Sipilä, Sipilä, Sipilä, Sarkkinen – eli miten Oulun kaupunginosien äänet jakautuivat viimeksi

4

Kun presidentinvaalien valitsijamiesten ääniä luettiin vuonna 1962 Urho Kekkosen ja Paavo Aition välillä tai kuusi vuotta myöhemmin Kekkosen ja Matti Virkkusen välillä, ääntenlaskenta kuulosti tältä: Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen.

Jos ääniä katsastelee vuoden 2015 eduskuntavaalien osalta Oulun kaupungin (ja nimenomaan kaupungin, ei vaalipiirin) osalta, Juha Sipilä -kakofonia alkaa soida päässä.

Oulussa oli viime vaaleissa 55 eri äänestysaluetta. Pääministeri Sipilä sai korkeimman äänimäärän ehdokkaiden välillä 48 äänestysalueella. Hanna Sarkkinen sai Sipilää enemmän ääniä Höyhtyällä, Kaijonharjussa, Koskikeskuksessa, Linnanmaalla, Vaaralla (tunnettaneen paremmin Kakaravaarana)  ja Välivainiolla. Sarkkisen lisäksi Sipilän äänimäärän löi ainoastaan Eeva-Maria Parkkinen kotiäänestysalueellaan Ylikiimingissä.

Sipilä-Sarkkinen superkaksari vastasi seitsemää seuraavaksi parasta

Kaiken kaikkiaan Oulussa annettiin vaaleissa 2015 yhteensä 103 063 hyväksyttyä ääntä. Sipilä kahmaisi äänistä 14 479, Sarkkinen 7 879. Jotta heidän perässään tulevien ehdokkaiden äänimääristä saa kasaan yhtä paljon ääniä, mukaan täytyy laskea seitsemän seuraavaksi eniten ääniä saaneen ehdokkaan eli Tytti Tuppuraisen, Mari-Leena Talvitien, Mirja Vehkaperän, Risto Kalliorinteen, Tapani Töllin, Pirkko Mattilan ja Olli Immosen äänet.

Keskusta valtias kaikkialla ja ylivoimainen Oulun reuna-alueilla

Oulun kaupungin sisällä keskusta sai 31,4 prosenttia kaikista äänistä, ja se näkyy pitkälti kaikilla Oulun äänestysalueilla.

Yleinen käsitys on, että mitä kauemmas kaupungin keskustasta liikutaan kohti taajamia, sitä suuremmaksi keskustan kannatus nousee. Tältä osin käsitys näyttäisi pitävän kutinsa. Oulun kaupungin sisällä keskusta sai vuonna 2015 suurimman kannatuksen juuri maantieteellisesti kauimpana Oulun ruutukaava-alueesta: Yli-Iissä (63,5%), Ylikiimingissä (60%) ja Huttukylässä (57,9%).

Selvästi muun kuin suurimman puolueen aseman keskusta sai ainoastaan Höyhtyällä, jossa vasemmistoliitto sai 21,1 ja keskusta 19,3 prosentin kannatuksen sekä Pokkisella, jossa kokoomus oli suurin puolue 32 prosentin kannatuksella keskustan jäädessä 21,4 prosenttiin.

Nuottasaaressa vasemmistoliitto ja keskusta saivat tasavahvan 21 prosentin kannatuksen. Rajakylässä keskustan kannatus oli puolestaan tasavahvaa perussuomalaisten kanssa, jossa molemmat ylsivät 22,2 prosentin kannatukseen. Kaikkialla muualla keskusta oli isoin.

Vasemmiston ja kokoomuksen välinen kisa kiinnostavin seurannan kohde

Jos keskustan valtavan kannatuksen unohtaa laskuista, alkavat kaupunginosakohtaiset mittaukset näyttää kiinnostavammilta. Erityisesti vasemmistoliiton ja kokoomuksen kannatukset vaihtelevat keskenään reilusti.

