Yliopistojen rehtoreiden näytön paikka

4
Vuonna 2015 Suomalaisten yliopistojen profiloitumisen vahvistamiseksi myönnetty rahoitus.

Tällä viikolla yliopisto juhli avajaisia myös Oulussa ja nyt juhlien jälkeen alkaa arki. Maljojen nostelun lisäksi erityisesti rehtoreilla on nykyään tärkeä avaintehtävä hakea valtakunnallisessa haussa lisärahoitusta yliopistoissa tapahtuvan muutosprosessin ja kehityksen rahoittamiseksi korvamerkitystä noin 50 miljoonasta eurosta. Varsinainen näytön paikka onkin edessä ja se on seuraava yliopistojen johdon, käytännössä rehtoreiden laatima profiloitumishakemus. Tämä on strateginen asiakirja hakijayliopiston tulevaisuuden linjauksista ja mahdollistaa Suomen 14 yliopiston strategioiden ulkopuolisen arvioinnin kokonaan uudella tavalla.

Oulun yliopiston tutkijoilla on taas näytön paikka. Kaikki kynnelle kykenevät tutkimusryhmien johtajat kirjoittavat parhaillaan anomuksia Suomen Akatemialle, joka myöntää esimerkiksi tänne pohjolaan omalle tieteenalalleni keskimäärin tasan yhden nelivuotisen hankerahoituksen tulevalla syyskuun hakukierroksella. Lääketieteen tutkimuskeskuksessa, eli MRC:ssä, hakukelpoisia tutkimushankkeita on noin sata. Tästä voidaan päätellä, että tämänkin haun jälkeen 99 tutkimusryhmän on taas tyydyttävä teroittamaan kynää ja valmistauduttava seuraavaan koitokseen ja näiden 99:n hengissä säilyminen ja kukoistus on tulevien rahoitushakujen menestyksen ehdoton edellytys. Tämä onnekas 1 % pärjää Akatemian rahoituksella, mutta muiden rahoitus on yliopiston turvattava opetus- ja kulttuuriministeriön rahalla, joka maksetaan tuotoksen, eli tieteellisten julkaisujen ja tutkintojen perusteella.

Oulun yliopiston rehtoreilla on jälleen myöskin näytön paikka. Syyskuun alussa päättyy aluksi kommentointikierros seuraavalle Suomen Akatemian kautta kilpailutettavalle profiloitumisrahoitukselle, joka on merkittävin kaikkien yliopistojen muutosprosessia tukeva Suomen valtion kanavoima lisärahoitus. Se jaetaan tutkimushankerahoituksen tapaan kansainvälisen asiantuntija-arvion perusteella. Edellinen rahoituskierros oli 50 miljoonaa euroa, josta Oulun yliopisto laskennallinen osuus olisi periaatteessa ollut yliopiston koon ja tutkinto/tutkimustuotoksen mukaan laskettuna  n 5 miljoonaa. Tämä tarkoittaa yli 50:n professorin vuosittaista palkkaa. Mitä saa aikaan tällaisella joukolla, jotka keskittyvät muutoksen tekemiseen? Sillä saa aikaan paljon! Me kaikki varmasti haluamme tämän resurssin jalkautuvan seuraavalla kierroksella myös tänne erityisesti siksi, että julkisen talouden paine tulee leikkaamaan yliopiston rahoitusta merkittävästi ja hyvien neuvojen lisäksi Oulun yliopisto tarvitsee myös resursseja muutosten tekemiseksi.

Viisas mies on sanonut: ”on hyvä, että Oulussa on yliopisto.” Se on totta. Oulun yliopisto ei tule katoamaan ihmiskunnasta vaikka julkisen rahoituksen pinta-aallot sitä välillä keikuttavatkin. Yliopistoinstituutio tulee olemaan kaikkialla korkeinta tietämystä edistävä yhteisö, joka on sekä kehittyneille ja kehittyville, monimutkaisille kansantalouksille uuden innovoinnin, selviytymisen ja koulutuksen elinehto. Erilaiset murrokset toki haastavat meidät. Digitalisointi, tuotanto-, talous-  ja palvelujärjestelmän murros, kansainvälisen vuorovaikutuksen ja kilpailukyvyn jatkuvasti muuttuvat raja-arvot ja mahdollisuudet. Suomen valtiolta on edistyksellistä ja näkemyksellistä politiikkaa tukea yliopistoja tässä murroksessa. Ja viisautta on myös se, että yliopistoille on annettu vapaat kädet tämän muutoksen ohjaamisessa yliopistojen sisältä päin. Kansainvälinen arviointiryhmä arvioi yliopistojen kirjoittamat hakemukset ja luo puitteet rahoituksen myöntämiselle. Profiili voi olla tieteenaloihin keskittymistä ja avainalan vahvistamista, yhteistyötä, valintaa ja poisvalintaa, sen tulee sisältää jotain uutta, josta kansainvälisten yliopistomiesten ja naisten, eli vertaisarvioijien on helppo nähdä, että se vahvistaa yliopistoamme tulevaisuuden haasteista selviämisessä. Koskaan aikaisemmin ei yliopistojen strategioita ole altistettu tällaiselle etukäteisarvioinnille. Odotamme mielenkiinnolla päätöksiä ja päätösperusteluja, jotka ovat julkisia asiakirjoja ja vapaasti saatavissa Suomen Akatemiasta.

