Sipilä ja Kulmuni Pohjois-Suomen takuuvarmat keskustalaiset läpimenijät – kahdeksasta muusta paikasta kova kisa

4

Keskusta lähtee valtakunnallisesti vaalien loppukiriin erikoisessa tilanteessa. Keskustan puheenjohtaja, ex-pääministeri Juha Sipilä antoi reilu viikko sitten periksi sotelle ja kaatoi samalla oman hallituksensa.

Yhtäältä hallituksen kaataminen näyttää hölmöltä – jopa lapselliselta – poliittiselta teatterilta. Se hankaloittaa viime hetken hankkeita, jotka tarvitsisivat allekirjoituksia poliittiselta ministeriltä. Kipeimpänä hallituksenkaatoleikistä johtuvana yksityiskohtana voi pitää Pohjolan Rautatiet Oy:n tytäryhtiöiden perustamisen turhaa turhaa lykkääntymistä.

Pragmaattisen diplomi-insinöörin maineessa olevan miehen maineelle tällainen säätö tekee varmasti hallaa. Toisaalta Sipilä ajoi itsensä tähän asemaan jo neljä vuotta sitten puhumalla yritysmaailmasta tutuilla “tulos tai ulos” -metaforilla. Äänestäjien päätettäväksi jää, kuinka uskottavasti “tulos tai ulos” -lupaus näin viime hetkelle jätetyllä erolla toteutuu.

Seitsemän paikkaa tarjolla keskustalle Oulun vaalipiirissä

Keskustan tilanne Oulun vaalipiirissä heijastelee luonnollisesti keskustan asemaa valtakunnallisesti. Ennustin itse kuukauden alussa keskustalle Oulun vaalipiirissä seitsemää paikkaa. Analytiikkayhtiö Accuscore päätyi analyysissään samaan paikkamäärään, vaikka se ennusti keskustalle noin kolme prosenttiyksikköä parempaa prosentuaalista kannatusta Oulun vaalipiirissä.

Uusimmat gallupit ovat taas muuttaneet hivenen puolueiden odotettavaa kannatusta, mutta nuo muutokset eivät muuta Oulun vaalipiirin tilannetta paikkajakauman näkökulmasta. Vaalimatemaattisesti Oulun vaalipiirissä näyttäisi vahasti siltä, että kokoomuksen, SDP:n, perussuomalaisten ja vihreiden saama paikkamäärä on kullakin melko stabiilisti kahdessa, koska kullakin kannatuksen prosentuaalinen muutos kestää näillä näkyminen jonkin verran muuttua ilman, että se heilauttaa kahta paikkaa suuntaan tai toiseen.

Tilanne on lähes yhtä stabiili vasemmiston kolmen paikan suhteen, mikä tarkoittaa sitä, että keskustan todennäköinen paikkamäärä on 7 paikkaa. Toiseksi todennäköisin paikkamäärä on 6 ja kolmanneksi todennäköisin 8 paikkaa.

Kuka menettää paikkansa eduskunnasta?

Edelleen julistaisin ainoan kirkossa kuulutettavaksi kelpaavan varmuusluokan paikan SIpilälle. Todennäköisesti kuudesta muusta paikasta kärkkyvät Mikko Kinnunen, Antti Rantakangas, Juha Pylväs, Marisanna Jarva, Timo Korhonen, Ulla Parviainen, Hanna-Leena Mattila, Tuomas Kettunen, Eija-Riitta Niinikoski, Riikka Moilanen ja Pekka Aittakumpu.

Toisin sanoen ainakin yksi keskustalaiskansanedustaja todennäköisesti tippuu eduskunnasta Oulun vaalipiirin osalta siitäkin huolimatta, että Tapani Tölli, Niilo Keränen ja Mirja Vehkaperä eivät ole ehdolla.

Vaikka Sipilän henkilökohtainen kannatus voi laskea reilustikin vuoden 2015 ennätyslukemista, hänen paikkansa tulevassa eduskunnassa on pomminvarma. Viimeksi hän sai 30 758 ääntä, ja läpimenoon tarvitaan keskustan karkeasti arvioiden vajaa viidennes tuosta äänimäärästä. Kaikkien muiden ehdolla olevien äänimäärät olivat viime vaaleissa alle 6000 äänessä, joten muita “vapaalippuja” ei ole jaossa.

