Suomaalaisten Mamuongelma

14
Professori Petri Lehenkari väittää, että suomalaisia uhkaa sukupuutto. "Aktiivinen ja reipasotteinen rajojen avaaminen johtaa väestömme kasvuun, parhaassa tapauksessa se purkaa sisäsiittoisuuttamme ja tervehdyttää väestörakennettamme", hän kirjoittaa.

On ollut hauskaa ja surkuhupaisaa seurata kuluvan mätäkuun keskustelua maahanmuutosta. Itselleni on jo vuosia ollut ihan selvää, että jos haluamme pelastaa suomalaisen väestön häviämiseltä ja täydelliseltä perikadolta, maahanmuutto on suorastaan välttämättömyys.  Väestöbiologian tosiseikat vaikuttavat karkeasti unohtuvan maahanmuuttokeskustelusta, joten heitetäänpäs soppaan vähän lisää aineksia sekä ihmisten ja muiden kädellisten biologiasta että tämänkin ongelman monimutkaisista ulottuvuuksista.

Ensimmäisen virikkeen omiin pohdintoihini katoavasta kansastamme sain 90-luvun alkupuolella lastentautiopin professori Kauko Kouvalaiselta, joka kurssimme kandiaisten juhlapuheessa selvitti yksityiskohtaisesti, miten silloisella lisääntymisvauhdilla meitä ei kohta enää ole. Ja että vaikka käpytikkoja on paljon, valkoselkätikkoja on uhkaavan vähän. Valkoselkätikkojen lisääntymistä pyritään toki monin keinoin nostamaan, mutta suomalaista ihmistä ei näytä suojelevan sukupuutolta mikään. Kun minä synnyin 1970, maapallon väkiluku oli n 3,7 Mrd ja suomalaisten eli Suomessa asuvan väestön määrä 4,6 miljoonaa. Osuutemme maapallon väestöstä oli 1,24 promillea. Tänä vuonna meitä suomaalaisia (otan vapauden käyttää nyt tätä termiä, koska olen poiminut hilloja tänä vuonna jo n 10 kg ja minulla on siis nyt elämysvoimainen kosketus rakkaaseen maahamme) on 5,4 miljoonaa ja maapallon väestö on kasvanut arviolta 7,3 miljardiin, josta meidän osuutemme on enää siis n 0,7 promillea, eli suhteellinen osuutemme maapallon väestöstä on lähes puolittunut yksin omana elinaikanani. Väestön suhteellista osuutta voidaan verrata paineeseen, Suomen sisäinen väestöpaine on siis suhteellisesti puolittunut ja Kaukon ennustus näyttää toteutuvan: 60 –luvun lopun jälkeen meillä ja monessa länsimaassa ei ole enää syntyvyys riittävällä tasolla edes väestön ylläpysymiseen ja keski-iän aiheuttama kompensaatio väestömäärässä kuolee vähitellen pois ja suhteellisen hävikin lisäksi uhkanamme on suoranainen sukupuutto, ei lajina vaan kansakuntana.

