois.

Eikä henkilöliikennettäkään pidä unohtaa, mikä sen mukavampaa olisi kuin Oulusta ajella junalla Keski-Eurooppaan. Myös Ruotsin puolelta oltaisiin varmasti halukkaita osallistumaan Pyhäjoen ydinvoimalan rakennusprojekteihin. Oma lukunsa on Lapin kaivosteollisuus, mikäli siellä saadaan kaivosteollisuus toimimaan, lisäisi se myös junaliikennettä. Ruotsi on esimerkillisesti panostanut raideliikenteeseen rakentamalla Haaparannasta Bodeniin uuden rataverkoston joka on sähköistetty.

JAA

2 KOMMENTTIA

  1. Ruotsin tarjoamiin työpaikkoihin ei mennä julkisilla.

    Järkyttävää höpöpuhetta investoida miljoonia siihen, että työtön oululainen pääsisi Luulajaan junalla.

  2. ”Jutusta innostuneena rupesin tutkimaan junareitin mahdollisuutta Ruotsiin.”

    Vau, originaali idea. Asiantuntemus hohkaa tänne asti, vaan puuttuuko Ruotsin kielen taito? Norrtågin suunnitelmissahan on ajaa 5 päivittäistä vuoroparia henkilöliikennettä Luulajasta Haaparantaan.

    Tämän lähiliikennemallin vastaanotto riippuu taas VR:stä, jonka henkilöliikenne liikkuu egosyistä Vihreästi ydinsähköllä ja tavaraliikenne myös siltä vapautuneilta raideosuuksilla Wanhakantaisesti dieselillä. Ehkä jonain päivänä biodieselillä?

    Done and Done. Henkilöliikenteen osalta voidaan käyttää kiskobusseja Kemistä ja tavaraliikenteen osalta wanhaa kunnon dieseliä Haaparannan ratapihalle asti.

    Se onko tässä jotain vaikeaa riippuu katselukulmasta. Ei henkilöliikenteelle tarvitse kuuluttaa junanvaihdosta, että vaihdetaan ryssien standardista standardiin 😉 Eikä raskaille kuljetuksille, että nyt vaihdetaan kontit tai rekat junasta toiseen.

    Mutta sellainen mieltä painava kysymys tässä on, liekkö Luulajan syväsatama (ruopattuna) Suomalaisille tuotteille se kaikkein paras vaihtoehto?

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.