Teinkö lottorivini väärin?

0

Teinkö lottorivini väärin? Tänään minulta onnistui kaikki, kannattaako siis laittaa lotto vetämään? Puretaan kysymys kahteen osaan.

KYSYMYS: Teinkö lottorivini väärin?

MATEMAATTINEN VASTAUS: Loton palautusprosentti on 41 prosenttia. Mahdollisia rivejä on 18 643 560 kappaletta. Yksi rivi maksaa euron. Matemaattisesti loton pelaaminen on yksiselitteisesti hölmöä. Vastaus: teit.

FILOSOFINEN VASTAUS: Ei mennä veikkausvoittojen jakopolitiikkaan vaan tarkastellaan kysymystä yksilön näkökulmasta. Eli toisin kysyen: voiko lottoamista perustella sillä, että se ikään kuin antaa halvalla (euro viikossa) mahdollisuuden unelmoida sillä, mitä tekisi päävoitolla? Haaveilu on toki monesti mukavaa, mutta toisaalta sillä ei ole kovin suoraa yhteyttä onnellisuuteen. Saahan sitä silti halutessaan haaveilla! Ehkä et siis tehnyt.

SOSIOLOGIS-MATEMAATTINEN VASTAUS: Riippuu siitä, millaisen rivin teit. Ihmiset ovat sikäli hassuja, että ilmeisesti he suosivat lottoriveissä itselleen tärkeitä päivämääriä tai tiettyjä kuvioita. Suosituin lottorivi on lottokuponkiin piirrettävä pystyviiva eli lukujen  3, 9, 15, 21, 27, 33 ja 39 kombinaatio. Vastaus: jos painotat numeroja 31–40 etkä piirtele kuvioita lottokuponkiisi, teit todennäköisesti järkevämmän lottorivin kuin naapurisi.

KYSYMYS: Tänään minulta onnistui kaikki, kannattaako siis laittaa lotto vetämään?

VASTAUS: Tämä onkin kiinnostava kysymys! Tai ei siinä faktisesti mitään kovin kiinnostavaa ole. Oikea vastaus on ei. Tulevalla lottorivillä ja historiallisilla tapahtumilla ennen tuon lottorivin arpomista ei ole mitään yhteyttä.

Kiinnostavaa kuitenkin on, että me ihmiset ylipäätään käytämme esimerkiksi sanontaa “kannattaa laittaa lotto vetämään”, kun haluamme sanoa jollekin, että oletpa ollut viime aikoina onnekas. En väitä, että järjellisesti uskoisimme tällaiseen hölynpölyyn, mutta jotenkin se tuntuu vaikuttavan ajatteluumme sattumasta ja satunnaisuudesta. Tuo sanonta pitää sisällään ajatuksen, että hyvä onni ikään kuin menee päälle kuin jostain napista painamalla, ja kannattaa toimia ennen kuin hyvän onnen jakso loppuu.

Kolikolla ei ole muistia

Kuvitellaan, että sovit heittäväsi ystäväsi kanssa kolikkoa viisi kertaa putkeen. Sinä saat jokaiselle kierrokselle klaavan, ystäväsi kruunan. Neljä ensimmäistä kertaa kolikko putoaa lattialle klaavapuoli ylöspäin. On viidennen heiton aika. Joko nyt on todennäköisempää, että tulee kruuna, kun neljä kertaa putkeen on tullut klaava? Ei tietenkään. Sattumalla ei ole muistia. On aivan yhdentekevää, montako kertaa historiassa on tullut kruuna tai klaava, seuraavan heiton todennäköisyys sekä klaavalle että kruunalle on aina 50 prosenttia.

Tavallaan on inhimillistä ja ymmärrettävää, että alitajuntainen ajatuksemme on, että “nyt olisi jo klaavan vuoro”. Olemme empaattisia olentoja, ja kenties koemme että paljon hyvää tai huonoa onnea sisältävän tapahtumasarjan pitäisi katketa pian, se olisi reilua. Kuten todettua, sattumalla ei kuitenkaan ole muistia. Sattuma ei ole reilu.

