Korkean rakentamisen ”vetovoimamyytit”

3

Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari P. Tuovinen kirjoitti (Kaleva 14.9.) väittäen korkean rakentamisen lisäävän vetovoimaisuutta.

Hän kuvittelee ihmisten pyrkivän Oulun ydinkeskustaan – kunhan vain rakennetaan riittävän korkeita rakennuksia . Mistähän tutkimuksista on väite korkean rakentamisen vetovoimaisuudesta vai myötäileekö hän ns. markkinoita.

Hän sotkee historiallisen ruutukaava-alueen ja Oulun keskustan. Yhdyskuntalautakunnan esityksessä puhuttiin   nimenomaan historiallisesta ruutukaava-alueesta ja määritettiin Tuomiokirkon korkeus sopivaksi mittatikuksi. Kyseinen ruutukaava-alue on pienempi kuin varsinainen keskusta.

Tämä on ärsyttänyt ns. sijoittajapiirejä ja myös Tuovista. Oulun kaupunginvaltuustossa istuu useita kirkkovaltuutettuja. Luulisi, että heillä on selkeä kanta asiaan.

Tuovisen tiedossa ei ole, että jossakin Suomen kaupungissa olisi laadittu tämän tapaista, tulevaisuutta rajaavaa suunnitelmaa. Liekö näin? Minä voin heittää, että missään Suomen kaupungissa ei anneta rakentaa korkeita törökkejä mihin tahansa. Korkeaan rakentamiseen liittyy useita haittapuolia. Kaupunki saattaa menettää osan historiastaan ja kulttuuristaan Korkea rakentaminen ei ole tehokasta eikä halpaa. Korkean rakentamisen buumissa lienee enemmän uutuuden ja sijoittajien viehtymystä kuin taloudellista painetta. Korkea rakentaminen ei lisää ihmisten välistä vuorovaikutusta. Korkea rakentaminen ei sovellu sosiaaliseen asuntotuotantoon. Korkea rakentaminen ja korkeiden rakennusten ylläpito on kallista. Korkeat rakennukset saattavat olla rumia. Vanha ruutukaava on muualla Suomessa ja maailmalla arvostettu ja suojeltu kohde. Oulussa pienen pieni ruutukaava nähdään ainoana alueena rakentaa ja tuottaa palveluja.

Oulusta näyttää puuttuvan arvojohtaminen ja sen myötä rakentamisen arvojen selkeys. Vaikuttaisi siltä, että arvojohtaminen on luovutettu enemmän tai vähemmän ”pöntöille”poliitikoille ja liikemiehille. Esitys keskustan rakentamisesta on kuitenkin hyvä pohja arvokeskustelulle ja arvojen valinnalle.

Oulu on vesijättömaata Pokkitörmää lukuun ottamatta. Onko korkea rakentaminen teknisesti ja vuosisatoja kestävästi mahdollista ? Onko Oulujoen patojen kestävyydessä riskiejä?

Kaikki tietänevät vanhan vulgääripsykologisen, freudilaisen tulkinnan näistä korkean rakentamisen puolustajista. Siitäpä ei sen enempää.

Kalevan toimittaja kutsui ”kauniisti ” torinrantaan kaavailtua Terva Toweria maamerkiksi. ”Vetovoimamyyttien” puolustajat ilmeisesti kuvittelevat, että Oulusta tulee suurkaupunki(mainen), kun rakennetaan yksi törökki tänne , missä ”maa on matala ja taivas korkea” (Raino Kalliola).

Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, että joillakin sijoittajilla raha polttelee. Jättäkää torin ranta rauhaan ja huolehtikaa Oululle kunnon Matkakeskus. Lisäksi voisitte sijoittaa pysyviin ympäristöteknologisiin työpaikkoihin . Jälkipolvet varmaan kiittäisivät.

Muualle voi rakentaa korkeasti, ja on jo rakennettu. Päättäjien viisaus mitataan tässä asiassa. Ollaanko Oulun ja oululaisten asialla vai pienen vähemmistön?

Kirjoitus oli 20.9. Kalevan Lukijalta -palstalla.

 

 

 

 

JAA

3 KOMMENTTIA

  1. Niin kauan kun Oulun keskusta käytännössä Pakkahuoneenkadun, Torikadun, Saaristonkadun ja Kirkkokadun rajaamalle alueelle, kaupunki vaikuttaa tuppukylältä. Varsinkin, jos palvelut rajoittuvat tälle alueelle. Toisaalta en ymmärrä, miksi pitää rakentaa kaikkein kalleimmalle paikalle, josta maa-alaan sijoitetulle suurelle rahalle mahdollisimman suuri tuotto. Keskustatasta saa yksiön tai kaksion samalla rahalla kuin hieman syrjemmältä kaksi kertaa suuremman asunnon – eikä silloin tarvitse mennä kauas kun pääsee tallaamaan muuallekin kuin asfaltille. Jos keskustaan pitää ahtaa kymmeniä tuhansia asukkaita, joiden työpaikat ovat sitten periferiassa.

  2. Montakohan kerrosta Oulun korkearakentaminen onkaan. Kun 1950 muutin Koskitien pistetalojen seitsemänteen kerrokseen, olin mielestäni korkealla. Mitähän se korkeallaolo nykyisin on? Olen Oulun jälkeen asunut joissakin miljoonakaupungeissa, taloissa joissa on sitten kymmeniä kerroksia. Ne korkeudet ovat siellä välttämättömyys. Mutta eihän Oulu ole ehkä koskaan miljoonakaupunki, joten onko setsemän kerroksen roima ylitys välttämätön.

    Esimerkiksi Singaporessa on kätevää ja ympäristäystävällistä, kun pilvenpiirtäjästä pääsee hissillä suoraan metroasemalle ja sieltä nopeasti melkein minne vaan siinä maassa. Ei todellakaan tarvitse autoa. Mutta ei ole Oulussa metroverkkoa eikä koskaan tarvitakaan. Ei siellä helposti pääse keskituloinen auton omistuksesta. Minä asun Helsingissä ratikkapysäkin vieressä enkä tarvitse autoa, lemmikkieläimiä enkä kesämökkiä. Pankaapa oululaiset ympäristöystävällisyydessä paremmaksi.

    • Kiitos taaas viisaasta kommentista. Oulu on todella eri asia kuin Helsinki, Singaporesta nyt puhumattakaan. Kyllä Oulussa pitää pystyä määrittämään korken rakentamisen kerrosmäärä, jos kerran Tuomiokirkko ei sovi mittatikuksi edes historialliselle ruutukaava-alueelle. Oulun päättäjät eivät saa antaa periksi Rotuaarin kiinteistöspekulanteille. Päättäjillä on suuri vastuu Oulun kaupunkimiljööstä – myös tulevien oululaisten kannalta. Turusta on syytä ottaa oppia.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.