Ilmastonmuutos nyt – entä sitten?

7

Tämä oli Kalevan 29.10. Yläkertakirjoitus.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC on YK:n alainen elin, joka koostuu tutkijoista ja YK:n jäsenmaiden edustajista. Se kokoaa yhteen kaikkein merkittävimmän ilmastotutkimuksen. Vuonna 1988 perustettu IPCC on julkaissut kuusi raporttia. Nämä raportit ovat pohjana kansainvälisille ilmastokokouksille, joista seuraava pidetään joulukuussa Puolan Katowicessa.

Puolassa päätetään, miten vuoden 2015 tavoitteet saavutetaan. IPCC:n viimeisin raportti ilmestyi lokakuun alussa. Maapallon lämpötila on jo noussut noin asteella. Maailman maat sitoutuivat (2015) pitämään maapallon keskilämpötilan nousun alle kahdessa asteessa verrattuna aikaan 1850-1900 ja rajoittamaan lämpötilan nousun alle 1,5 asteen.

IPCC varoittaa, että maapallon lämpeneminen pitää pysäyttää 1,5 asteeseen. Aiemmin pidettiin turvallisena rajana kahta astetta. Tämänhetkiset päästövähennyssitoumukset johtavat yli kolmen asteen lämpenemiseen. Päästöjen vähentäminen ei kuitenkaan riitä, koska fossiilisen hiilen päästöt ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu eivät ole vähentyneet. Siksi hiilidioksidia on pystyttävä poistamaan ilmakehästä niin hiilinielujen kuin hiilidioksidin talteenoton keinoin.

IPCC:n raportti vertaili tilannetta 1,5 asteen nousun ja kahden asteen nousun välillä. Puolen asteen nousu kuulostaa vähäiseltä, mutta se johtaa dramaattisiin muutoksiin. Monet vaikutukset tuplaantuvat maapallon lämpötilan kohotessa kaksi astetta puolentoista asteen sijaan. Jo nyt 20-40 prosenttia maailman ihmisistä asuu alueilla joilla on koettu yli 1,5 asteen lämpenemistä.

Kirjailija Margaret Atwood on todennut ilmastonmuutoksen olevan kaiken muuttumista (everything change). Hän on täysin oikeassa. Jokainen voi omassa elinympäristössään havaita selviä muutoksia. Megaluokan muutoksia ovat merenpinnan nousu, koralliriuttojen kuoleminen ja napajäätiköiden sulaminen.

Merenpinta nousisi noin kymmenen senttimetriä vähemmän, jos lämpeneminen jäisi 1,5 asteeseen. Pieneltä kuulostava ero merkitsee, että arviolta 10 miljoonaa ihmistä olisi turvassa. Merenpinnan nousu tuhoaa myös rakennuksia ja viljelmiä ja lisää pohjavesien pilaantumisriskiä.

Lajirikkaat ”merien sademetsät”, koralliriutat tuhoutuisivat ”vain” 70-90 prosenttisesti 1,5 asteessa; puoli astetta enemmän tuhoaisi ne täysin. Koralliriuttojen tuhoutuminen vaikuttaisi kohtalokkaasti meriekosysteemiin muun muassa kalakantoihin.

Ilmastonmuutoksen hallitsematon seuraus on arktisen jään sulaminen. Kahden asteen lämpenemisen myötä Pohjoinen jäämeri olisi täysin jäätön kerran kymmenessä vuodessa. Oulun ilmasto olisi Ahvenanmaan ilmaston kaltainen eli talvet olisivat lumettomia. Suomalaiset ”talousasiantuntijat” ovat riemuinneet siitä, että Koillisväylä eli Pohjoinen meritie avautunee lähivuosina. Sehän merkitsisi suuria taloudellisia säästöjä.

Taloudellisista säästöistä ilakoiminen on tragikoomista itsepetosta. Siperian ikirouta on tutkijoiden mukaan alkanut sulaa jo vuonna 2005. Ikiroudan sulaminen on osa ilmastonmuutoksen suurta noidankehää, koska sulavasta roudasta vapautuu metaania, typpioksiduulia ja hiilidioksidia. Metaani ja typpioksiduuli ovat hyvin voimakkaita kasvihuonekaasuja.

Tutkijat ovat reagoineet voimakkaasti IPCC:n raporttiin. Monet ovat sitä mieltä, että lähivuodet ovat luultavasti tärkein ajanjakso ihmiskunnan historiassa. Tehtävä on vaativa, koska päästöjä täytyy vähentää rajusti jo lähivuosina. Täyteen päästöttömyyteen on olemassa keinot. Toimiin on vain ryhdyttävä välittömästi ja niiden on oltava hyvin radikaaleja.

IPCC.n raportti on suunnattu viisaille päättäjille eri tasoilla. Mutta löytyykö niitä yhteiskunnassamme, jossa edelleenkin kinastellaan ”mikrotason” asioista?

Tosiasia on, että ilmastonmuutos on saanut edetä. Nyt ollaan viimeisellä rannalla. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on korkea aika tehdä muuta kuin järjestää suuria kansainvälisiä kokouksia.