Niin sanotut vakaumuksen perusteella jakautuvat äänet sekoittavat pakkaa

Kun puhutaan nimenomaan keskustasta, on vielä yksi asia, jota ei voi jättää sivuuttamatta. Tai voisihan sen jättää, ja olen varmasti tietoisestikin jättänyt aiheen tietynlaisen herkkyyden vuoksi tähän mennessä. Nimittäin Oulun vaalipiirin keskustalaisten asetelmiin vaikuttaa myös se fakta, että vanhoillislestadiolaiseen herätysliikkeeseen kuuluvat poliitikot ovat valinneet lähes poikkeuksetta keskustan puolueekseen.

Helsingin Sanomien hiljattain julkaistussa tutkittuun tietoon perustuvassa artikkelissa yhteyttä kuvataan näin: “Keskusta on vanhoillislestadiolaisuudessa edelleen keskeisin puolue, mutta kynnys liikkua keskustan ja kokoomuksen välillä on aiempaa pienempi. Vuoden 2015 vaaleissa valtaosa vanhoillislestadiolaisista ehdokkaista lukeutui keskustaan.”

Vaalimatemaattisesti asian nostaminen esiin on relevantti sikäli, että kun tiedetään vanhoillislestadiolaisten äänestävän todennäköisesti vanhoillislestadiolaisia ehdokkaita, niin sanottu äänten testamenttaaminen liikkeen sisällä voi olla monissa tapauksissa keskimääräistä helpompaa ja aiemmin varsinaisesti puoluepolitiikassa kyntensä näyttämättä jättäneet vanhoillislestadiolaiset voivat olla todennäköisempiä ääniharavia kuin puolueen muut untuvikot, jos ovat onnistuneet saamaan arvostusta liikkeen sisällä

Mediassa ilmiöstä ei kovin suuresti kirjoiteta, vaikka asia on tietenkin tiedossa. Jos ja kun media siitä kuitenkin kirjoittaa, sana vanhoillislestadiolaisuus vaihtuu usein termeihin kuten vakaumuksellisuus. Tämä on sikäli luonnollista, että ihmisten uskoon liittyvät asiat ovat useimmille herkkiä ja intiimejäkin.

Ilmiössä ei ole sinänsä mitään ihmeellistä. On luonnollista, että ihminen ylipäätään äänestää ihmistä, jonka arvomaailman kokee omakseen. Itse en näe perustelluksi nostaa yksittäisen henkilön vanhoillislestadiolaisuutta tai mitään muutakaan vakaumusta esille – kukin tehköön sen tai jättäköön tekemättä itse.

Ainoa poikkeus täytyy tehdä Juha Sipilän kohdalle, joka on (nyt jo entisenä) pääministerinä niin merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa, että hänen kaikilla sitoumuksilla ja yhteyksillä voi olla suoraa yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Sipilä ei siis ole vanhoillislestadiolainen, mutta kuuluu lestadiolaisen liikkeen valtauomasta eronneeseen Rauhan sana -järjestöön.

Kulmuni on ”Lapin Sipilä” – kevytversiona

Lapin vaalipiirissä on kaiken kaikkiaan samantyylinen tilanne kuin Oulun vaalipiirissä. Accuscore ennustaa keskustalaisten paikkamäärän putoavan Lapissa neljästä kolmeen, joten yksi istuva kansanedustaja pudonnee ulos Arkadianmäeltä.

Muistinvirkistykseksi todettakoon, että viimeksi neljä paikkaa menivät (tässä järjestyksessä) Katri Kulmunille, Paavo Väyryselle, Eeva-Maria Maijalalle ja Markus Lohelle, mutta Euroopan parlamenttiin jääneen Paavo Väyrysen paikalle nousi Mikko Kärnä, joka ehti olla kansanedustajana suurimman osan kautta ennen Väyrysen paluuta.