Oulun yliopiston rehtorit, erityisesti tutkimuksesta vastaava rehtori Taina Pihlajaniemi ja rehtori Jouko Niinimäki ovat nyt suuren haasteen edessä, muiden yliopistojen johdon tavoin. Tässä tilanteessa me, koko yliopisto haluamme varmasti vilpittömästi tukea kehittämään kaikkien kannalta tervettä, oikeudenmukaista ja kilpailukykyistä toimintaympäristöä. Strategisten valintojen ulkopuolinen puntarointi ja kilpailutus tulee kokea hyödylliseksi mahdollisuudeksi ja se vääjäämättä avaa strategista keskustelua. Ainutkertainen, muutokseen kohdennettu tukirahoitus myös tänne Suomi-neidon vyötärölle on yliopistollemme selviytymisen ja kehittymisen mahdollisuus. Tavoite loka-marraskuun vaihteessa haettavassa ja maaliskuussa 2016 julkaistavassa hakemuksessa on lohkaista kokomme mukainen 10 % siivu tästä muutosrahoituksesta, eli yli 4,5 miljoonaa euroa. Onnistumista profiloitumissuunnitelman laadinnassa mitataan tässä viitekehyksessä.

Muiden tiedekuntien juhliessa opiskelun alkua on hyvä muistaa, että lääketieteen opetus on aloitettu jo kolme viikkoa sitten. Onnittelut kaikille opiskelijoille ja opettajille lukukauden avaamisesta ja tervetuloa töihin!

Petri Lehenkari

ortopedi, solu- ja kehitysbiologian professori Oulun yliopistossa

JAA

4 KOMMENTTIA

  1. Mitä on profiloituminen?

    Jos tarkoitetaan vahvempaa keskittymistä ja vahvuusalojen valintaa, siihen kuuluu myös poisvalinta ja karsinta. Ei mikään yliopisto pysty järkevästi ja nopeasti päättämään minkään perinteisen oppiaineen lopettamisesta tai vakiintuneen tutkimusalan nopeasta alasajosta, oli siihen perusteltua syytä tai ei, vaan se vaatii ulkoista painetta ellei sanelua.

    Onnea vaan opintonsa aloittaneille ja vielä enemmän niitä joskus päättäville.

  2. Joku on laskenut, että Suomen yliopistoissa käytetään enemmän työaikaa Akatemian perusprojektien hakemusten tekemiseen, kuin mitä Akatemialta on rahoituskuukausia tarjolla.

    Järkevää?

    Vaikka rahoitustodennäköisyydet sentään surkeimmillaankin ovat moninkertaiset tuohon synkistelemääsi 1% verrattuna, ei tässä enää ole mieltä, jos aidosti on tavoitteena saada aikaiseksi jotain muutakin kuin hyviä hakemuksia.

    • Onko tuo ihan oikea laskelma vai hatusta vedetty arvio?
      Ei kuitenkaan kuulosta kovin epäuskottavalta saati järkevältä.

      Mikä on tilanne EU-rahan suhteen?

      Kymmenen vuotta sitten oli paljon helpompi saada EU-rahaa kuin Akatemian rahaa. EU-rahoitusta rajoitti eniten vaatimus paikallisesta omarahoituksesta ja suurten puiteohjelmien koordinaattorivastuun esti oman työn määräaikaisuus. Tilanne taitaa vain pahentua?

      Nykyisin Akatemian rahoitukseenkin vaaditaan sitoumus laitosrahasta, jottei vaan kukaan keksisi mitään uutta tutkimusaihetta. Se taitaa karsia hakemusten määrää aika lailla.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.