Sipilä sekä 10 muuta todennäköistä läpimenijää – ja 19 kärkkyjää

6

Koska elämme jo maaliskuuta ja vaaleihin on enää 43 päivää aikaa, on tullut aika tehdä kokonaisvaltainen arvaus Oulun vaalipiirin läpimenijöistä.

Kun eduskuntavaalien 2015 puolueiden kokonaiskannatusta vertaa niiden kannatukseen Oulun vaalipiirissä, tuoreimpien Helsingin Sanomien galluptulosten pohjalta kannatus puolueiden kesken jakautuisi Oulun vaalipiirissä tulevissa vaaleissa seuraavasti:

Keskusta 29,7%
Vasemmistoliitto 14,36%
SDP 11,03%
Kokoomus 10,97%
Perussuomalaiset 10,37%
Vihreät 9,93%
Muut 13,64%

Paikkojen jakautumisena se puolestaan tarkoittaisi seuraavaa:

Keskusta 7 (-2)
Vasemmistoliitto 3 (+1)
SDP 2 (+1)
Kokoomus 2 (+-0)
Perussuomalaiset 2 (-1)
Vihreät 2 (+1)

Jako todennäköisiin ja kärkkyjiin

Kun urheiluvedonlyönnissä puhutaan todennäköisistä tapahtumista, kertoimien asettelun näkäkulmasta kerrointa 2 voi pitää vedenjakajana. Toki vedonlyöntiä tarjoavat yhtiöt pyrkivät tekemään voittoa ja tarjoamaan vedonlyöjille epäedullisia kertoimia, mutta kuitenkin voidaan sanoa, että kun yksittäisen tapahtuman kerroin pyörii alle 2:ssa, tapahtumaa voi pitää todennäköisenä ja kun se nousee yli 2:n, tapahtumaa voi pitää epätodennäköisenä.

Tällaisessa rautalankamallissa todennäköinen tarkoittaa luonnollisesti vähintään 50,1 prosentin todennäköisyyttä ja epätodennäköinen korkeintaan 49,9 prosentin todennäköisyyttä. Eli siitä rautalangasta vääntäen esimerkiksi Seefeldin MM-kisoissa Therese Johaugin voittokertoimet ovat pyörineet useimmilla matkoilla 2:n alapuolella, mutta Krista Pärmäkoskelle on tarjoiltu yli 2:n voittokerrointa kaikilla matkoilla.

Seuraavassa tarkastelussa jaottelen kansanedustajakandidaatteja puolueittain järjestykseen mutkat suoristaen “todennäköisiin” ja vähemmän varmoihin eli kärkkyjiin. ”Todennäköisesti läpimenevällä” ehdokkaalla tarkoitan sitä, että läpimenon todennäköisyys näyttää tällä hetkellä yli 50% varmalta ja kärkkyjällä sitä, että jos ehdokkaan puolesta pitäisi lyödä vetoa, en tekisi sitä mieluusti kertoimella 2 vaan vaatisin suurempaa kerrointa.

Keskustassa yksi pomminvarma ja muutama todennäköinen läpimenijä

Todennäköiset läpimenijät:
Juha Sipilä
Mikko Kinnunen
Antti Rantakangas
Juha Pylväs
Marisanna Jarva
Timo Korhonen

Kärkkyjät:
Ulla Parviainen
Hanna-Leena Mattila
Tuomas Kettunen
Eija-Riitta Niinikoski
Riikka Moilanen

Jos kertoimista puhutaan, pääministeri Juha Sipilän kerroin asettuu varmaan johonkin 1,01 pintaan tai jopa pienemmäksi. Hänen läpimenonsa on pomminvarmaa.

Yli 5000 ääntä viime vaaleissa kahmineet Antti Rantakangas, Juha Pylväs ja Marisanna Jarva sekä keskustan jäsenvaalissa Sipilän jälkeen toiseksi eniten ääni kahminut Mikko Kinnunen näyttävät melko varmoilta läpimenijöitä.

