Mitä koulutukselle on tapahtunut?

1

Koulutus on eduskuntavaalien tärkein teema. Tulevalla hallituskaudella päätetään Suomen suunnasta 2020-luvulle ja koulutus on tämän suunnan kiistaton kivijalka.

Mitä koulutukselle on tällä vuosikymmenellä tapahtunut? Tarkastellaan asiaa resurssien ja säästöjen näkökulmasta. Jokainen nykyinen eduskuntapuolue on käytännössä ollut mukana leikkaamassa koulutuksesta tällä vuosikymmenellä. Säästöt tarkoittavat lukuina sitä, että varhaiskasvatuksen järjestämiseen kunnat saivat vuonna 2019 peruspalveluiden valtionosuutta 304 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2011. Esi-ja perusopetukseen valtionosuutta tuli yli 500 miljoonaa vähemmän. Lukiokoulutuksen rahoitus on pienentynyt 709 miljoonan euron summasta 601 miljoonaan euroon. Ammatillisen koulutuksen opiskelijakohtainen rahoitus on pienentynyt 23 prosenttia vuodesta 2013 vuoteen 2017. Tämä tarkoittaa noin 436 miljoonan euron vähennystä yksikköhintoihin. Ammattikorkeakoulujen perusrahoitus on pienentynyt 224 miljoonaa euroa ja yliopistojen 300 miljoonaa euroa vuodesta 2011 vuoteen 2019.

Näiden lukujen valossa voidaan perustellusti väittää, että koulutusjärjestelmä on rapautumassa kovaa vauhtia. Tämän vuosikymmenen leikkaukset ovat suomalaisen koulutushistorian järkyttävimmät ja suurimmat. Siksi tulevan eduskuntavaalikauden keskeisin teema on koulutus ja Suomen kivijalan pahojen halkeamien pikainen korjaaminen.

Samaan aikaan perusopetuksessa on viety läpi ns. kolmiportaisen tuen malli. Lähikouluperiaatteen mukaisesti käytännössä kaikki tuen tarpeiset oppilaat on sijoitettu ensisijaisesti lähikouluihin. Käytännössä toimenpiteet ovat olleet liian usein rajuja säästötoimenpiteitä, joissa huoltajan ja oppilaan oikeusturva suhteessa perusopetuslakiin on voimakkaasti heikentynyt. Tuen tarpeet ovat säilyneet ja jopa vahvistuneet, resurssit eivät ole seuranneet mukana. Opettajan työn kannalta tämä on tarkoittanut valitettavan usein arjessa kaaosmaisia tilanteita, kohtuuttomia haasteita, vanhempien tyytymättömyyttä ja työssä jaksamiseen liittyviä vakavia ongelmia. Suomalaisen koulun arki on muuttunut välillä kaaosmaiseksi puurtamiseksi ja päivästä toiseen selviytymiseksi. Perusopetuksen leikkaukset kostautuvat moninkertaisina ongelmina seuraavilla koulutusasteilla.

Ammatillisessa koulutuksessa lähiopetus on osin vähentynyt niin runsaasti, että olen saanut yhteydenottoja yrittäjiltä, jotka kertovat, etteivät he voi enää ottaa harjoittelijoita yrityksiinsä kehnon perusosaamisen johdosta. Kun opiskelija ei ole saanut riittävää lähiopetusta, yrittäjä joutuu opettajan rooliin ilman koulutusta ja resursseja. Tilanne on todella vakava. Ammatillisessa koulutuksessa ja yliopistoissa on edetty yt-neuvotteluista seuraavaan.

On siis aika muuttaa suunta. Tulevissa vaaleissa ja hallitusneuvotteluissa koulutuksen tulee näkyä keskeisimpänä teemana. Ja jos suomalainen yhteiskunta ei mielestään löydä resursseja tulevaisuudelle, ei sellaisella yhteiskunnalla sitä olekaan.

JAA

1 KOMMENTTI

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.