Taas Oulunsalon ja Kiimingin lukioita ollaan viemässä

0

Oulun edellinen valtuusto tuli tehneeksi ”majesteettirikoksen” tyrmätessään virkakoneiston ja muutaman johtavan poliitikon kouluverkkohaaveen, jossa reuna-alueet olisivat kärsineet kohtuuttomasti. Ilmeisesti asia jäi kaihertamaan niin tiettyjä virkamiehiä kuin muutamia norsunluutornissaan istuvia ns. keskeisiä päättäjiä.

Niinpä tartuttiin hallintosäännön kohtaan, jossa todetaan mm. ”kaupunginhallitus päättää palveluverkkosuunnitelmasta kaupunginvaltuuston linjausten mukaisesti”. Maallikko tulkitsee tätä niin, että kouluverkon osalta palveluverkkosuunnitelmassa ei voida mennä edellisen valtuuston hyväksymää kouluverkkosuunnitelmaa räpelöimään. Ilmeisesti kaupungin lakimiehet tulkitsivat niin, että valitusten välttämiseksi valtuuston on linjattava palveluverkkosuunnitelma ennen kaupunginhallituksen päätöstä. Helpommalla olisi selvitty, jos olisi jätetty kouluverkko rauhaan edellisen valtuuston päättämältä osalta.

Usein virkamiehet toteavat kyynisesti.”teemme työtä käskettyä”. Jos tässä asiassa on näin, niin kuka (ketkä) on käskenyt? Onko joku (jotkut) ylittänyt valtuutensa? Jos kukaan ei ole käskenyt, niin ovatko SIKU-johtaja ja lukiojohtaja olleet ainutlaatuisen aloitteellisia ja kehitelleet mallinsa ihan itse. Ei tunnu uskottavalta. Jos kyseessä on ”tilaustyö”, niin päätöksestä pitäisi löytyä jostain pöytäkirjan pykälä. Löytyykö?

Kaikenkarvaisia selityksiä on kuultu. Viimeksi kaupunginhallituksen puheenjohtaja yritti rauhoitella Kalevan mielipidepalstalla (8.2.) Kaikesta huolimatta asiassa ”haisee” se, että jostain syystä jotkut hakevat hyvitystä edellisen valtuuston ”arvovaltatappiolleen” ja että korkein päättävä elin, valtuusto , yritetään sivuuttaa päätöksenteosta.

Operaatio -”tehokkuus on ilomme” alkoi 13.12.2017, jolloin pääbyrokraatit, SIKU-johtaja ja lukiojohtaja, julkaisivat Kalevassa kirjoituksen teemalla ” lukiot on keskitettävä kantakaupunkiin”. Käytännössä siis oppilaat bussiin ja vanhemmat maksakoon ja elinvoima pois Oulunsalon ja Kiimingin kuntakeskuksista.

Pääosa opetusbyrokraattien ”todistelua” oli melkoista sanahelinää itsestään selvyyksistä. Yhden asian he ovat autuaasti unohtaneet: valtaosa lukioiden oppilaista suorittaa 75 (minimi) -77 kurssia. Se siitä ”tehokkuudesta”. Sinänsä viisasta, koska kyllä nuoren ihmisen pitää myös elää. Elämää on yllättävän paljon lukioiden ja yleensä koulujen ulkopuolella.

Herrat korostavat tehokkuutta ja opetuksen laatua. Opetuksen laatu tuskin muuttuu kokoamalla opiskelijat yhä suurempiin yksiköihin. Päinvastoin, koska ryhmäkoot sen kuin kasvavat. Vai väittävätkö kirjoittajat toista? Kirjoittajilta jää unholaan se, että lukiokoulutuksella on myös muita tavoitteita kuin ”resurssien käytön tehokkuus”.

Kirjoituksen tarkoitusperä oli ihan selvä: ratsastetaan palveluverkkosuunnitelman sumuverhossa. Herkimmät päättäjät alkanevat pian toistelemaan kuin papukaijat opetuksen laatua ja tehokkuutta kertomatta tarkemmin, mitä he oikein tarkoittavat. Saanemme vielä kuulla vanhan fraasivertauksen ammattikoululaisista ja lukiolaisista: ”kulkevathan ammattikoululaiset, niin miksi ei lukiolaiset”. No, miksi sitten ammattikouluja ei ole joka pitäjässä? Ehkä tieto vuodelta 2015 selittää asiaa: ammatillisen peruskoulutuksen kustannus/oppilas/vuosi oli noin 11 700 € ja lukiolaisen noin 7800 €.

