Kaleva ja korkea rakentaminen – öljyä hurmahenkien laineille

0

Kalevan eilinen pääkirjoitus (21.11.) otti maltillisen asiallisesti kantaa niin Oulun keskustan tilanteeseen kuin mahdolliseen keskustan korkeaan rakentamiseen. Siitähän on tullut parille kaupunginhallituksen jäsenelle (kok.) lähes päänsärky. Tulevat eduskuntavaalit houkuttelevat yrittämään hajurakoa kilpailijoihin. Perustelut ovat olleet harvinaisen köykäisiä. Kerrankos sitä sattuu!

Sallittaneen kuitenkin muutamia reunahuomioita – niin Kalevan pääkirjoitukseen kuin herrojen esittämiin väitteisiin. Korkealla rakentamisella tavoitellaan usein tehokkuutta. Tehokkuus ei kuitenkaan edellytä korkeaa rakentamista, eivätkä korkeat rakennukset välttämättä edusta tehokkainta maankäyttöä. Lontoon tiheimmin asuttu alue on kaksi-kolmikerroksinen Chelsea. Turussa puukaupunginosa Port Arthur vastaa aluetehokkuudeltaan kerrostaloin toteutettua Runosmäkeä.

Maailmalla korkea rakentaminen on tavallista, joten uusien korkeiden rakennusten avulla suomalaiset kaupungit eivät saa huomiota. Ei Oulukaan! Kyllä ulkomaalaiset etsivät Suomen kaupungeista pikemminkin paikallisväriä ja luonnonläheisyyttä. Näin myös ulkomaalaiset tuttavani, jotka ovat ihastuksissaan mm. vesistöistä (joet, merenranta, järvet) Oulussa.

On itsestään selvää, että korkean rakentamisen rakentamiskustannukset ovat tavanomaista rakentamista suuremmat. Rakentamiskustannusten lisäksi myös ylläpito- ja käyttökustannukset ovat korkeassa rakennuksessa tavanomaista suuremmat. Julkisivujen huolto ja korjaus on hankalampaa ja voi edellyttää erikoisjärjestelyjä, mikä lisää kustannuksia. Korkeuden myötä tuulikuorma ja sen aiheuttama lämpöhävikki lisääntyvät, mikä nostaa lämmityskustannuksia. Suurempi tuulikuorma myös lisää rakenteisiin kohdistuvaa rasitusta, niiden kulumista ja huoltotarvetta.

Korkean rakennuksen näkyvyyden vuoksi sen sijainnin tulee olla kaupunkikuvallisesti perusteltu. Parhaimmillaan uusilla korkeilla rakennuksilla muodostetaan tiivistymiä ja kohokohtia kaupunkirakenteessa. Hallittu sijoittelu ja toteuttaminen ryhmänä on ripottelua parempi ratkaisu, sillä korkeiden rakennusten sijoittuminen sattumanvaraisesti antaa kaupungille epämääräisen ja keskeneräisen ilmeen.

Korkeita rakennuksia ei tule sijoittaa kaupungin arvonäkymiin (esim. utopistinen Terwatower). Harkitsemattomasti sijoitettu korkea rakennus syö historiallisen kaupunkikuvan ainutlaatuisuutta. Yleensä korkean rakentamisen sijoittuminen ratkaistaan kaupunkikuvallisella ja –rakenteellisella kokonaissuunnitelmalla.

Turku teki erinomaisen korkean rakentamisen suunnitelman, jossa on selkeästi sovittu: ruutukaava-alueelle EI rakenneta korkeita törökkejä. Turkuhan oli kulttuuripääkaupunki. Oulu pyrkii samaan. Saa nähdä, miten käy! Terwatoweria ei hakuprosessi kestä.

Jos torinrantaan halutaan välttämättä jotain rakentaa, niin mikä sopikaan paremmin teatterin ja kirjaston miljööseen kuin Jarmo J. Husson muutama kuukausi sitten esittämä kulttuurirakennus (taisipa olla museo). Kerrankin olen Jarmo J:n kanssa täsmälleen samaa mieltä.

Museon hakuprosessi kestää!

Kirjoitus perustuu Turun korkean rakentamisen suunnitelmaan.

JAA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.