Lääketieteen opiskelijat ovat lahja Pohjois-Suomelle

3
Petri Lehenkari kirjoittaa, että lääketieteen tutkimus vaikuttaa ja parantaa potilaiden saaman hoidon tasoa, auttaa lopettamaan tehottomia hoitoja ja suuntaa resursseja järkevästi.

Opetan päätyönäni anatomiaa sekä solu- ja kehitysbiologiaa Oulun yliopistossa. Lisäksi olen ortopedian erikoislääkäri ja hoidan välillä potilaita sairaalassa. Törmäilen lääketieteen opiskelijoihin arkityössä päivittäin ja tavallaan pidän kaikkia kliinistä työtä tekeviä lääkäreitä edelleen opiskelijoina, joiden on pakko omia tietoja ja taitojaan päivittääkseen opiskella lääketiedettä.

Oma opetusfilosofiani kumpuaa tästä asetelmasta: uskon, että lääketiede ei ole valmis, se on jatkuvasti kehittyvä ja muuttuva, elävä tiede, jota jatkuvasti haastaa potilaiden tarpeet, ympärillä kehittyvä teknologia ja yhteiskunta. Lääkäri on olemassa aina potilasta varten.

Lääkäri voi aina oppia lisää. Olen yksi oppija, professorina ehkä vähän kokeneempi, mutta edelleen opiskelemassa lääketiedettä. Parhaita opettajiani ovat potilaat joiden tarjoamaa oppia yritän kunnioituksella ja arvostuksella ottaa vastaan. Toiseksi parhaita opettajiani ovat muut lääketieteen opiskelijat.

Sairaanhoitopiirimme johtajaylilääkäri, Aino-Liisa Oukka on syksyn aikana kerännyt yhteen alueellamme tehdyn tutkimuksen suoria vaikutuksia kliiniseen työhön. Lista on merkittävä ja vaikuttava jatko aikaisemmin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä tehtyyn Pekka Karman tekemään selvitykseen (http://www.med.helsinki.fi/uutiset/docs/Karma_HUSRaportti_final_150512%5B1%5D.pdf).

Molemmat katsaukset tuovat kirkkaasti esille sen, että lääketieteen tutkimusta on syytä jatkaa, se on vaikuttavaa ja parantaa potilaiden saaman hoidon tasoa, auttaa lopettamaan tehottomia hoitoja ja suuntaa resursseja järkevästi.

Jos keskitytään pelkästään palvelutuotannon tehostamiseen, tämä ei johda potilaan kannalta hyvään lopputulokseen.

Kerron konkreettisen esimerkin, joka on vähän brutaali. Kun itse opiskelin 90 – luvulla lääketiedettä varsinaisen opiskelijan asemassa, minulle kerrottiin lastentautien kurssilla, että ihan vasta lasten infektio-osastolla on luovuttu systemaattisesta kaikkien lasten korvien puhkaisusta, joka tehtiin aamukierron aikana. Nykyään tiedetään, että tärykalvon puhkaisuun liittyy paljon komplikaatioita, antibiootit toimivat suurimmassa osassa tapauksista hyvin, eikä toimenpidettä tarvita. Sen sijaan tarvitaan korvapotilaan seurantaa.

Tämä ja monet muut potilaan kannalta merkittävät parannukset ovat olleet mahdollisia vain, koska lääkärikuntamme on valveutunutta, noin viidesosa tekee väitöskirjan, eli kouluttautuu tieteellisesti ja koko loppu kollegakunta seuraa ja arvioi aktiivisesti uutta tietoa ja ottaa sitä kliinisessä työssä käyttöön.

Tämä kaikki on oikeastaan puhetta näyttöön perustuvasta lääketieteestä. Tiedekuntamme uudistaa tällä hetkellä opinto-ohjelmaa ja tämä näkökulma on otettu vuoden 2017 uudistuksen johtotähdeksi.

Haluaisin antaa eteenpäin joululahjana Kalevan lukijoille esimakua siitä, millaista näyttöön perustuva opetus on. Olemme opiskelijoiden kanssa jo useamman vuoden ajan koonneet esseekokoelmaa, jonka kirjoitusprosessin aikana opitaan löytämään, arvioimaan, integroimaan ja kansantajuistamaan alkuperäisjulkaisuja, lääketieteellistä kirjallisuutta. Tämä kaikki tehdään ensimmäisten opiskeluviikkojen aikana ja tällä prosessilla luodaan valmiuksia etsiä ja omaksua vastaavalla tavalla tietoa myös myöhemmin. Tämä esseekokoelma on vapaasti käytettävissä kaikille halukkaille osoitteessa: http://herkules.oulu.fi/isbn9789526209296/isbn9789526209296.pdf.

Sieltä löytyy kaikenlaista, joka on itseäni tai aiheita antaneita kollegoita kiinnostanut. Esimerkiksi nykykäsitys ihmisen alkuperästä, puudutusaineiden tai parasetamolin vaikutusmekanismi, tietoa kudosten paranemisen perusteista.

Jouluksi ihan hauskaa luettavaa, ja suosittelenkin kaikkia opiskelemaan vähän lääketiedettä!

Lääkäriliiton selvityksen mukaan Oulun lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoista 80 prosenttia jää Pohjois-Suomeen. Meille kaikille pohjolan ihmisille tämä resurssi on tärkeä. Lääketieteellinen tiedekunta tuottaa karkeasti arvioiden kolmanneksen Oulun yliopiston väitöskirjoista ja tieteellisestä tuloksesta. Tämä on yliopistolle elinarvoisen tärkeä asia varsinkin siksi, että kansainvälisissä yliopistoarvioinneissa tutkimuksen siteeraukset, eli käyttö, syntyy nimenomaan lääketieteen alalla.

Nykyisen tutkimustyöni aiheen olen saanut potilaalta, joka pyysi tutkimaan reumaa paremmin, tämän ja kaiken aikaisemman tutkimustyöni mahdollistaa opiskelijoiden tekemä työ.

Lääketieteen opiskelijat ja opetus on meille kaikille lahja. Pidetään siitä hyvää huolta!

Petri Lehenkari

ortopedi, jätkämiesprofessori

JAA

3 KOMMENTTIA

  1. Saattaapa olla näinkin, mutta enpä tuosta \’lahjasta\’ olisi ihan samaa mieltä.
    Tästäkin kandiporukasta löytynee \’kuppaajaa\’, joka lähtee mielellään keikkahommiin \’pyyteettömästi\’, kunhan vain sopivasta palkasta sovitaan. Ja mikäs on olla kuukausi pari hommissa, kun sen jälkeen voi olla surutta ilman hommia pidemmänkin ajan. Ammattitaitoista porukkaa varmaankin, mutta jokin mättää..

  2. Parhaat kiitokset mielenkiintoisesta ja välillä suorastaan riemastuttavasta blogista. Ilmeisesti emme enää pääse ”siivellä” Afrikan mantereelle, jatkotarina oli kuitenkin lähellä tulla julkaistuksi.

    Yritetään kahlata lähdelukemiston sisältö joulun pyhinä lävitse, vaikka sen ilosanoma ei välttämättä kaikessa kirkkaudessaan insinöörismiehelle aukene.
    Ehkäpä perheen kesäkandi sivistää tarvittaessa.

    PS.

    Sivu 12 kappale 1.

    ”On arvioitu, että neandertalinihmisen aivojen
    pinta-ala olisi ollut 1600 cm3… ”

    -Pinta-ala tai tilavuus muutettava

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.