Tarvitsemme lisää yrittäjähenkeä Suomeen

1
On sanottu, että yrittäjänä on Suomessa hyvä olla, kunhan ei odota menestystä. Yrittäjältä vaaditaan paljon. On oltava halua, tahtoa, rohkeutta, monenlaisia valmiuksia ja luottamusta liikeideaan, jonka varaan kannattava toimintaa voisi rakentaa. Yrittämiseen liittyy aina riskejä, minkä vuoksi tarvitaan sitkeyttä ja paineensietokykyä. Yhteistyökyky, ulospäinsuuntautuneisuus ja täsmällisyys auttavat asiakassuhteissa ja yhteistyöverkostojen luomisessa. Ei ihme, jos monelle herää kysymys miksi ryhtyä yrittäjäksi, jos helpommallakin elämässä pääsee?
 
Pohjois-Pohjanmaa tunnetaan nuorekkaana maakuntana, jossa on paljon korkealle koulutettuja nuoria. Nuoret pysyvät paikkakunnalla, mikäli ympäristö tarjoaa mielekkäitä mahdollisuuksia. Tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaa on Suomen kärkeä kasvussa ja kilpailukyvyssä, mutta alueellamme on vielä paljon tekemistä pehmeissä arvoissa, henkisessä ilmastossa ja ilmapiirissä. Meidän tulee kiinnittää erityistä huomiota pitovoimaan. Pitovoima tarkoittaa niitä asioita, joilla ihmiset saadaan jäämään ja viihtymään pohjoisessa. Pitovoimaan vaikuttavat ihmisten kokemukset seutukunnasta ja tyytyväisyys saamiinsa palveluihin. Seudun identiteetti, brändi, on pitovoiman kannalta ratkaisevassa asemassa. Pitovoima liittyy ilmapiiriin, elämyksiin ja palveluihin. Aluetutkija Timo Aron mukaan ilmassa on jo viitteitä siitä, että nuoret valitsevat tulevaisuudessa ensin paikan johon he aikovat asettua. Enää ei valita ensin työtä. Työt seuraavat osaajia. Tämä voi jatkossa tarkoittaa pienyritysten ja Start up -yritysten lisääntymistä.
 
Jos palkkatyötä ei löydy, mutta paikkakunta muuten miellyttää, tulee yrittäjyydestä nuorille aito vaihtoehto. Yrittäjänä voi toteuttaa itseään ja elämäntehtäväänsä, kenties parantaa vähän maailmaakin. Yrittäjät ovat alueen kivijalka ja selkäranka. Yrittäjyyttä olisi julkisen sektorinkin arvostettava ja tuettava. Kunnan ja kaupungin ei pidä toteuttaa politiikkaa joka suoranaisesti vaarantaa yrittäjien ja yksityisen sektorin toimintaedellytyksiä. Tulevaisuuden kunnissa ja kaupungeissa pitäisi panostaa joustavaan yrittäjyyden tukemiseen ja ketterään elinkeinopolitiikkaan. Muuten talous ei kasva eikä työllisyys parane. Viime vuosina tehdyillä poliittisilla ratkaisuilla on jo osittain parannettu yritysten toimintamahdollisuuksia ja saatu taloutta kasvuun ja työllisyysastetta paranemaan.
 
Vielä on kuitenkin paljon tehtävää. Paikallisessa sopimisessa ei ole päästy riittävästi eteenpäin. Yritysten asioista pitää pystyä paremmin sopimaan yrityksen sisällä, jossa on paras tieto. Tämä olisi sekä työnantajan, että työntekijän etu. Rekrytointi on yritykselle aina iso investointi ja myös mahdollinen riski. Mitä pienempi yritys on, sen suurempi on rekrytoinnin riski. Työntekijä otetaan, kun työn tekemiselle on tarve. Tarvitsemme lisää tarvetta palkata uutta työvoimaa.
 
Poliittiset työnseisaukset ja laittomat lakot ovat kilpailukykymme turma ja aiheuttavat yrityksille pysyvää ongelmaa. Suhdannenäkymät ovat alueellamme vielä hyvät. Työllisyyden kannalta se tarkoittaa sitä, että viidennes yrityksistä alueellamme aikoo lisätä henkilöstöä. Pohjois-Pohjanmaa ja Suomi elävät yrittäjyydestä ja yritysten menestyksestä. Jos meillä ei ole yrityksiä, ei ole työpaikkoja, elinvoimaa, vetovoimaa, pitovoimaa, ei verotuloja eikä hyvinvointia. Menestyvä yrittäjä on myös työmiehen 
paras ystävä.
 
On syytä muistaa, että yrittäjät suurelta osin rahoittavat myös julkiset palvelumme. Yrittäjät tuovat seudulle matkailijat, elämykset, viihteen ja verotuloja. Kuntien ja kaupunkien on valmistauduttava mahdollisiin tuleviin muutoksiin kuuntelemalla erityisen herkällä korvalla yrittäjien tarpeita liiketoiminnan kilpailukyvystä ja toimintaedellytyksistä. Vaikka työttömiä työnhakijoita on tällä hetkellä paljon, on samaan aikaan usean toimialan ongelmana osaavan työvoiman löytäminen. Sen vuoksi tarvitaan vaikuttavaa ja oikein kohdennettua koulutusta. Kaavoitus- ja maapolitiikan on oltava yrittäjyyttä mahdollistavaa, tukevaa ja kannustavaa, ei estävää. 
 
Tulevaisuudessa tulee korostumaan kuntien ja kaupunkien rooli yrityselämän elinvoimaisuuden tukemisessa ja kuntien tulee olla yrittäjäystävällisiä. Voimme luottaa tulevaisuuteen, kun teemme yhdessä kovasti töitä. Suomalaiset yrittäjät ovat jo tottuneet kovaan työntekoon ja pitkiin päiviin. Yrittäjähengen luominen koko kansaan olisi toivottavaa. Jos yrittäjyyden edellytykset eivät täyty Suomessa, ne löytyvät maailmanlaajuisessa kilpailussa kyllä muualta. 
JAA

1 KOMMENTTI

  1. Usean suomalaisen yrittäjän on tehtävä kovaa työtä ja pitkää päivää sillä kymmenettuhannet yrittäjät tienaavat vähemmän kuin palkkatyöläisen keskiarvo ja tuhansilla yrittäjillä vuosiansiot jäävät muutamaan tuhanteen euroon ja ,kun olet yrittäjä olet ulkona sossun luukuilta.
    Yrittäjällä on suuret vastuut,ja usein verottaja on ainut taho joka voittaa.
    Vuosittaisista konkurssitilastoista tuon näkee,yrittäjyyttä tulisi helpottaa,ja antaa esim. kolmen vuoden verovapaus,kuten lätynpaistajakunniakansalaisillekin annetaan,ja sen jälkeen tulee ”omistajanvaihdos”,ja sama homma jatkuu.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.