Ydinvoimateollisuuden ilmastobluffi

10

Ydinvoimateollisuus yrittää jatkuvasti naruttaa niin kansalaisia kuin mediaa hokiessaan ydinvoiman tärkeyttä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Uskolliset trollit vaahtoavat samaa. Tosiasiassa ydinvoiman merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa on marginaalinen. Etenkin kun pitäisi toimia nopeasti noin parissakymmenessä vuodessa. Saapa nähdä toimiiko Olkiluoto 3 ja onko Fennovoiman voimalaa päästy edes aloittamaan tuossa ajassa? Suomessa edetään etanan vauhtia.

Kansainvälisen atomienergiajärjestön tavoitteena on 500 uutta ydinreaktoria, koko maailmaan, vuoteen 2030 mennessä. Jos tämä tavoite toteutuisi, niin ilmastonmuutosta aiheuttavat päästöt alenisivat maailmassa vain 3-5 prosenttia — mm. Maailman energiajärjestön (IEA) ja ilmastontutkijoiden paneelin (IPCC) mukaan. Suomessa yhden uuden suuritehoisen ydinreaktorin rakentaminen vähentäisi ilmastopäästöjä parisen prosenttia. Vähennys toteutuisi vasta noin vuonna 2025?

Ydinvoima ei ole edes kunnon osaratkaisu ilmastonmuutokseen. Ydinvoimateollisuus bluffaa tietoisesti. Tämä perustuu siihen, että ydinvoimala ei toimiessaan tuota hiilidioksidia tai muita kasvihuonekaasuja.

Otetaanpa huomioon koko ydinketju, joka ulottuu uraanikaivoksista käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen. Uraanin louhinta, rikastus, polttoaineen kuljetus, voimalan rakentaminen, jätteiden kuljetus ja säilyttäminen ja mahdollinen voimalan purkaminen: kaikissa vaiheissa muodostuu kasvihuonekaasuja; toisissa vähemmän, toisissa enemmän. Eli yhteenlaskettuna varsin huomattava määrä kasvihuonekaasuja.

Ydinvoimaloiden ja loppusijoituspaikkojen rakentamiseen tarvitaan suuret määrät betonia ja terästä, joiden valmistus aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Ydinvoimaloiden hiilipäästöt kasvavat tulevaisuudessa sitä mukaa, kun kaivosyhtiöt joutuvat turvautumaan yhä pienempipitoisiin uraanimalmeihin. Jos uraanin kysyntä kasvaa, niin markkinataloudessa yleensä ”hyödykkeen” hinta nousee.

Ydinvoiman lisäämisen merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa on korkeintaan marginaalinen. Ydinvoimateollisuus myöntää sen itsekin, koska noin 5 %:a ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvittavista päästövähennyksistä saataisiin aikaan lisäydinvoimalla. Tämä edellyttäisi seuraavien 20 vuoden aikana 300-400 uutta ydinvoimalaa eri puolille maailmaa. Silti 95 % päästövähennyksistä olisi saatava aikaan muilla keinoilla. On muistettava, että ydinvoima tuottaa Suomessa pelkkää sähköä. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto sekä liikenteen, rakennusten lämmityksen ja teollisuuden päästöt eivät ydinvoimalla vähene Suomessa.

Ydinvoimaloiden voimakas lisääminen aiheuttaisi kohtuuttomia ongelmia ja riskejä hyötyihin verrattuna. Pitäisi avata kymmenittäin uusia uraanikaivoksia. Erilaisissa välivarastoissa lojuvan korkea-aktiivisen ydinjätteen määrä ja ydinmateriaalien kuljetukset lisääntyisivät huomattavasti. Ydinvoimaloita täytyisi rakentaa teollistuviin maihin
kasvavan energiankulutuksen vuoksi. Turvallisuus ei ole välttämättä taattu näissä maissa, ja monissa maissa luonnonkatastrofit ovat uhkana.Ydinaseiden valmistamismahdollisuudet laajentuisivat merkittävästi.

