Yhteiskunnallinen yritystoiminta voi olla tuloksekasta

1

Professori Veikko Seppänen Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta kirjoittaa, että raja yritysten ja ei-yritysten välillä hälvenee.

Tutkijana, opettajana ja liike-elämän palveluksessa olen ollut tekemisissä monenlaisten yritysten kanssa  ja itsekin aikoinaan pienen yrityksen perustanut. Yritystoimintaan riittää eri näkökulmia ja intressejä hieman kuten parisuhteeseen, järki ja tunteet tulevat usein samassa tarjoamassa.

Parin viime vuoden aikana  olen tutustunut muutaman muun tutkijan ja opettajan kanssa yhteiskunnallisen yrittämisen kehittämiseen, minkä tunnustan olleen yritysten toimintatapana minulle uusi.

Olen ollut mukana Diakonia-ammattikorkeakoulun hankkeessa, jonka avulla yhteiskunnallista yrittäjyyttä ja etenkin Yhteiskunnallinen yritys -merkin takana olevia periaatteita on tehty tunnetuksi Pohjois-Pohjanmaalla.  Yhteiskunnallisen  yrittämisen tutkimusta ja kehittämistä varten on olemassa FinSERN-verkosto, jolla on hyvät yhteyden alan kansainvälisiin asiantuntijoihin. Yliopiston kannalta katsoen se liittyy läheisesti vastuullisen johtamisen ja liiketoiminnan yhteistyöhön, kuten Globally  Responsible Leadership Initiative (GRLI) -yhteisöön, jossa kauppakorkeakoulu on ollut aktiivinen.

Mainittu hanke toi yhteen paitsi yrityksiä, myös kolmannen sektorin toimijoita sekä korkeakoulujen henkilöitä  ja opiskelijoita. Esimerkiksi hankkeen toiminnasta  voi ottaa liikeideakilpailun ja Business Kitchenissä tiettävästi ensimmäinen kerran järjestetyn pohjoissuomalaisen yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimuspäivän.   

Projektin aikaan sattui myös Arvo-liiton perustaminen syksyllä 2014. Liitto ajaa yhteiskunnallisten yritysten asioita etujärjestönä  Suomessa. Saman syksyn Slush Impact -minikonferenssissa yhteiskunnalliset yritykset ja muun muassa vaikuttavuussijoittaminen olivat vahvasti esillä. Myös Tekesin uusi BEAM -ohjelma, ”Business with Impact”, pyrkii saamaan yritykset ja muut toimijat kehittämään innovaatiota, joiden avulla lisätään hyvinvointia ja kehitetään kestävää liiketoimintaa.  

Onko tämä kaikki bisnestä vai hyväntekeväisyyttä vai jotain siltä väliltä ja onko tuollaista väliä edes olemassa? Tutkijana voinen vastata, että  juuri sitä kannattaa selvittää.  Liiketoiminnan ja hyvinvoinnin tai yleisemmin yhteiskunnan tarvitsemien palveluiden  jako kahteen, samoin kuin yritysten ja ei-yritysten selvä pesäero näyttäisi kuitenkin olevan enemmän menneisyyttä kuin tätä päivää tai tulevaa.  Sosiaalisten innovaatioiden kautta muotoutuva yhteiskunnallinen yritystoiminta voinee olla parhaimmillaan yksityisten henkilöiden, kuntien, kolmannen sektorin toimijoiden ja niiden erilaisten yhdistelmien intressejä yhteen tuovaa tuloksekasta toimintaa.

Rakenteellisesti yhteiskunnalliset yritykset ovat normaaleja osakeyhtiöitä, osuuskuntia tai henkilöyhtiöitä. Perusperiaatteena on, että ne käyttävät yli puolet voitostaan määrittelemänsä yhteiskunnallisen tavoitteen edistämiseen. Ne  myös sitoutuvat toimimaan avoimesti ja läpinäkyvästi eli raportoivat liiketoiminnasta, tunnusluvuista ja vaikuttavuudesta sidosryhmilleen.  Yhteiskunnallisen yrityksen liiketoiminta  ei ole silti tietystä toimialasta riippuvaa, Pohjois-Suomessakin tällaisia yrityksiä on tuulivoiman tuottamisesta lastensuojelupalveluihin.

Veikko Seppänen
Professori, Oulu yliopiston kauppakorkeakoulu
Johtaja, Martti Ahtisaari Instituutti

JAA

1 KOMMENTTI

  1. Sote-prosessi ja sen häämöttävä päätös on luonut jo hyvää pohjaa yhteiskunnalliselle yrittäjyydelle varsinkin hoiv-alalla. Palvelujen laatukriteerien tarkentaminen tarjouskilpailussa on välttämätöntä ja toivottaPelkkä rahalla mitattava tarjouskilpailu ei johda hyvään hoivaan.
    .