Kuten myös yllä olevasta kuvasta voimme päätellä, pitkäaikainen ja ydinongelmamme on siis se, ettemme tällä hetkellä lisäänny edes väestön uusiutumistason vertaa. Sama ja pahempi tilanne on Kreikassa, kaikissa länsimaissa, pahin Japanissa. Miten tämä kaikki liittyy maahanmuuttoon? Toisaalla väestöt lisääntyvät, toisaalla kutistuvat. Mainittu väestöpaine kasvaa. Paine purkautuu aina siihen suuntaan, jossa on tilaa. Vetävänä tekijänä niissä maissa, joissa on tilaa, on myös kohtuullisen hyvin toimivat systeemit, infrastruktuuri. Samat lainalaisuudet toimivat myös maiden sisällä. Elinaikanani Suomi on muuttunut rakenteellisesti. Maatalous tuottaa enemmän kuin koskaan pienemmällä työvoimalla kuin koskaan. Maaseutu tyhjenee, koska työpaikat syntyvät palvelu- ja informaatiointensiivisille aloille, yhdyskuntarakenne tiivistyy, se on innovaatioiden kannalta välttämätöntäkin.  Erilaisia tyhjenemis-täyttymispaineita ja muita vaihteluita syntyy myös muuttuvien maiden sisällä, maahanmuuttoa suurempi kansainvaellus on ehdottomasti maassamuutto, jota ei yleensä kovin vahvasti säädellä vapaissa demokratioissa. Seurauksena suomalaisia riittää niukin naukin rantakaistaleella elämiseen ja pikkuhiljaa palataan lähtöruutuun, josta ruotsin kuninkaat ja Venäjän korpimaiden asutuspolitiikka meistä vapauttivat: pakkaudumme rannikkoseuduille.  Israelissa asti tämä harvaanasutus huomataan ja Suomea tarjotaan kaikkien maailman pakolaisten kotimaaksi. Mikä sinänsä ei mikään hullumpi idea ehkä olekaan?

Pakolaisten kotimaa ratkaisisi ainakin yhden ongelman. Sehkäpä Suomen suurin ongelma onkin vähäväkisyys? Kaikkialla, jossa väestötiheys on riittävä, alkaa kulkea kauppa-auto, järjestäytynyt terveydenhuolto ja elinikä nousee.  Meillä ei riitä kunnolla väestöä edes yhden kunnollisen metropolin synnyttämiseen (n 5 miljoonaa), joka on taaskin yhdenlainen välttämättömyys sille, että palvelutuotanto harppaa taas yhden pykälän ylöspäin globaalissa sivilisaatiopelissä. Maaseudun ja pienten taajamien tyhjeneminen synnyttää karmeaa pahoinvointia. Tiet rapautuvat. Veronmaksajia ei riitä ylläpitämään yhteiskunnan sinänsä hyviä rakenteita. Mummoille ei riitä seuraa.  Ajelkaapa taajaman ulkopuolella. Vastaan ei tule yhtään ketään. Tiet eivät kulu muutoin kuin routimalla. Karhut ja sudet valtaavat takaisin alueita, joissa ennen vallitsi huippupetona oma lajimme.

Olen yrittänyt miettiä, mistä hidas reagointimme tilanteeseen johtuu. Tulee mieleen tarina lastusta purossa, jonka nähtyä uudisasukas tarttui kirveeseen ja lähti tappamaan toista asujaa. Se on arkaainen muistuma siltä ajalta, kun olimme metsästäjä-keräilijöitä, kateus, resurssien rajallisuus ja vain oman edun puolustaminen oli selviytymisen edellytys. Jos nyt eläisimme siinä maailmassa, tämä kesä ja katovuosi tappaisi meitä kuin kärpäsiä. Vaan emmepä nyt eläkään keräily-yhteiskunnassa. Käymme maailmanlaajuista kauppaa ja meidän huono satomme kompensoituu helposti. Jos teollisuustuotanto ja kokonaistuotanto vetävät, kenenkään ei tarvitse syödä kosteuden jäytämää mustaa ruisleipää koulueväänä. Voisiko olla, että nykyiseen väestön selviytymisen perusedellytyksiin kuuluu omavaraisuuden sijaan vieraanvaraisuus, voisiko olla, että naapuri on nykyään perukan ja porukan elossa selviämisen ehto? Tämä on varmaankin se keskustelu, jota oikeasti käydään. Nähtäväksi jää, kumpi kanta voittaa.