Esimerkiksi Metsokankaalla ja Ritaharjussa kokoomuksen äänisaalis on 24,5 ja 25,6 prosentin välillä ja vasemmistoliiton kannatus 5,4 ja 6,9 prosentin välillä. Sen sijaan Tuirassa ja Rajakylässä kokoomuksen ja vasemmistoliiton kannatukset kääntyvät lähes päinvastoin: niissä vasemmistoliiton kannatus pyörii 19,4 ja 19,6 prosentin välillä, kun kokoomuksen kannatus jää 9,7 ja 14,3 prosentin välille.

Kaksi ensin mainittua ovat uusia asuinalueita, joissa asumismuoto on voittopuolisesti omistusasumista rivi- ja omakotitaloissa. Tuirassa ja Rajakylässä vuokra- ja kerrostaloasumista on huomattavasti enemmän.

Tällaisella otoskoolla ei vielä kannata mitään väittää, mutta ketään ei varmaankaan yllätä, että siellä missä kokoomus saa vähemmän ääniä, esiintyy kasautunutta huono-osaisuutta (josta kohistiin vastikään mediassa jonkin verran) ja siellä missä kokoomuksen kannatus on parempaa, tienataan keskimäärin enemmän.

Kansanedustaja on profeetta omalla maallaan

Jaa niin että pitäisikö tästä pyörittelystä jäädä jotain käteen? Ei. Sori siitä sanoi, Stubbi. Vaikka onhan se ihan kiinnostavaa selailla yksittäisten äänestysalueiden äänirohmuja, ja yrittää päätellä, miksi jonkun edustajan äänet pakkautuvat sinne.

Jos vuodelta 2015 haluaa jotain poimintoja tehdä, niin Linnanmaalla ja jossain määrin Kaijonharjussa ääniä keräsivät reilulla kädellä nykyiset ja entiset opiskelija-aktiivit kuten Sarkkinen, Talvitie, Jenni Pitko ja Janne Heikkinen.

Entisen Haukiputaan kunnan alueella Juha Sipilän jälkeen toiseksi eniten ääniä useammalla äänestysalueella keräsi Kellon Kiviniemestä ponnistanut Mirja Vehkaperä. Eeva-Maria Parkkinen puolestaan suorastaan rökitti Sipilän kotiäänestysalueellaan Ylikiimingissä äänin 454–186.

Sipilä rohmusi joka seitsemännen äänen Oulussa

Kaikista silmiinpistävintä tuloksissa on kuitenkin pääministeri Juha Sipilän henkilökohtainen äänimäärä, joka on yli 14 prosenttia kaikista äänistä. Toisin sanoen Sipilä sai joka seitsemännen Oulussa annetun äänen.

Kuten todettua, Sipilä voitti äänikuninkuuden 48/55 äänestysalueella. Kampoihin sai laitettua käytännössä ainoastaan Hanna Sarkkinen opiskelijavoittoisilla äänestysalueilla sekä muutamassa lähiössä Oulun keskustan ruutukaava-alueen laitamilla.

Jos vaalien tuloslaskennassa olisi luettu kaikki äänet ääneen suorassa radiolähetyksessä, “Sipilä, Sipilä, Sipilä” olisi kuulunut vastaanottimissa lukuisia kertoja.

Lähde: Tulospalvelu

JAA

4 KOMMENTTIA

    • Kiitoksia kiitoksista ja etenkin korjauksista.

      Vaaralla on kyllä tosiaan nolo moka. Pokkisesta meriselityksenä kerrottakoon, että yritin nopeasti kaivella oikeaa taivutusmuotoa, mutta kun en heti löytänyt, laitoin arvalla ajatuksena palata tarkistamaan asia myöhemmin, mutta unohdin. Ja tosiaan: nimi juontaa juurensa juuri Pokkitörmään, eli äänestysalue/kaupunginosa kattaa Pokkitörmän ja yleensä Oulun ydinkeskustan alueen.

      -Ville-

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.