Sattumien ihmettely jälkiviisaana johtaa helposti harhaan

Kuvitellaan toinen tilanne. Jäät hissiin jumiin tuntemattoman ihmisen kanssa. Kolmen tunnin jutustelun päätteeksi huomaatte, että teillä on sama syntymäpäivä ja kirjoititte kumpikin pitkästä matematiikasta laudaturin.

Ihmettelet, miten tällainen sattuma on mahdollinen. Todennäköisyys kahden henkilön samaan syntymäpäivään on 1/365 eli 0,27 prosenttia ja ikäluokasta pitkän matematiikan laudaturin kirjoittaa rouheasti arvioiden noin 2 prosenttia eli yksi viidestäkymmenestä.

Oliko todennäköisyys, että juuri teidänlaisenne ihmiset kohtaavat samassa hississä (0,0027 kertaa 0,02 kerrottuna sadalla) 0,0055 prosenttia.  Oli ja ei ollut. Tuskinpa määrittelit ennen hissiin menoa, että kysyn hissin pysähtyessä toiselta tyypiltä hänen syntymäpäivänsä ja pitkän matematiikan arvosanansa, enkä muuta.

Todennäköisyys sille, että törmäsit pitkästä matematiikasta laudaturin kirjoittaneeseen saman syntymäpäivän jakajaan on toki juuri luokkaa 0,0055 prosenttia. Kenties olisit muutaman tunnin juttelun päätteeksi löytänyt vastaavia “ihmeellisiä yhtäläisyyksiä” monen muunkin ihmisen kanssa. Jonkun kanssa olisitte kirjoittaneet molemmat ruotsista cum lauden ja opiskelleet samassa opinahjossa aikuisena. Jonkun kanssa teillä olisi ollut samanrotuinen koira ja samanniminen puoliso – ja se olisi tuntunut yhtä ihmeelliseltä.

Elämä on täynnä erilaisia sattumia

Elämä on ihmeellistä ja elämä on hyvin sattumanvaraista. Ihmiset kyllä kuvittelevat rakentavansa vaikkapa polkunsa ja työuransa itse(näisesti), mutta todellisuudessa niitä ohjaa sattuma enemmän kuin haluaisimme myöntää tai uskoa.

Mediaa syytetään epäoikeudenmukaisesti monista asioista, mutta ihmisten sattumanvaraisuuden ymmärtämisen edistämisestä mediallekaan ei voi antaa puhtaita papereita. Kun jostain johtajasta tai muusta menestyjästä kirjoitetaan henkilöjuttua tai jotain tapahtumasarjaa analysoidaan jälkikäteen, jälkiviisaana monia todellisuudessa sattuman aiheuttamia tapahtumakulkuja nähdään syy-seuraussuhteina.

Suurta osaa menestyjistä yhdistää ahkera ja kova työ, mutta suurin osa menestyjistä on ollut lisäksi jossain elämänsä vaiheessa kulahtaneen sanonnan mukaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan – ja useimmiten sattumalta.

Me ihmiset haluamme saada kaikkeen tähän (universumiin, elämään jne.) järkeä selittämällä asioita ja tapahtumakulkuja niin, että ne käyvät järkiin. Se on ymmärrettävää. Todellisuudessa ero sen välillä, tuleeko jostain trukkikuski vai rokkari, on huomattavasti enemmän sattuman johdattelema kuin luulemme. Ja vaikka järjellä ymmärtäisimme, aivomme eivät tahdo kunnolla ottaa vastaan faktaa siitä, että sattumalla ei ole muistia.

Älä siis laita lottoa vetämään, älä ainakaan minkään historiallisten tapahtumien takia.


Lisää luettavaa:

Juttu matematiikan peruskäsitteistä tieteen/tutkimuksen näkökulmasta

Tilastokeskuksen juttu yhteiskunnallisten ilmiöiden säännönmukaisuuksista

Peluurin kirjoitus numeroarvontapelien todennäköisyyksistä

Tässä blogisarjassa kysyn itse keksimiäni ja tutuilta tai keneltä tahansa kuulemiani pieniä tai suuria ihmetyksen aiheita, ja vastaan niihin nojaamalla tutkittuun tietoon ja tietokirjallisuuteen.

 

JAA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.