Suomaalaisten ja yleensäkin äärialueilla selviytyjien kulttuuri perustuu yhteisöllisyyteen. Esimerkiksi verot, onnen jakaminen, tuottavat kaikille lauman yksilöille sellaisia hyötyjä ja lähtökohtia, joita näillä ihmisasutukselle kelpaamattomilla seuduilla tarvitaan. Tahtotilaa tähän ylläpitää pohjolassa syntynyt kulttuuri, yhteen hiileen puhaltamisen henki, 15 sijamuotoa ja sauna. Meidän ei tarvitse pelätä sen katoamisen puolesta – tietysti kaikki haluavat suomalaistua ja suomalaistuvat vähintäänkin ensimmäisen lumipyryn jälkeen! Monipuolista ja herkullista suomaan kieltä tarvitaan pitkinä talvi-iltoina, kun kerrotaan mehukkaita tarinoita.  Monissa maissa, joiden väestön kasvu kokonaan perustuu lähes tyystin historiallisesti maahanmuuttoon, kansallistuntoisimpia ovat juuri maahan muuttaneet. Näin on esimerkiksi USA:ssa. Suomalaiset esihistorialliset maahanmuuttajat eivät tietenkään ihan toimi samalla tavalla, mutta sellaisia me olemme oikeastaan ihan kaikki, jatkuvan jääkauden jälkeiseen maahanmuuton hedelmiä. Geneettisesti kohtuullisen läheisiä sukulaisiani asustelee yli 36:ssa maassa.

Aloitetaanpas mekin suomaalaiset nyt uudestaan aktiivinen maahanmuuttopolitiikka, avataan rajat, ja otetaan tänne vähän lisää porukkaa. Ehkä ne tulijatkin oppivat kestämään kylmän, lumityöt, taistelemaan niitä lukemattomia eri lajeja vastaan, jotka lämpiminä aikoina yrittävät syödä täällä ihmisiä elävältä (paarmoja 41 lajia, hyttysiä 40, polttiaislajeja n 20, mäkäräisiä 20 lajia -nämä ovat vasta enemmistö lentävistä ihmissyöjistä)? Aktiivinen ja reipasotteinen rajojen avaaminen johtaa väestömme kasvuun, parhaassa tapauksessa se purkaa sisäsiittoisuuttamme ja tervehdyttää väestörakennettamme. Kokonaan toinen asia on se, että kädellisten yhteisöissä, kuten simpansseilla ja gorilloilla, yleensä naaraat muuttavat laumaa. Kädellisten naaraiden vaeltelu tapahtuu lähinnä sisäsiittoisuudenkin estämiseksi. Tämä näkyy erityisesti maastamuutossa: suurin osa Suomesta muuttavista on naaraita. Urosten muuttoliikkeeseen liittyy aina enemmän väkivaltaa ja territoriaalista ajattelua ja ongelmia.  Tällaisia piirteitä vaikuttaisi liittyvän myös meidän lajimme toimintaan, mm ruotsinsuomalaisia kutsuttiin nuoruudessani juuri tästä syytä finnjäveleiksi nimenomaan lähinnä meidän miesten aggressiivisen käyttäytymisen vuoksi, jota sain itsekin todistaa, kun kertaalleen suomaalainen lajikumppani piteli moran terää kaulalla Tukholman keskusrautatieasemalla.

Nautitaan vihdoinkin väestönkasvun hedelmistä ja täytetään tämäkin suomaa! Arvioisin, että jos haluamme pitää vihreät ukot ja muut luvattomat tulijat rajojen ulkopuolella, tarvitsemme seuraavan 100 v aikana väestönlisäyksen noin 20 miljoonaan. Tämä edellyttää hallittua vuosittaista n 100-200 000 maahanmuuttajan vastaanottoa.  Tai aktiivista ja reipasta pirttiviljelyksen määrän nostoa. Ja ihan vaan vinkkinä, että tällä kertaa suosittelen myös ruotsinkielisiä alueita ottamaan avosylin vastaan näitä nykyajan evakkoja. Tällä hetkellä tilanne on surullisesti tämä: Suomesta ulkomaille muutti vuoden 2014 aikana 15 490 henkeä. Määrä on 1 590 edellisvuotta suurempi. Ulkomailta Suomeen muutto pieneni edellisvuodesta 430 henkeä ja oli 2014 31 510, eli nettomaahanmuutto oli vain 16 000 henkeä. Tämä on surkea luku ja norjalaisia on meitä enemmän alle kymmenessä vuodessa.  Ryökäleet!