Kannattako maksaa tällainen hinta 5 %:n päästövähennyksistä?

Ydinvoima on toiminut tekosyynä lykätä kunnon toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kaikkein suurin merkitys on energian käytön tehostamisella. Esimerkiksi pelkästään rakennusten energiatehokkuuden parantamisella saadaan moninkertaiset päästövähennykset ydinvoimaan verrattuna. Todettakoon vielä, että Olkiluoto 3:n hankkeen myöhästyminen vuosikausia tarkoittaa, että siitä ei käytännössä ole ollut apua ilmastosopimuksien saavuttamisessa. Tavoitteet olisi voitu saavuttaa ilman ydinvoimaa. Olkiluodon myöhästymisen hinta huitelee jo yli 3 miljardia euroa. Tämä on enemmän kuin väitetty kustannusero ydinvoimavaihtoehdon hyväksi. Kuulostaa hölmöläisten hommalta!

Hölmöläisten homma jatkuu Pyhäjoella. Se maksatetaan kunnallisilla sähköyhtiöillä. Rosatomia väitetään suvereeniksi ydinvoimaosaajaksi. Rosatomin historia puhukoon puolestaan! Mitä puolueita saamme kiittää siitä, että Suomi turvaa (pakotettuna?) vanhanaikaiseen ydinvoimaan? Löytyykö vastuun kantajia?

Asiantuntija on todennut: ”Maailmaan tarvittaisiin karkeasti 1500-1600 uutta Olkiluoto 3:n kokoista suurta ydinvoimalaa, jos sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt haluttaisiin saada lähelle nollaa pelkän ydinvoiman avulla. Jos vielä ydinvoiman avulla yritettäisiin eroon lämmityksen ja autoilun päästöistä, pitäisi rakentaa karkeasti kaikkiaan 3 000 uutta ydinvoimalaa.” Mahdotonta… mahdotonta …aivan mahdotonta

Mielestäni vanhanaikainen ydinvoima ei todellakaan ole kuin marginaalinen helpotus ilmastonmuutokseen. Saa olla eri mieltä, mutta väite pitää perustella faktoilla.

JAA

10 KOMMENTTIA

  1. ”On muistettava, että ydinvoima tuottaa pelkkää sähköä.”

    Käsitys on väärä. Ydinvoimaa soveltuu sähköntuotannon lisäksi moneen muuhunkin käyttökohteeseen;

    https://www.vtt.fi/medialle/uutiset/pienet-srm-reaktorit-soveltuvat-kaukol%C3%A4mm%C3%B6ntuotantoon
    Suomessa ydinvoimalla tuotetaan vain sähköä, mutta muualla ydinvoimaa sovelletaan myös muihin käyttökohteisiin, esimerkiksi kaukolämmön tuotantoon, suolan poistoon merivedestä ja teollisuuden prosessilämmön tuottamiseen. Korkean lämpötilan SMR-konseptien tuottamaa höyryä voisi käyttää mm. vedyn valmistuksessa

  2. Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen, eikä koske vain Suomea. Suomi-sanan lisääminen ei tässä ole oleellista.

    Pienyinvoimala tai kaksi hiilen asemesta Pääkaupunkiseuden kaukolämmön energialähteeksi alentaisi merkittävästi Suomen ilmastopäästöjä. Jostain syystä Ervasti poisti pienydinvoimaloita koskeneen kommenttini edellisestä Ilmastonmuutosta koskeneesta blogiistaan, miksi?

    Useat Pääkaupunkiseudun ja Turun kunnanvaltuutetut ovat jättäneet valtuustoaloitteita selvittää pienydinvoimaloiden (SMR-ydinreaktorit) käyttöä sähkön ja kaukolämmön tuottamiseksi kunnissaan.