Haasteita riittää, koska kasvihuonepäästöt pitää poistaa ilmakehästä kaksikymmentä vuotta aiemmin kuin tähän asti on kaavailtu. Emme ole ilmastonmuutoksen suhteen tasa-arvoisia. Tavallisten kansalaisten vastuu poikkeaa eri tasoilla toimivien poliittisten päättäjien – suurvaltioiden johtajista puhumattakaan – vastuusta..

Juuri nyt kansanedustajilla ja kunnallispoliitikoilla olisi erinomainen mahdollisuus toimia pikaisesti, sillä talousarvioita ei ole lopullisesti päätetty. Poistettaan kaikki ympäristön kannalta haitalliset tuet ja käytettään ne ilmastotoimiin: hiilinielujen ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun.

Olemme syvällisen haasteen edessä, jossa nykysukupolvella on valtava vastuu. Kaikkia miellyttävää ihmeratkaisua ei ole olemassakaan. ”Peli ei ole vielä pelattu. Mutta aikaa vitkutteluun ei enää missään tapauksessa ole. Puolentoista asteen lämpenemistavoitteen maailmassa on helpompi elää kuin maailmassa, jossa ilmasto saa lämmetä kaksi astetta.” (Tutkimusprofessori Hannele Korhonen)

Tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa niin yksilöiden kuin kansakuntien päätöksin – ja näin tehdä tulevaisuus.

 

 

 

JAA

7 KOMMENTTIA

  1. Poistit kärkevän kommenttini, eikä siinä mitään. Tässä kuitenkin vielä linkki tutkimukseen, jonka mukaan internetin käyttö aiheuttaa yhtä paljon päästöjä kuin lentoliikenne. En ole yhdenkään vihertävän suusta kuullut vielä ehdotusta internet-verosta. Oletko sinä ajatellut vähentää? Tarkoitus pyhittää keinot?
    http://www.co2-raportti.fi/?page=ilmastouutisia&news_id=3679

    • The Guardian kertoi viime vuonna, että
      maailman 15 suurinta rahtilaivaa tuottavat yhtä paljon
      typpi- ja rikkipäästöjä sekä nokea kuin kaikki maailman autot yhteensä.
      Noin 80 prosentissa aluksista palaa halpaa ja likaista bunkkeriöljyä, joka
      sisältää joidenkin tietojen mukaan jopa 3500 kertaa enemmän rikkiä kuin
      henkilöautojen diesel. Vuoden 2020 jälkeen bunkkeriöljyssä saa olla
      ”ainoastaan” 500-kertainen määrä rikkiä.
      Jos päätöksillä on aidosti kiire, pitäisi rajoituksia kohdistaa sinne,
      missä vaikutus on suurin.
      Internet-vero on siten ihan hyvä ajatus; siinä kuin lentovero. Minä voin kyllä vähentää
      internetin käyttöä – ehkä sinäkin. Jos ei tehdä radikaaleja mittavia päätöksiä, niin turha
      tässä on kenenkään tarkoitusperiä kysellä – sinunkaan!
      Ilmastonmuutos ei ole mikään erillinen ilmiö, vaa se kytkeytyy mitä moninaisimpiin
      asioihin: vaikkapa luonnon monimuotoisuuden nopeaan vähenemiseen. Everything changes.

  2. Suomen oloissa erittäin merkittävä teko kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi olisi siirtyä pienydinvoimaloiden käyttöön Pääkaupunkiseudun kaukolämmmön tuotannossa. On hyvä, että pienydinvoimaloiden käyttö lämmön ja sähkön tuottamiseen selvitetään. Suomessa useat eri puolueiden kunnanvaltuutetut ovakin jo tehneet asiasta selvitysaloitteita.

    https://www.ts.fi/uutiset/talous/3775105/Voisiko+paakaupunkiseudun+lammittaa+pienydinvoimalla++Jo+kolmessa+kunnassa+on+vireilla+selvitys

  3. EU:n päästökauppaan kuuluvien suomalaisten laitosten yhteispäästömäärä oli 25,1 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuonna 2017. Hiilidioksiditonnin hintaa on nyt noin 16 euroa. Eli ovat nyt selkeästi alihinnoiteltuja aiheuttamaansa haittaan nähden. Hinnan pitäisi olla yli 50 euroa tonnilta. Joidenkin tutkijoiden mielestä (tutkimustuloksiin perustuen) yli 100 euroa tonnilta. Tätä pitäisi poliitikkojen lähteä ajamaan yhteisrintamassa, vaikka se tulisikin tällä hetkellä maapallolla asuville kalliimmaksi. Ei voida tuhota tietoisesti maapalloa jälkeläisiltämme! Otit Veikko esille hyvin Siperian ikiroudan sulamisen. Typpidioksuli on vaikutukseltaan noin 10 kertaa haitallisempi kuin hiilidioksidi.
    Kiitos kirjoituksestasi, terveisin Toppilan oppilas!

  4. No Supe nyt laittoi ilmeisesti huumorimielellä kirjoituksensa täysin periaatteella ”vaihtoehtoisia faktoja”! Ervastin faktat ovat tieteellisiä faktoja. Kannattaisi Supen selvittää eri tieteellisistä julkaisuista näkökulmia ilmaston muutokseen. Ehkäpä jäänyt uutisetkin seuraamatta, miten luonnon ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet viimeisen 10 vuoden aikana.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.