Ja lopuksi vielä: kuinka totta onkaan tämä virsi: maapallo ei kestä, liikakansoitus aiheuttaa hirmuista nälänhätää? Ja sinä erämaassa omavaraistaloudessa aikoinaan huudellut virrassa vaeltavia lastuja tuijotellut toisinajattelija, missä olet? Et kai vain ole muuttanut taajamaan sinäkin?!

Koska todellisuus olikin tämä: köyhyyden suhteellinen määrä on vähentynyt, absoluuttisesti maapallolla elelee aikaisempaa keskimäärin paremmin yli kaksinkertainen määrä ihmisiä pessimististen ennusteiden ajankohtaan nähden. Ja miten nyt näyttääkin siltä, että nälkä ja kurjuus onkin logistiikkaan ja resurssien epäoikeudenmukaiseen jakoon liittyvä ongelma enemmän kuin määrällinen ongelma? Edelleen koko porukka mahtuu hyvin Inarijärven jäälle -tosin nyt jo tappituntumalle, 7/m2? Aina väestönkasvuennusteisiin liitetty epätieteellinen kamala kurjuus ei ihan toteutunutkaan? Kansainvaellukset ja väestöpaine sen sijaan vaikuttaisivat toteutuvan. Sen oireita ovat Suomessa pullistelevan vastaanottokeskukset ja Välimerellä seilaavat ihmispoloiset. Entä jos onkin niin, että maapallon kestokyky modernin teknologian käyttöönoton myötä onkin yli 100 Mrd ihmistä? Ja samalla me, täällä pohjolassa: valmistaudumme hallittuun tai hallitsemattomaan sukupuuttoon kuolemiseen?

Petri Lehenkari

ortopedi, solu- ja kehitysbiologian professori

JAA

14 KOMMENTTIA

  1. Anteeksi mutta lähestymistapa on hieman naivin kvantitatiivinen. Lähes kaikki hyväksyvät järkevän maahanmuuttopolitiikan, joka korjaa aktiivisen työvoiman vähenemisen.
    Kritiikki sen sijaan kohdistuu lisääntyvään passiiviväestön. Siksi maahanmuuttajien valintaprosessi on tärkeä ja pitkävaikutteinen välttämättömyys. Tästä löytyy hyviä esimerkkejä maailmalta. Ei anneta lapsekkaan idealismin pilata omaa maatamme.

  2. Suomalaisuus on siis mennyttä, teimmepä niin tai näin. Ymmärsinkö viestin oikein? Joka tapauksessa paremmalta vaihtoehdolta näyttäisi kuitenkin eläminen perinteisessä rauhallisessa, turvallisessa vaikkakin pienenevässä suomalaisessa yhteiskunnassa kuin tulla jyrätyksi muiden kulttuurien jalkoihin omassa maassamme, kuten nyt on käymässä. Lisääntyvä väkivalta, levottomuus, eriarvoisuus, rasismi, turvattomuus ja perinteiseb arvomaailman murenenminen ei ole suomalainen unelma.

    • Se Suomi, jossa olen tähän asti saanut asua, on ollut lähtökohtaisesti monikulttuurinen. Piippolassa, kotipitäjässäni, törmäävät sulassa sovussa savolaisen, pohjalaisen ja kainuulaisen asutuksen kiilat. Suomalaisuus on minulle suvaitsevaisuuden ja maltillisen, rauhassa asioita usealta kannalta pohtivan, viisaan ja vanhan, selviytyjien kulttuurin identiteetti. Kevytidentiteetti on helppo omaksua, vihan, ennakkoluulojen, yksioikoisten päätelmien. Meidän kannattaa lukea VATT:n tilastoja, ymmärtää globaaleja tosiseikkoja syvällisesti myös muista kuin avainsanaksi nousseesta monikulttuurisuusnäkökulmasta ja vetää tosiseikkojen pohjalta johtopäätöksiä.

