Onko Oulu Arinalandia?

23

Entinen pitkäaikainen valtuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Ulla Hilmola kirjoitti muutama päivä sitten ytimekkäästi (äidinkielen opettaja!) Kalevan mielipidepalstalla ihmetellen, miten on voitu antaa yksittäiselle toimijalle, Arinalle, lupa katkaista Isokatu mammuttirakennuksella ”kesäkatuineen”. Tähän ihmetykseen voivat yhtyä monet muut oululaiset. Ulla Hilmola muuten kuuluu niin sanottuihin ”vanhan hyvän ajan” kokoomuslaisiin, sivistyneisiin kulttuuri- ja koulutuspolitiikkoihin. Hän on täysin oikeassa ihmetellessään tätä ainutlaatuista kadun katkaisua.

Mielenkiintoista on se, että kesäkatua vastustivat aikoinaan vain vihreät ja kokoomus. En ole huomannut, että kesäkadun haltioituneet puolustajat (enemmistö) olisi missään vaiheessa ottanut vastuuta kaikista niistä kiistattomista haitoista, joita kadun katkaiseminen on aiheuttanut keskustan joukkoliikenteelle – puhumattakaan järjestys- ym. häiriöistä., joista Arina on pompotellut vastuuta poliisille. Ikään kuin Arinalla ei olisi mitään vastuuta.

Mielestäni Oulun kaupungin holtiton Arinan hyysääminen ydinkeskustassa on osaltaan johtanut ydinkeskustan näivettymiseen. Liiketilat eivät näytä täyttyvän. Toisaalta Valkeaan on tukittu pieniin tiloihin entisiä kunnianarvoisia liikkeitä, joilla oli hyvät tilat ennen Valkeaa. Tällaisia ovat mm. Pukumies ja Suomalainen kirjakauppa.

Kallis Kallioparkki rakennettiin ydinkeskustaan yksityisautojen houkuttelemiseksi . Arina sai jopa ihan ikioman ”kallioparkin”. Oliko se muuten alkuperäisissä hyväksytyissä suunnitelmissa? Tuskinpa! Pitäisikö miettiä uusiksi keskustan ydinkortteleiden kaupalliset suunnitelmat? Tuleeko niihin samoja monikansallisia rättifirmoja, joita pullistelevat lähes kaikki eurooppalaiset kaupungit? Mitä lisäarvoa ne tuovat oululaisille? Keskustaan pitää saada ihmisiä. Jospa kaavoitetaan enemmän asuinrakentamista, puistoja ja leikkipaikkoja … vähemmän kaupallista tilaa. Viisaat eurooppalaiset kaupungit satsaavat joukkoliikenteeseen – Oulu yksityisautoiluun. Ajatellaanko, että se on meriitti kulttuuripääkaupunkihakemuksessa- aivan kuten korkea törökki, Terwatower, torin rannassa pilaamassa oululaisten vanhaa historiallista miljöötä.

Kastelliin rakennettiin aikoinaan uusi S-market, koska entinen joutui väistymään muun rakentamisen tieltä. Arina vaati uuden S-marketin yhteyteen kylmää jakeluasemaa, vaikka Arinalla ei ollut sellaista aiemmin Kastellissa. Kaupunginhallituksen enemmistö torjui tämän mm. kilpailutilannetta vääristävänä.

Nyt toukokuun alussa tapahtui odotettu bumerangi-ilmiö: Arina haluaa rakentaa Kastellin S-marketin tontille polttoaineen jakelu- ja sähköautojen latauspisteen. Yhdyskuntalautakunta päätti asettaa nähtäville asiaa koskevan asemakaavan muutosehdotuksen mielipiteiden esittämistä varten.

Kilpailutilanne ei ole käsittääkseni muuttunut millään tavalla Kastellin alueella. Arina pystynee myymään polttoaineita tappiolla – jopa vuosikaupalla . Ei kuulosta reilulta alueen muiden huoltoasemayrittäjien näkökulmasta. Se siitä vapaasta kilpailusta tässä markkinataloudessa!

Kalevan kulttuuritoimituksen edesmennyt päällikkö Kaisu Mikkola keksi Arinalandia -nimityksen. Sille on jo nyt katetta ihan riittävästi. Halutaanko katetta vain lisätä? Aika näyttää, onko Oulun tunnettu Arina-puolue voimissaan?

 

 

JAA

22 KOMMENTTIA

  1. Myös minua ihmetytti aikanaan isonkadun katkaiseminen liikenteeltä. Aluksi puhuttiin uudesta kävelykadusta ja lehdessä oli kaaviokuva, jossa isokatu oli auki lukuunottamatta kadun yli kulkevaa ”siltaa”. Se olisi ollut parempi kuin nyt olemassa oleva näkymä.

    Sitten tapahtui jotain kaupungin päättävissä elimissä. En tiedä vieläkään, miksi suunnitelma muutettiin nykyiseen tilanteeseen. Kun liikun Valkeassa sen kieltämättä hyvien palvelujen takia, minua häiritsee ns. Kesäkadun tungos.

    Valkean oma paikoitusluola kallioparkin yhteydessä lisää keskustan pysäköintipaikkojen määrää sisätiloissa. Se ei itsessään ole huono asia. Sen sijaan ajoluiska keskellä isokatua on sitä.

