Uuden Oulun rakentaminen on myös henkinen prosessi

0

Olemme seuranneet – ja jotkut meistä ovat osallistuneetkin aktiivisesti – Oulun palveluverkkoselvityksen uudistamistyötä. Monenlaisia koukeroita on nähty. Uudistustyö ei ole tähän mennessä mennyt ihan putkeen.

Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen kuntien tärkeimmäksi tehtäväksi jää sivistys-, koulutus ja elinvoiman ylläpitotehtävä. Tehtäväalue on ehdottomasti tärkein työkalu tulevaisuuden rakentamisessa. Hankalaa on se, että tulokset eivät näy heti kuten esimerkiksi sairaanhoidossa. Arvioimme tuloksia vasta vuosikymmenten kuluttua.

Strategiatyön alkuvaiheessa olisi virkamiehillä pitänyt olla luottamushenkilöiltä selkeitä yleisohjeita. Sellaisiksi katson vaikkapa kansalaisten tasavertaisen kohtelun sivistyspalvelujen saatavuutta mietittäessä. Toinen keskeinen tavoite olisi kolmannen sektorin ja kansalaisten aktiivisuuden lisääminen. Olemassa oleva energia pitäisi saada hyötykäyttöön, ei tukahduttaa sitä.

Tulevaisuuden yhteiskunta on aktiivinen kansalaisyhteiskunta, jossa on verkostoiduttu mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla. Kansalaiset ovat valmiita tekemään pienin kannustuksin vaikka mitä, kun siihen annetaan mahdollisuus ja tuki.

Kolmas strategian tekemisen yleisohje olisi se, että Oulun kaupunki on alueena hyvin monimuotoinen, joten samaa muottia ei pidä väkisin tarjota joka kolkkaan. Nyt on esimerkiksi innostuttu ”olohuoneista”, mistä taannoin puhuttiin kirjaston kehittämisen yhteydessä. Kuitenkin joissakin tapauksissa asukastuvat voivat olla, kun ovat yhteisön sydämessä, hyviä kokoontumistiloja. Mutta eivätkö koulut ole aina olleet kylän olohuoneita? Nykyään kouluihin ei vaan pääse iltaisin kuten ennen ellei ole rahaa. Koulut tulisikin avata ympäröivän yhteisön käyttöön entisajan tyyliin. Kouluthan ovat meidän omaisuutta, ei virkamiesten.

Neljäs yleisohje olisi mielestäni sivistysperinnön vaaliminen. Tämä on identiteettimme ja omaleimaisuuden perusasia. Uudella Oululla on valtavasti käyttämättömiä mahdollisuuksia kulttuuriperintöä ajatellen. Ja luonto antaa lisää. Eimerkiksi Virpiniemi on täysin hyödyntämätön, suorastaan keidas. Jo yksin meri antaa kaikkina vuodenaikoina upeita kokemuksia. Samuli ja Jenni Paulaharjukin hurmaantuivat aikoinaan merestä, sen tuomasta tuulesta, mutta Oulun matkailun kehittäjät eivät keksi mitään kiinnostavaa Virpiniemeen.

Oulun kaupungin strategiatyössä on ollut kummallinen vimma leikkiä laatikkoleikkiä eli mitä pannaan mihinkin tilaan. Tähän työhön kuluu valtavasti energiaa, ja palaa rahaa mutta mikä tärkeintä: työstä on syntynyt suurelle joukolle pahaa mieltä.

Uuden Oulun rakentaminen on myös henkinen prosessi. Tätä työtä on jatkettava palveluverkkoselvityksen uudistamisen rinnalla.

 

JAA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.