  3. Mikäs tavoite se on täyttää pallo siihen teoreettiseen maksimiin saakka? Ja miksi suomen väkiluvun pitäisi kasvaa suhteessa muuhun väestöräjähdykseen?
    Jatkuva kasvu on sekä taloudessa, että väestömäärässä ihan sairas ajatus.
    Olisi varsin mukavaa jos maapallolta löytyisi vielä vuosienkin jälkeen paikkoja joissa saa olla ihan omassa rauhassa.
    Tekninen kehitys vielä mahdollistaa sen että ihmisillä olisi aikaakin sille omalle rauhalle luonnossa koneiden hoitaessa työt.
    Jotain suurta on vaan tapahduttava, että päästään irti sairaasta nykymenosta.

  4. Miksi valkoselkätikkaa, eikun suomaalaista suojellaan ylipäätään? No ehkä tikkaa, kun on ollut täällä koputtelemassa pidempään. Kuka oli veriltään puhtain suomaalainen?
    Jos nyt pysäytetään kellot ja katsotaan taaksepäin. Näkyy merta ja korkeimmilla kukkuloilla havumetsikköä. Kuolan niemimaalta taapersi kalamiehiä kesäksi poroineen. Jokunen vene purjehti nykyisen Helsingin yli jne. Sotamme sitten. Talvisodassa erilaisilla korteilla pelattaessa harva enää Suomaan murretta puhelisi. Pian olisi vaan em. sukuisia.
    Katsotaan eteenpäin. Uskonto vai isänmaa? No uskonto tietty. Kauanko saamme konnuillamme elellä, jos toisen tahto on tulla omin ehdoin.
    Kauanko on oltu ja kauanko tällä syntyvyydellä ollaan? Sukupuutto ei taida ennättää suomaalaisia yllättää. Vai?
    Mikä itseisarvo suomaalaisuus on esim. poikani pojalle? Puhuu englantia, asuu toisella mantereella, hyppää töissä ympäri palloamme..
    Sisäsiittoisena suomaalaisena minäkin, veteraanin poika, pidän enemmästä auringosta, maukkaammista hedelmistä, vilkkaammasta seurasta, kuin mitä suomaalla on tarjolla.
    Solu- ja kehitysbiologia… Floridassa könysi kadulla vastaan huonojalkainen kala. Milloinka se saa kunnolliset alleen? Milloin suomaalaiselle kasvaa uusi ehta raaja amputoidun tilalle? Onko silloin vielä suomaalaisia ja mitä kieltä porisevat? Minäpä väitän, että olen vaan pieniltä osin suomaalainen. Sukukirjat, suomaalla elostamme, yltää vaan vuoteen 1652. Tunnen olevani baltti, venäläinen ja pikkuisen, harmikseni, ruotsalainenkin.

  5. jatkokertomus..
    1. Savolaiset, Pohjalaiset ja Kainuulaiset eivät milloinkaan kohtaa sulassa sovussa kerralla kaikki kolme. .
    Esimerkki: hilla, lakka, suomuurain, valkea jne. Yritäppäs ostaa marketista hilla hillaa. Kyllä se lakka on. Me kainuulaiset kyllä tämmöset perusasiat hallitaan helposti Pohjalaiset??, savolaiset? , älä naurata..

    2. Päässälaskun mukaan, minulle niin rakkaan, Inarijärven vedenpinta nousee n. 65 cm, jos sinne puulataan koko popula maapallolta. En kannata sitä siksikään, että tyhjillään vettä pyörittävät Venäjän vesivoimalat, saisivat yli tuplamäärän Inarin vettä nykyisen 40 sentin säännöstelyn päälle.
    Turha syöttää valovirtaa verkkoon, kun eihän sielläkään sitten ketään asu.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.