Oulustahan ei puutu muuta … kuin korkeita torneja parhailta paikoilta?

8

Kaupunginhallitus käsittelee maanantaina 7.5. suunnitteluvarausta Vänmanninsaareen. Sen takana ovat YIT Talo Oy, Terwa Kiinteistökehitys Oy ja Terwa Management Oy. Huomatkaa sana Terwa kaksinkertaisella w:llä. Antanee todella luotettavan vaikutelman.

Hakemuksen perustelut ovat huikean mahtipontiset. Terva Toweriksi nimetty rakennus toisi kaupunkikuvaan urbaania sykettä. Mitähän ”hyväntekijäsedät” tarkoittavat urbaanilla sykkeellä. Yksi ”torahammasko” luo urbaanin sykkeen tänne Pohjanmaalle, missä Reino Kalliolan mukaan maa on matala ja taivas korkea. Onko kyseessä totaalinen väärinkäsitys?

Mitäpä sanotte tästä:”Terwa Towerista tulee kaupunkikuvan kannalta merkittävä rakennus kautta koko Oulun historian… sen arkkitehtuuri viestittää rakennuksen ainutlaatuisuutta ja omaleimaisuutta … korkeatasoinen majoitustarjonta lisää Oulun houkuttelevuutta niille pohjoista eksotiikkaa hakeville turisteille, jotka hakevat majoitukselta erittäin korkeaa laatua”. Mainospuppua riittää ja riittää. Elinvoimaa, viihtyvyyttä, kokoustilatarjontaa, uudenlaiset mahdollisuudet poliittisille tilaisuuksille, upea merinäköala, toiminnallisesti toriympäristöä tukeva hotelli – mitä jäi uupumaan?

Onko niin, että Oulu kuvittelee olevansa suurkaupunki, kun saadaan yksi terwatorni tököttämään torin rantaan koko Oulun historian helmenä. Vai haluavatko suunnitteluvarauksen hinkujat jatkaa pitkin suiston rantoja, jotta saadaan oikein Terwahattan (vert. Manhattan) Ouluun? Tampereella muuten jo puhutaan Mansehattanista. Tamperehan on suorastaan hurmaantunut tornitaloista, mutta eivät suinkaan kaikki tamperelaiset.

Aika monella voi olla virheellinen käsitys (erityisesti Tampereella) siitä, että tornitaloilla saadaan aikaan tiivistä kaupunkirakentamista. Suurkaupungeista Pariisi ja Barcelona ovat hyviä esimerkkejä siitä, että myös 5-7 kerroksisilla taloilla pääsee samoihin kaupunkirakenteen tiiveyslukuihin kuin torneilla.

Turussa tehtiin muuten aivan vasta korkean rakentamisen selvitys, jossa ei ei suositeta tornitaloja keskustaan tai sen liepeille. Selvittäjien mukaan Engelin ruutukaavaan perustuvalle keskustan ruutukaava-alueelle korkea rakentaminen soveltuu huonosti. Eikö se Oulun keskusta ole ruutukaava-aluetta?

Olenpa haastatellut useita tuntemiani arkkitehtejä. Kaikki he tyrmäävät tornitalon sijoittamisen torin rantaan. Jos Vänmanninsaareen rakennetaan niin matalaa rakentamista, joka soveltuu toiminnallisesti kirjaston ja teatterin yhteyteen. Siis kulttuurirakentamista! Rakentamisessa pitäisi ottaa huomioon todelliset kaupunkikuvalliset, kulttuurihistorialliset ja kaupunkirakenteelliset seikat. ”On synti, että nousukasmaisuuden takia halutaan peittää Oulun ”kansallismaisema”. Näin loihe lausumaan merkittävä oululainen arkkitehti. Useimpien mielestä kannattaisi tehdä samanlainen selvitys kuin Turussa.

Niin miten Oulun ”viisas” kaupunginhallitus suhtautuu suunnitteluvarausesitykseen. Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa niin tuskinpa kovin monta soraääntä kuuluu – ei edes niiltä, joilla luulisi asiantuntemusta olevan.

Selvyyden vuoksi todettakoon, että vastustan siis Terwatornia aiotulle paikalle. Se ei sovi sinne alkuunkaan. Eiköhän niitä tornin paikkoja löydy muualta kuin ruutukaavan alueelta.

 

Ps. Muuten kokoomuksen kunnallisjärjestö ry oli hakemassa Oulun imagoa (Forum 3.5.). Toivottavasti löytyy. Sitä ennen kannattaa ottaa selvää, mistä oikein on kysymys kulttuuripääkaupunkihankkeessa. Ei ainakaan Terwa Towerista!

Ps. Hotellin nimeksi sopisi Hilton Oulu Terwaporvari.

JAA

8 KOMMENTTIA

  1. Kyllä vihreitten Veikko Ervasti puhut täytä asiaa. Ei mitään järkeä torin rannan seudulle tehdä tornitaloa.
    Näky on yhtä kauhea,kuin Arinan teettämä Valkea.
    Mielestäni tornitalolle hyvä paikka täällä Pateniemessä,vanhalla saha-alueella nuitten oman rannan omaavien luxusrantatalojen ja Keinotekoisen jätevuoren välissä.
    Ei lentotoimintaa tämä Patelan torni haittaisi mitenkään.
    Ja voisihan tornin huipun muotoilla purjelaivan keulan malliseksi,mastoine kaikkineen.

  2. Torni ei ole torni jos sen pitää olla aivan rannassa näkyäkseen minnekään.

    Tornitalon funktio on palvella liike-elämää, eikä toimia vain maamerkkinä. Siksi tornissa on oltava työpaikkoja ja niiden oltava liikenteellisesti optimaalisella paikalla. Siis lähellä moottoritieliittymää ja rautatieasemaa. Oikea torni näkyy kyllä mihin tahansa vaikka se sijaitsisi Raksilassa, eikä torinrannassa.

    Esim. japanilainen Nagoya train station näkyy ja toimii. Samanlaisia ratkaisuja on tehty myös Sveitsiin, jossa toimivan ja aikatauluissa pysyvän julkisen liikenteen vuoksi on normaalia käydä töissä myös kauemmalla olevissa kaupungeissa.

    Oulun Raksilaan tai suunnitellun matkakeskuksen paikalle sijoittuva liike-elämän keskus mahdollistaisi kohtuullisen ajan (huom. ei matkan) päästä päivittäisen työmatkailun Ouluun. Näin esim. Ii, Utajärvi ja Ruukki muuttuisivat Oulun esikaupungeiksi.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.