    Pienydinvomaloita voidaan rakentaa sarjoina, jolloin rakentaminen tulee halvemmaksi. Kallis ja aikaavievä hyväksyttämismenettely tarvitaan vain kerran laitostyyppikohtaisesti, ei jokaiselle rakennettavalle voimalalle erikseen.
    Pienydinvoimala tarvitsee aidatun alueensa kuten muutkin tuotantolaitokset, mutta ei erillistä suojavyöhykettä ympärilleen.

    • Ensinnäkin pitää paikkansa, että ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen. Mutta jos kerron ydinvoimasta ja sähköstä, niin ei sotketa itsestään selvyyksiä asiaan. Bellavista itse kertoo, että Suomessa ydinvoima tuottaa vain sähköä. Niinpä lisäsin sanan Suomessa ao. yhteyteen. Poistin Bellavistan pienydinvoimaloita koskevan kommentin edellisestä blogistani, koska tällä hetkellä on kyse spekulatiivisesta asiasta, joka ei pelasta ilmastonmuutokselta.Tässä blogissa on kyse ilmastonmuutoksesta ja ydinvoimasta.
      Tuulivoimasta on muuten tullut halvin tapa tuottaa sähköä jo Suomessakin eivätkä investoinnit uuteen ydinvoimaan enää kannata sähkömarkkinoilla. Pienydinvoimaloista toteaa ydinvoimaprofessori:”Teknisesti siitä tulee ilman muuta mahdollista, mutta jää nähtäväksi, onko se kustannustehokasta”. Ja edelleen Fortumin edustaja: ”Yhä on kuitenkin epävarmaa, pystytäänkö näillä keinoilla saamaan halvempaa ydinvoimaa. Myös World Nuclear Association -järjestön mukaan monet pienten reaktorien ominaisuudet ovat vielä lupausten asteella.Pienten reaktorien kehitys on vielä varhaisessa vaiheessa. Niitä ei ole edes saatavissa kaupallisesti”.
      Kukahan lienee sanonut: ”Ydinvoimalan koosta riippumatta laitoksella pitää olla viiden kilometrin suojavyöhyke, jossa ei saa olla tiheää asutusta.
      Sen ympärillä pitää olla myös 20 kilometrin varautumisalue, jos pitää ryhtyä väestönsuojelutoimiin onnettomuustilanteessa.
      Pitää pystyä osoittamaan, että väestönsuojelutoimet pystytään toteuttamaan tarvittaessa. Tämän hetken vaadetaso on tämä.”
      Niin, it is a long way to Tipperary. Ydinvoima ei todellakaan ole ratkaisu juuri mihinkään, vaikka Bellavista kuinka nimimerkin suojista väittäisi.

  3. Ydinvoiman käyttökohteista Ervasti mainitsi blogissaan vain sähköntuotannon. Todelisuudessa ydinvoima soveltuu energialähteeksi moniin merkittäviin käyttökohteisiin, kuten kaukolämmön ja teollisuuden prosessilämmön tuottamiseen, suolan poistoon merivedestä tai suurten alusten voimanlähteeksi. Kaikissa niissä ydinvoima voi korvata fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
    Tuulivoima sopii sähköntuotantoon, mutta huonosti muuhun käyttöön. Tuulisähköntuotannon vaihtelut ovat niin suuria, että tuulisähkö tarvitsee jatkuvasti säätö- ja varavoimaa, joka on tuotattava vesivoimalla tai fossiilisilla polttoaineilla.
    Ydinvoimalan koko elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat pienet noin 15 grammaa CO2 tuotettua kWh kohti eli samaa suuruusluokkaa kuin vesi- tai tuulivoimaloilla. Ja kymmeniä kertoja pienemmät kuin fossiilisa polttoaineita käyttävilä voimaloilla.

    Pienitehoisia ydinvoimaloita maailmalla on ollut käytössä jo vuosikymmeniä, yhteensä satoja; laivoissa ja sukellusveneissä. Ensimmäiset SMR-pienydinvoimalat ovat juuri tulossa käyttöön. Oma näkemykseni on, että vuoteen 2030 mennessä niitä on käytössä kymmenittäin. Ehkäpä pari niistä tuottaa joskus kaukolämpöä Helsingin tai Turun seudulle.

