Oulun kaupunginhallitus on ”linjannut”, ugh!

0

Olipa kerran Pohjan perillä, jokisuistossa, kaupunki, joka oli lähes perustamisestaan saakka ollut merkittävä koulutuskaupunki. Koulutusta arvostettiin ja sitä kehitettiin. Mutta 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun parilla ensimmäisellä vuosikymmenellä tapahtui dramaattinen muutos – erityisesti uuden uljaan Oulun perustamisen jälkeen. Koulutus ei enää ollutkaan voimavara eikä sen katsottu tuovan elinvoimaa kuin ydinkeskustan alueelle – puhumattakaan pito- ja vetovoimasta.

Koulutuksen uusia arvoja edustivat virkamiesliturgian mukaan rakenteet, seinät, laatu …tuskin kukaan päättäjä osasi selittää, mitä nuo hienot käsitteet tarkoittavat. Hevosmiesten tietotoimiston mukaan rakenteilla tarkoitetaan moniportaista byrokraattista hallintominotaurusta: tarvitaanhan virkamiesbyrokratialle puhdetöitä; viis varsinaisesta kenttätyöstä eli kasvatuksesta ja opetuksesta. Periaatteena oli: jätetään opettajat yksin. Joten ei senttiäkään lisää resursseja, vaikka oppilasmäärät kasvoivat kasvamistaan. Päinvastoin juustohöylättiin vuosi vuodelta, vaikka poliitikkojen juhlapuheissa kaihoisasti kehuttiin yksin jätettyjjä opettajia ”kyllä työ tekijäänsä kiittää, vaikka työtaakan alle uuvuttekin”.

Edellä mainitun lähteen mukaan seinät tarkoittaa sitä, että ”liioista” seinistä on päästävä eroon, jotta saadaan oppilaat keskitettyä isoihin kouluihin isompiin ryhmiin ja luokkiin ja vanhemmat oppivat olemaan hiljaa. Periaatteena oli: haluamme suurempia ryhmiä ja luokkia; sieltähän ne ns. säästöt tulevat oppilaiden ja opettajien selkänahasta. Ja säästöjen on tultava nimenomaan SIKUn sisältä ei kaupungin kokonaisuudesta. Arvovalinta tämäkin.

Samaisen lähteen mukaan laatu on virkamiesmytologinen käsite, joka tarkoittaa lähinnä sitä … ja tätä. Lukioissa kuulemma ylioppilaskirjoitukset sujuvat entistä paremmin, kun voidaan tarjota muutama hassu kurssi lisää – vai sujuvatko? Ja jotkut päättäjät uskoivat kaiken edellä mainitun ja toistelivat toisilleen lähes jatkuvasti: rakenteet, seinät, laatu …

Edellä oleva oli johdantoa. Vuonna 2016 Oulun valtuustossa käytiin surullisen kuuluisa vääntö kouluverkosta. Valtuuston enemmistö kuitenkin hylkäsi sen hulluimmilta osiltaan. Lähes kaikki kuvittelivat , että nyt koulut saisivat edes muutaman vuoden työrauhan.

Mutta ei! Muutamalla ”mahtavalla” päättäjällä (=huonoja häviäjiä, vaikka ko. leidit ja herrat aina aiemmin ovat toitottaneet: valtuusto on päättänyt, suut kiinni) jäi asia kaivelemaan ja tilattiin SIKUn johdolta uskomattomat vaihtoehdot 1 ja 2. Luulenpa, että valtaosa päättäjistä (itsekin) uskoi, että palveluverkossa ei kosketa valtuuston kouluverkkopäätökseen. Juju oli kuitenkin se, että kouluverkko vedettiin mukaan. Kukaan ei ole tunnustanut syyllisyyttään tällaiseen silmänkääntötemppuun. Vahvoja epäilyjä kuitenkin on!

Nyt siis kaupunginhallitus ”linjasi” palveluverkkoa hallintosäännön turvin. Lyhyesti totean, että tiettyihin kipukohtiin ei otettu kantaa oikeastaan ollenkaan. ”Linjausta” lienee turha kommentoida tässä vaiheessa. Katsotaan nyt ensin valtuuston kokous.

Valtuusto on muuten kunnan ylin toimielin. Kaupunginhallitus on lähinnä toimeenpaneva elin. Tarkemmin hallituksen toimi- ja päätösvalta määritellään valtuuston hyväksymässä hallintosäännössä., johon lisättiin palveluverkko ja sitten jujutettiin uudelleen käsittelyyn jo päätetty kouluverkko. Ensi maanantaina on kysymys isosta periaatteellisesta kysymyksestä: onko valtuusto korkein päättävä elin myös palveluverkossa vai harvainvaltaa edustava kaupunginhallitus. Kovin mairittelevaa ei ole kh:n kannalta viikkokausia kestänyt itsestään selvä lasten ja nuorten asia. Mallia voisi ottaa opettajavaltuutettujen kannasta: ” opetuksen on oltava hyvää tasapuolista asuipa ihminen missä päin Oulua tahansa”. Kauniisti sanottu! Saapa nähdä, kuinka moni 15 opettajavaltuutetusta noudattaa tätä. Vai onko kädet sidottu ryhmänjohtajien toimesta – ns. lehmänkauppoja.

Eli kyllä valtuuston seuraavassa kokouksessa on myös kysymys arvoista. Ne näyttävät vaihtelevan – tilanteesta riippuen? Eli kh näyttää olevan epävarma ja epävakaa liian isoja asioita päättämään. Oma kantani on siis selvä.

Toisaalta pitää muistaa asioiden suhteellisuus. Tämä kouluverkko/palveluverkko -sekoilu täällä Pohjan perillä ei vaikuta mitään maailmanmarkkinoiden riisin hintaan (lähes 3 miljardin ihmisen tärkein ravintokohde).

Sen sijaan se vaikuttaa oululaisten lasten ja nuorten ja vanhempien tilanteeseen monin tavoin. Olihan se muuten niin, että kaikki ovat lasten ja nuorten puolesta. Jos näin, niin päätöksenteon pitäisi olla helppoa, ugh.

 

 

 

JAA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.