Miksi känni tuntuu hyvältä?

0

Ensimmäinen kännini. En muista tunnetta kovin tarkasti, mutta aivan ilmeisesti koin sen voimakkaana ja euforisena kokemuksena, kun silloisena teininä koin tarpeelliseksi kirjoittaa kotiin tullessani Gösta Sundqvistia lainaten muistiin, että “mieletön fiilis kun on ensi kertaa kännissä”. Muistaakseni skriivailin tuntemukseni ylös, jotta ymmärtäisin kännätä toistekin.

KYSYMYS: Mitä järkeä voi olla siinä, että alkoholijuomien vaikuttava aine eli etanoli on pahoinvointia, riippuvuutta ja terveyden heikentymistä aiheuttava myrkky, mutta sen nauttimisesta aiheutuva humala eli kansan kielellä känni tuntuu niin hyvältä?

VASTAUS: Kurkataanpa ihmisen konepellin alle hetkessä, jossa ensimmäinen desilitra vaikkapa olutta kumahtaa kurkusta alas.

Etanolia sisältävä neste alkaa imeytyä suolistossa ja vatsassa, joista se jatkaa matkaansa verenkiertoon. Tutkimusten mukaan jo kuudessa minuutissa alkoholi on niin sanotusti noussut päähän jopa 0,5 promillen voimalla.

Verenkierron mukana aivoihin

Alkoholi matkaa siis verenkierron mukana aivoihin.  Tässä vaiheessa on hyvä huomata, että ihmisen aivot ovat ikään kuin iso rypäs hermosoluja, jotka ovat enemmän tai vähemmän yhteyksissä toisiinsa. Näiden solujen välillä on (viejä- ja tuoja-) haarakkeita, ja tieto kulkee aivoissa erilaisten välittäjäaineiden avulla.

Alkoholi häiritsee näiden välittäjäaineiden toimintaa. Tämä näkyy esimerkiksi niin, että etanoli voimistaa gamma-aminovoihapporeseptoreja (GABA), mikä aiheuttaa aivojen toiminnan hidastumista. Kun alkoholia käyttää kohtuudella, tämän vaikutuksen tuntee mukavan rauhoittavana olona. Kun viinaa kiskoo kaksin käsin, sama vaikutus aiheuttaa lääketieteellisin termein sanottuna anestesian, kansan kielellä sammumisen.

Dopamiini aiheuttaa nautintoa

Yksi alkuperäisen kysymyksen kannalta oleellinen välittäjäaine, jonka toimintaan alkoholi vaikuttaa, on dopamiini.

Dopamiinilla on paljon muitakin tärkeitä tehtäviä, mutta yksi niistä liittyy ihmisen omaan tapaan palkita itseään. Kun ihminen tekee jotain, mitä keho pitää hyödyllisenä, dopamiinia vapautuu ja ihminen kokee mielihyvän tunteita. Keho toimii näin, jotta ihminen toistaisi tuota kehon mielestä itselleen hyödyllistä aktiviteettia.

Evoluution kannalta on siten järkevää, että esimerkiksi seksi vapauttaa dopamiinia ja kannustaa ihmistä (varsinkin miestä) palaamaan parittelupuuhiin aina uudestaan ja uudestaan, jotta ihmisen jälkeläisiä syntyisi mahdollisimman tehokkaasti.

Joka tapauksessa alkoholi tarjoilee ihmiselle ensimmäisestä pisarasta alkaen dopamiinikylvyn, jonka ihminen tuntee euforisena tilana. Puhekielessä tuota tilaa kutsutaan nousuhumalaksi.

Evoluutio ei toimi ”järkevästi”

Tutkijat eivät ole täysin yksimielisiä yksityiskohdista sen suhteen, millä kaikilla tavoilla alkoholi vaikuttaa lyhyt- tai pitkäkestoisesti aivoihin, eivätkä ne ole yllä mainitun kysymyksen kannalta oleellisia.

Evoluution kannalta on silti tärkeää ymmärtää yksi perustavanlaatuinen asia. Ihminen tai mikään muukaan eläin ei kehity suuntaan, jonka jokin viisas keskuskomitea katsoo järkeväksi. Sen sijaan evoluutio kehittää eläin- ja kasvilajeja suuntiin, joissa ne selviävät hengissä ja lisääntyvät mahdollisimman tehokkaasti.

Jos vedetään oikein kunnolla mutkia suoriksi, voidaan kuvitella fiktiivisesti, että tuhansia vuosia sitten eli kaksi miestä, Jari ja Kari. Jari tunsi lyhytkestoista nautintoa parittelusta sekä runsaasti rasvaa ja proteiinia sisältävän ruuan syömisestä siinä missä Karia ei kiinnostanut suuresti kumpikaan, vaan hän löysi nautinnon elämäänsä tähtien tuijottelusta. Molemmat ovat voineet elää yhtä onnellista elämää eikä kummankaan valinta ollut oikea tai väärä, mutta evoluutio suosi Jarin geenien siirtymistä seuraaville sukupolville.

Tämän itsestäänselvän analogian tarkoitus on vain taklata alkuperäistä kysymystä siltä osin, että myrkyllisen alkoholin aiheuttamalle euforian tunteelle ei löydy välttämättä mitään järkevää ja kaiken kattavaa selitystä.

Kenties pelkkä onneton sattuma

Lyhyesti vastattuna siinä on paljonkin järkeä, että ihminen kokee mielihyvää esimerkiksi dopamiinin tuotannon kiihtyessä, koska se on vaikuttanut ja vaikuttaa koko ihmiskunnan menestymiseen (jos nyt menestystä voi mitata ihmisten määrän kasvulla).

Siinä taas ei ole varsinaisesti mitään järkeä, että etanoli tai monet muut päihteet aiheuttavat dopamiinituotannon lisääntymistä. Ennemminkin se on todennäköisesti vain onneton sattuma.

Lisää luettavaa/katsottavaa:

Duodecimin tieteellinen kuvaus alkoholin vaikutusmekanismeista

Tiede-lehden juttu humalan vaikutuksista

Ylen juttu humalan vaikutuksista

Tiedeartikkeli alkoholin vaikutuksen alkamisen nopeudesta

Duodeciminn kirjoitus alkoholihaitoista

Ehkäisevä päidetyö Ehyt Ry:n 100 fatkaa alkoholista –videosarja

Hararin Sapiens – Ihmisen lyhyt historia -kirja

Tässä blogisarjassa kysyn itse keksimiäni ja tutuilta tai keneltä tahansa kuulemiani pieniä tai suuria ihmetyksen aiheita, ja vastaan niihin nojaamalla tutkittuun tietoon ja tietokirjallisuuteen.

JAA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.