  4. Veikko Ervasti kirjoitti:
    ”Otetaanpa huomioon koko ydinketju, joka ulottuu uraanikaivoksista käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen. Uraanin louhinta, rikastus, polttoaineen kuljetus, voimalan rakentaminen, jätteiden kuljetus ja säilyttäminen ja mahdollinen voimalan purkaminen: kaikissa vaiheissa muodostuu kasvihuonekaasuja; toisissa vähemmän, toisissa enemmän. Eli yhteenlaskettuna varsin huomattava määrä kasvihuonekaasuja.

    Faktaa eri sähköntuotantomuotojen elinkaaripäästöistä:
    https://blog.kauppalehti.fi/energiablogi/fennovoima-ydinvoima-alan-huolella-varjelema-salaisuus

  5. Mitä lukuja olet mahtanut käyttää ydinvoiman elinkaaripäästöjen muodostumiseen? IPCC:n mukaan, kun huomioidaan rakentaminen, polttoaineen louhinta ja rikastaminen sekä ydinjätteen käsittely, päästökertoimeksi tulee ihan sama luku kuin tuulivoimalle eli 12 g-CO2/kWh.

    https://climategamble.files.wordpress.com/2015/08/150521_climate_gamble_image-009.png?w=700

    On päivänselvää, että näiden lukujen valossa ydinvoimalla todellakin on merkittävää potentiaalia päästöjen vähentämisessä. Voimaloita tarvitaan paljon, koska korvattavaa fossiilista energiantuotantoa on myös paljon. Jos ydinvoima ei näillä päästökertoimilla ole ratkaisu ongelmaan, niin ei ole silloin uusiutuva energiakaan. Käytännössä kuitenkin molemmille on todella suuri tarve!

    Ydinvoimala tuottaa sähkönsä tavanomaisessa höyryturbiinilla, joten luonnollisesti se tuottaa myös lämpöä, jota voisi hyvin käyttää kaukolämmön tuottamiseen. Pelkän sähkön tuottaminen tuskin kuitenkaan on ongelma, koska se ei ole sitä myöskään tuuli- ja aurinkoenergian tapauksessa.

    Olkiluoto 3 on pahasti myöhässä, mutta Suomen aiemmat ydinvoimalat rakennettiin ihan hyvin aikataulussa. En siis voi uskoa, että tänä päivänä ydinvoimalan rakentaminen välttämättä veisi aina 20 vuotta, etenkin kun Aasiassa voimaloita edelleen rakennetaan 5 vuodessa. Suomessa toki niitä vanhojakin ydinvoimaloita on kyetty operoimaan ongelmitta jo 40 vuotta.

    Jospa keskityttäisiin ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa päästöjen vähentämiseen eikä kuvitteellisten vihollisten mustamaalaamiseen ja valheiden levittelyyn. Tärkeintä on lopettaa fossiilisten polttoaineiden käyttö ja korvata kaikki energiantuotanto vähäpäästöisellä tuotannolla eli ydinvoimalla ja ei-polttoon keskittyvillä uusiutuvilla energianlähteillä.

    Hiilidioksidipäästöt täytyy saada alas.

    T: Aurinkoenergia- ja energiatehokkuustutkija

  6. Asiantuntija on todennut: ”Maailmaan tarvittaisiin karkeasti 3 750 000-4 000 000 uutta 3MW nimellistehoista tuulivoimalaa, jos sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt haluttaisiin saada lähelle nollaa pelkän tuulivoiman avulla. Jos vielä tuulivoiman avulla yritettäisiin eroon lämmityksen ja autoilun päästöistä, pitäisi rakentaa karkeasti kaikkiaan 7 500 000 uutta tuulivoimalaa.” Mahdotonta… mahdotonta …aivan mahdotonta.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.