Johonkin täytyy vetää raja, ja vedettäköön se vähintään juuri ja juuri todennäköisten ehdokkaiden kohdalla Korhoseen. Epätodennäköisiin mutta urheilutermein hyvissä tarkkailuasemissa oleviin ehdokkaisiin täytyy laskea istuvat kansanedustajat Ulla Parviainen ja Hanna Leena Mattila.

Heidän niskaansa hengittävät lähimpänä ainakin Tuomas Kettunen ja Eija-Riitta Niinikoski, jolle on testamentattu Nivalassa viime vaaleissa hyvin ääniä keränneen Jarmo Vuolteenahon äänet. Ex-kansanedustaja Riikka Moilasta ei voi lisäksi jättää mainitsematta, vaikka hänen äänisaaliin muodostuminen onkin arvoituksellista. On mielenkiintoista nähdä Moilasen äänisaalis ihmisroskaskandaalin jälkeen.

Kiinnostavaksi keskustalaisten äänten jakautuminen menee siksi, että yhtäältä kansanedustajien paikkamäärä vähenee todekköisesti parilla edustajalla ja toisaalta viime vaalien äänirohmut Tapani Tölli, Niilo Keränen ja Mirja Vehkaperä jättävät jälkeensä usean muun kieltäytyneen ohella kymmenientuhansien äänien potin.

Vasemmistolla kaksi varsin varmaa ja kaksi kisaajaa kolmannesta paikasta

Vasemmistoliiton todennäköiset läpimenijät ovat:

Hanna Sarkkinen
Merja Kyllönen

Yhtä selvältä puolestaan näyttää, että todennäköisestä kolmannesta paikasta kisaavat:

Katja Hänninen
Risto Kalliorinne

Sarkkinen ja Kyllönen ovat ollee viime vaaleissa aivan omilla tuhatluvuillaan ja toisaalta istuva kansanedustaja Hänninen sekä ex-kansanedustaja Kalliorinne ovat yhtä selvästi omassa sarjassaan kilpailemassa todennäköisestä kolmannesta paikasta eduskunnassa.

SDP:n Tuppurainen omilla tuhatluvuillaan

Todennäköisesti Oulun vaalipiirin kolmanneksi eniten ääniä saavan SDP:n suhteen varmojen listan määritteleminen on sekin naurettavan helppoa. Varmoja on yksi:

Tytti Tuppurainen

Tuppurainen on puolueensa ainoa kansanedustaja tällä hetkellä, ja oli viime vaaleissa aivan omilla tuhatluvuillaan. Epävarmoihin voi puolestaan laskea niin ikään yhden:

Raimo Piirainen

SDP saanee Oulun vaalipiirissä 2 paikkaa, ja varakansanedustaja ja viime vaaleissa yli 3000 ääntä kerännyt Piirainen voisi olla melkeinpä todennäköinenkin läpimenijä, mutta jos kertoimia halutaan asetella, Tuppuraisen kerroin olisi varmuudella alle 1,1:n, kun Piiraisen kerroin huitelisi jossain 2:n tienoilla, Tuppurainen kun sai viime vaaleissa yli 7600 ääntä siinä missä Piirainen keräsi n. 3200 ääntä.

Piirainen kerää varmasti kannatusta Kainuusta, mutta on kiinnostavaa nähdä, miten Oulun kaupungin viestintäjohtajaksi siirtyneen Mikko Salmen äänet (melkot tarkasti 3000 ääntä) liikkuvat huhtikuussa. Ilman lähteitä tai muuta todistusaineistoa voisi veikata, että ne pysyvät todennäköisemmin Oulun suunnalla kuin matkaavat Kainuuseen.

Kuka nousee kokoomuksen toiseksi edustajaksi Talvitien rinnalle?