Vaikka Kärnä nousi eduskuntaan varapaikalta ja tippui pois, hän on esiintynyt kansanedustajana niin värikkäästi, että häntä voi pitää Kulmunin jälkeen toiseksi todennäköisimpänä läpimenijänä Lapin vaalipiirin keskustalaisista. Se tarkoittaisi sitä, että kolmannesta paikasta kisaavat Maijala ja Lohi, jotka lähtevät viime vaalien perusteella kisaan melko tasaväkisistä asetelmista. Toki mahdollisuuksien rajoissa on myös Kärnän tippuminen ja toisaalta keskustan neljä paikkaa, jolloin kaikki mainitut pääsisivät kansaa edustamaan.

Kulmunin asema Lapissa on kuitenkin melkein kuin Sipilän asema Oulussa. Kulmuni sai viime vaaleissa 9 700 ääntä, ja kun läpimenoon vaadittaneen tällä kertaa 5000–6000 ääntä, keskustan varapuheenjohtajaksi nousseen Kulmunin läpimenoa voi pitää erittäin todennäköisenä. (Toki sanaa melkein pitää sikäli korostaa, että Sipilän äänimäärä on silti kolminkertainen Kulmuniin verrattuna [jos toki Oulun vaalipiirissä hyväksyttyjä ääniäkin annettiin 2,5-kertainen määrä Lapin vaalipiiriin verrattuna]). Muut kolme mainittua kärkkyjää saavat sen sijaan jännittää loppuun saakka eli 29 päivää.

JAA

4 KOMMENTTIA

    • Joo, totta. Lähes yhtä stabiili on tosiaan liioitteleva ilmaus. Ehkä sitä (vasemmistoliiton kolmatta paikkaa) voisi kuvata melko todennäköiseksi.

      Jos paikkoja lähtee ”puhtaan matematiikan” lisäksi arvioimaan ehdokasasettelun kautta, siinä vasemmistoliitto on äkkiseltään Oulussa vahvoilla. Keskustan trion Tölli-Keränen-Vehkaperä puuttuminen näyttelee varmasti jotain osuutta äänissä ja vasemmistoliiton kanssa samoista äänistä taistelevilla demareilla ja vihreillä ei kummallakaan ole kovin tunnettuja ehdokkaita muita kuin Tuppurainen, siinä missä vasemmistoliitolla on nykyiset kansanedustajat ja mepit -kategoriassa Sarkkinen ja Kyllönen. Ja jos joku huomauttaa tässä vaiheessa, että Haapanen on entinen kansanedustaja, niin vasemmistoliitolla on siihen ”vastauksena” vielä Kalliorinne ja Huotari.

      -Ville-

  1. Lapin vaalipiirin varmat läpimenijät ovat Kulmuni,Ojala-Niemelä,PS,n Björkbacka, Markus Mustajärvi,joka on vasemmistoliiton älykkö joskus mielipideissään,siksi hänet on välillä hyllytetty,ja tietenkin Sodankyläläinen vihreä Riikka Karppinen joka tulee saamaan äänivyöryn yli puoluerajojen.
    Pedoille lampaitaan syöttävä Maijala,kepu onneksi tippuu eduskunnasta ,Hänestä ei tykkää kepulaisetkaan,ainoastaan poromiehet,ja Kränällä on taas mahdollisuus päästä kommentoimaan joka ainoata asiaa ja Lohi kepu ,ui taas eduskuntaan.
    Kokoomuksen Autto ei pääse onneksi läpi,hän on häslännyt jo Rovaniemen valtuustossa tarpeeksi.

    • Yllä mainittuun Accuscoren ennustukseen viitaten olen Lapin todennäköisistä läpimenijöistä muuten samaa mieltä, mutta a) Maijalan ja Lohen välistä kamppailua en osaa arvioida ja b) Autto menee todennäköisesti Karppisen ohi. Karppinen on varmasti taistelemassa Lapin seitsemännestä paikasta, mutta vihreiden pitäisi suurin piirtein nelinkertaistaa kannatuksensa viime vaaleista, ja se näyttää kohonneesta kannatuksesta huolimatta melko epätodennäköiseltä.

      -Ville-

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.