  2. Kun jotenkin muistan lukeneeni jostain, että myös vihreät ja kokoomus kannattivat kävelykadun laajentamista Isokadulle. Silloin jo tiedettiin, että joukkoliikenne ja kaikkinainen ajoneuvoliikenne katkeaa siltä osaa katua. Valkean tulosta ei oltu siinä vaiheessa kukaan kuullutkaan. Se, että katua ei olisi katettu, ei olisi avannut katua ajoneuvoliikenteelle, vaikka sitä Ervasti hämmästyttävästi haikailee. Varsinkin, kun Ervastin ryhmäkumppanilla oli esitys, että Aleksanterinkatukin pitäisi sulkea autoilta. Nyt ei oikein tahdo pysyä mukana, mitä vihreät haluavat! Kallioparkista kirjoittamisesta voitaisiin jo luopua.

  3. Olet Veikko jälleen kerran oikeassa. Muualta muuttaneena näkee paremmin Oulun ”kuplat”, joissa moni tietämättään elää. Ossuuskaupan johto manipuloi jäseniään jatkuvasti kutsumalla heitä asiakasomistajiksi, joita varten kauppa on olemassa. Samaan aikaan johto nostaa osuustoiminta-aatettaan vastoin ylisuuria kompensaatioita itselleen, ei maksa osuusmaksulle korkoa, kuten moni muu osuuskauppa ja perii esim. bensiinistä ylisuurta voittoa. Toki kalliimmasta polttoaineesta saa enemmän bonusta!

    Arvostan Lidlin tapaa kohdella asiakkaita, kun se pitää kaikkia asiakkaitaan samanarvoisina eikä erottele heitä omistajiin ja muihin asiakkaisiin. Kaikki Lidlin asiakkaat saavat tuotteet samaan hintaan ja ilman asiakaskortin näyttelemisiä.

    Oulussa myös pankkialalla toimii osuustoimintaperiaatteella toimija, jossa bonuksilla sumutetaan herkkäuskoisia ja laskentataidottomia kansalaisia. Sama tilanne siellä johdossa ylisuuret kompensaatiot.

    Näiden molempien toimijoiden johtoa yhdistää myös kolmas tekijä – salaperäinen herraseura, jonka toiminnasta edes Kaleva ei uskalla kertoa lukijoilleen. Surullista, mutta totta!

  4. Juurikin näin Bookieman.Vapaamuurarien salaisuuksia ei pengota.
    Tässä kepun Timo Kauniston mietteitä Arinasta.

    ”Ne kylläkin sitovat minut ja monet muut määrättyyn kaupparyhmään ja sen määrämittaiseen ruoka-, huoltoasema- tai hotellituotantoon mutta tuskin promillekaan S-ryhmän ”omistajista” tuntee osuustoiminnan värinää astuessaan Prisman ovista sisään”.

    Kauniston mukaan osuuskaupan pitäisi tuoda kuluttaja ja tuottaja lähemmäksi ja jakaa tulos suoraan omistajilleen.

    ”Se ei ole enää paikallinen, se ei ole enää paikallisten omistama, se ei enää lähennä tuottajia ja kuluttajia eikä se suoraan jaa saamaansa tulosta omistajilleen. Se on rahantekokone, joka käyttää pääomansa laajentumiseen uusille rahantekoalueille, Kaunisto lataa”.

    Joudut maksamaan 100 euroa saadaksesi kyseisen kortin. Asiakas joutuu itse maksamaan huomattavan summan siitä, että ottaa kyseisen ryhmän kanta-asiakaskortin ja rupeaa syytämään rahojaan heille. Aika eriskummallinen yhtälö sanon minä. Jos käytät S-ryhmään esim 200 euroa kuukaudessa, niin joudut käyttämään rahaa miltei 6700 euroa ja aikaa lähes 3 vuotta, kunnes olet bonuksina saanut sen kortista maksamasi 100 euroasi takaisin.
    -toivottavasti Lidlin voittokulku tulee jatkumaan.

  5. Niin. Se on todistettu psykologia-nimisen tieteen avulla jo 50- luvulla. Koskee meitä kaikkia. Siispä sinunkaan näkökulmasi ei ole objektiivinen. Pitää tutkia sitä, minkä palveluksessa esiteltävä aate/asia on henkilölle, joka niitä palavasti esittää. Mikä on hänen saamansa tyydytys tai hyöty.

  6. Veikko totuttuun tapaansa ei älähdä kun kalikka kalahtaa vihreisiin, vaan poistaa kommentin. Se on kuitenkin niin, että jos keskustassa ei ole liikkeitä, eikä sinne pääse autolla, niin siellä ei kukaan halua asua. Mää olen jo jonkun aikaa ihmetellyt, että millä kannuksilla tämä kaveri kirjoittaa näin ison lehden sivulla näin asenteellista ja yksisilmäistä juttua.

    • Minä olen ihmetellyt jo pitemmän aikaa, mistä se Alermi tempoo noita kommenttejaan. En ole väittänyt että keskustassa ei saa olla liikkeitä eikä sinne saa päästä autolla.Näin on tehnyt Alermi. Millähän kannuksilla se Alermi raapustelee näin ison lehden sivuilla näin asenteellista ja yksisilmäistä tarua. Ai niin, tietysti nimimerkin takaa, kun ei uskalla esiintyä sanojensa takana.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.