Kokoomuksessa todennäköisiä läpimenijöitä on niin ikään yksi:

Mari-Leena Talvitie

Sen sijaan epävarmoihin kärkkyjiin täytyy laskea:

Eero Suutari
Jarmo J. Husso
Juha Hänninen
Janne Heikkinen

Suutari on toki istuva kansanedustaja, mutta yllä mainitut neljä olivat viime vaaleissa noin tuhannen äänen sisällä toisistaan, joten kokoomuksen toisen paikan osalta kisa menee jännäksi. Talvitie sen sijaan oli viime vaaleissa omilla tuhatluvuillaan.

Immonen kerännee eniten perussuomalaisten ääniä

Entäs sitten perussuomalaiset? Todennäköisiin voi laskea varmuudella yhden:

Olli Immonen

Epävarmempien kärkkyjien listalle lasketaan sen sijaan:

Ville Vähämäki
Jenna Simula

Toki Vähämäen paikan uusimista voisi väittää todennäköiseksi, mutta sitä faktaa ei voi ohittaa, että viime kuntavaaleissa Simula keräsi lähes 1200 ääntä, kun Vähämäen äänisaalis jäi reilusti alle 400 ääneen. Kiinnostavaa on nähdä, miten Sinisiin loikanneen ministeri Pirkko Mattilan yli 6500 äänen potti käyttäytyy huhtikuussa. Sinisille ei voi nykygallupeilla ennustaa millään yhtään paikkaa eduskunnasta.

Joku voisi lisäksi väittää, että myöskään Sebastian Tynkkysen ja Juha Vuorion nimiä ei voi jättää mainitsematta, mutta kun jaossa on todennäköisesti vain kaksi paikkaa, vaikea heitä on varsinaisesti kärkkyjiinkään nimetä.

Vihreillä viisi kisaa kahdesta paikasta

Vihreissä tilanne on sikäli mielenkiintoinen, että vaikka paikkoja on jaossa 2, kenenkään paikkaa Arkadianmäellä ei voi pitää varmuudella todennäköisenä. Siksi täytyy kirjata pidempi kärkkyjien lista:

Jenni Pitko
Jaana Isohätälä
Mika Flöjt
Satu Haapanen
Silja Keränen

Voisi pitää yllätyksenä, jos eduskuntaan nousisi joku yllä olevan viisikon ulkopuolelta, mutta yhdenkään yllä mainitun paikkaa eduskunnasta ei voi toisaalta pitää suurena yllätyksenä. Ennustus on yhdistelmä eduskuntavaalien 2011 ja 2015 sekä kuntavaalien 2017 äänestyskäyttäytymistä.

Vihreiden paikkojen ennustaminen on vaikeaa sikälikin, että puolueen äänet tuppaavat jakautumaan yleensäkin tasaisemmin kuin monissa muissa puolueissa, ja puolueen istuva kansanedustaja Hanna Halmeenpää ei ole ehdolla. Kukaan viisikosta ei ole myöskään valtaisan tunnettu koko vaalipiirissä. Ehkäpä todennäköisimpänä läpimenijänä voi pitää silti kuntavaaleissa Oulussa omilla tuhatluvuillaan ollutta Jenni Pitkoa.

Voiko joku yllättää?

Voiko joku puolue yllä mainittujen ulkopuolelta saada ehdokastaan läpi tulevissa vaaleissa? Lyhyestä virsi kaunis: eipä oikeastaan.

Joku voisi heitellä ilmoille Pirkko Mattilan tai Junes Lokan nimen. Molemmat varmasti keräävät paljon ääniä, mutta fakta on että puolueen tai vaaliliiton yhteenlasketun äänimäärän täytynee yltää 11 000 äänen nurkille, jotta se voi saada ehdokkaan läpi. Sellaista yllätystä tuskin on luvassa mistään suunnasta.