Muuten en muista, että virkamiehet olisivat joskus aikaisemmin lähteneet hekumoimaan oman esityksensä puolesta ennen kuin päättäjillä oli juuri aavistustakaan koko esityksestä. Etenkään siihen liittyvästä ”kierrätyksestä” eli ratsastaa valtuuston jo hylkäämällä Oulunsalon ja Kiimingin lukioiden lopettamisella. Hyvällä syyllä voidaan kysyä: mikä merkitys on valtuuston päätöksillä?

Aina hoetaan sitä, että pitää maksaa seinistä ja tilakustannuksiin menee liikaa rahaa. Entäpä jos rukattaisiin alaspäin tilakustannuksia. Pitää muistaa, että kyse on kuitenkin lapsista ja nuorista ja heidän tulevaisuudestaan. Ja pitää muistaa, että kuntalaisilla on oikeus odottaa jotain vastinetta veroeuroilleen. Onko rakkaat byrokraattimme osoittaneet, mitkä ovat kokonaisvaikutukset?

Suunnittelun lähtökohta on vähintäänkin omalaaatuinen: ammattikorkeakoululta vapautuu tiloja (=seiniä) ja johtopäätös: pannaan sinne Oulunsalon, Kiimingin ja Laanilan lukiolaiset. Aika helppoa suunnittelua eikä vaadi juuri aivotyötä.

Yleensä luulisi, että haetaan erilaisia ratkaisuja. ”Mutta kun teemme työtä käskettyä”. Voi pyhä yksinkertaisuus!. Entäpä jos verrataan monipuolisesti keskenään Kaukovainioehtoa ja vaihtoehtoa, jossa Oulunsalon ja Kiimingin lukiot pysyvät nykytiloissaan. Vertailussa pitää ottaa huomioon:

  • taloudelliset vaikutukset, siis kaikki kustannukset
  • vaikutukset oppilaisiin ja heidän vanhempiinsa
  • vaikutukset elinvoimaan
  • vaikutukset joukkoliikenteeseen
  • ilmastovaikutukset
  • kaikki muut mahdolliset seuraukset

Samanaikaisesti on selvitettävä kanta-Oulun lukioiden sijoittumisvaihtoehdot sekä lukiorakennusten käyttö ja mahdollisten muutosten aiheuttamat kustannukset. Voitaisiinko kanta-Oulun lukiorakennuksia käyttää muihin tarkoituksiin kuin opetuskäyttöön? Tai voitaisiinko mahdollisesti huonokuntoisia rakennuksia purkaa ja myydä tontti rakentajille?

Kuulostaako järkevältä ja reilulta? Tämäntapainen aloite on tehty viime valtuustossa!

Loppukaneettina totean, että olen monessa eri roolissa joutunut seuraamaan tätä oululaista koulusirkusta lähes 60 vuotta. Jostain syystä Oulu on lähes aina ollut ainutlaatuinen sekoilija kouluasioissa. Saapa nähdä, osataanko nytkään lähteä oppilaan näkökulmasta. Päätöshän olisi varsin helppo.

Aiheeseen liittyvää

Kullervo Leinosen erinomainen kirjoitus 8.2. Kalevan mielipidepalstalla ”Häpeän oululaisuuttani juuri nyt”

Kari Kivistön (Yritystakomon toimitusjohtaja) hieno kolumni ”Yksi yhtä, toinen toista” lauantain 10.2. Kalevassa

Aiempia koulublogejani (tuoreusjärjestyksessä eli 2-3 viime vuoden kuluessa on yritetty aina samaa)

https://blogit.kaleva.fi/tuiran-poika/kanta-oulun-reuna-alueiden-vastakkainasettelu-pahenee

https://blogit.kaleva.fi/tuiran-poika/tehokkuus-suinka…lutuksen-mittari

https://blogit.kaleva.fi/tuiran-poika/satsataan-laadukkaaseen-opetukseen

https://blogit.kaleva.fi/tuiran-poika/ostetaanko-kouluverkkosika-sakissa

https://blogit.kaleva.fi/tuiran-poika/hei-me-tiivistetaan-kouluverkkoa

https://blogit.kaleva.fi/tuiran-poika/ehdotettu-kouluverkkoratkaisu-eri-versioineen-on-h

https://blogit.kaleva.fi/tuiran-poika/koulumaailma-suuruuden-ihannoinnin-kourissa

 

 

 

 

JAA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.