Entä sitten mustat hevoset ennakolta vahvojen puolueiden suhteen? Tavallaan tekisi mieli heiteillä ilmoille esimerkiksi keskustan listoilla olevan nettipoliisi Lauri Nikulan nimi, mutta koska en saisi väitteeni tueksi ”musta tuntuu” -argumentaatiota kummempaa, jätän mustien hevosten veikkailun pelkkiin kahvipöytäkeskusteluihin.

JAA

6 KOMMENTTIA

    • Olen itse kirjoittanut gradun vanhoillislestadiolaisuuteen liittyvästä kirjoittelusta Kalevassa ja Helsingin Sanomissa, ja suhtaudun liikkeeseen liittyvään kirjoitteluun mediassa niin, että eri ilmiöiden ignooraaminen ei ole kenenkään etu. Ja tosiaan kun puhutaan niinkin tiiviistä yhteisöstä kuin vanhoillislestadiolaisista, on päivänselvää että liikkeeseen kuuluvat äänestävät keskimäärin huomattavasti todennäköisemmin liikkeeseen kuuluvaa kuin kuulumatonta. Ja on tosiaan yleistä tietoa, että suurin osa liikkeen poliittisesti aktiivisista ihmisisistä kuuluu keskustaan.

      Yksilötasolla on kuitenkaan näe kosheriksi ottaa esille kenenkään uskontoa ”retosteltavaksi”. Siksi en tällaisessa nimiä vilisevässä kirjoituksessa näe järkeväksi/oikeaksi pitää asiasta suurta meteliä. Mutta tosiaan samaan hengenvetoon haluan alleviivata, että rakenteita ja asiaa isommassa kuvassa ei voi tai kannata sivuuttaa sikäli kun sillä voi olla ja onkin yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

      Mitä tulee ”kahteen paikkaan”, pitäisi lukua alakanttiin menevänä arviona.

      -Ville-

    • Keskustalaisten listani on tosiaan tuolta todennäköisten läpimenijöiden häntäpäästä ja kärkkyjien kärkipäästä vähän keinotekoinen.

      Pitäisi olla paremmin perillä keskustan asetelmista Sotkamossa, Raahessa, Kuusamossa ja Kuhmossa, että voisin kovin laadukkaasti arvioida keskustan sijojen n. 5–8 todennäköistä järjestystä.

      Lisäksi (kiitoksia vinkkaajille!) täytyy todeta, että yhden keskustalaisen unohdin (tai en hoksannut huomioida) listalta: Pekka Aittakumpua ei voi missään tapauksessa jättää pois kärkkyjien listalta.

      -Ville-

  1. Mitä tapahtuu, kun kukaan ei äänestä ennakkoon, ei reaaliajassa eikä edes jälkikät,een ? No miksei ? Kun ei siitä ole muuta kuin haittaa. Sen jälkeen menee taas valtakunnan tasolla rahaa hukkaan kun ei se sote valmi stu kuitenkaan mutta kokouskulut kasvavat. Mikrotasolla taas rahaa hukkaantuu kun vaaleissa käymisessä palaa bensaa. Ja hiilijalanjälki kasvaa.

    • Jos bensan palaminen äänestämässä käytäessä huolestuttaa, kannattaa äänestää ennakkoon ja ajoittaa ennakkoäänestäminen samaan syssyyn esimerkiksi kauppa- tai kirjastoreissun kanssa.

      Siitä olen ehdottomasti samaa mieltä, että ”sotesoppa” on hyvä osoitus ongelmista joita kohtaamme, kun meillä on neljän vuoden välein vaihtuva eduskunta ja järjestelmä, jossa ainoa mahdollisuus tuntuu olevan enemmistöhallitus, joka sitten pyrkii toisinaan viemään turhan kunnianhimoisia hankkeita läpi nelivuotiskaudellaan. (Samaan hengenvetoon täytyy todeta, että järjestelmämme on silti yksi maailman vähiten huonoista.)

      -Ville-

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.