Mitä ihmiselle tapahtuu, kun hän nukahtaa vahingossa – vaikkapa istualtaan sohvalle?

0

KYSYMYS: Miten on mahdollista, että sama ihminen toisena päivänä nukahtaa vahingossa istualtaan sohvalle ja toisena päivänä ei saa unta sängyssä, vaikka haluaisi? Ja mitä ihmiselle tapahtuu, kun hän nukahtaa vahingossa – vaikkapa sinne sohvalle?

VASTAUS: Aivan aluksi meidän täytyy ymmärtää, mistä kaikesta nukahtamisessa ja nukkumisessa on biologisessa mielessä kysymys. Jos väännetään vähän mutkia suoriksi, ihmisen nukahtamiseen tietyllä hetkellä vaikuttaa kellonaika suhteessa ihmisen sisäiseen kelloon ja unipaineen määrä.

Sisäinen kello tai virallisemmin sirkadiaaninen rytmi tarkoittaa ihmisen sisäsyntyistä taipumusta noudattaa tietynlaista unen ja valveen rytmiä. Tyypillisesti esimerkiksi (auringon) valon määrä vaikuttaa tämän rytmin säilymiseen, mutta tutkitusti noin 24 tunnin (itse asiassa keskimäärin jonkin verran vuorokautta pidempi) rytmi muodostuu, vaikka ihminen eläisi kirjaimellisesti pimeässä tynnyrissä.

Elimistö auttaa tämän rytmin ylläpitoa tuottamalla nukahtamista edesauttavaa melatoniinia ja heräämistä helpottavaa oreksiinia.

Ihmisen sisäinen kello on usein yllättävän herkkä, minkä vuoksi esimerkiksi kellojen siirtäminen tai matkustaminen useamman aikavyöhykkeen yli vaikeuttavat valve- ja unirytmin säätelemistä huomattavan paljon. Toisaalta vaikkapa Suomessa tai ylipäätään näin pohjoisessa (johon ihmiset ovat saapuneet verraten ”hiljattain”) valoisan ajan vaihtelu sotkee sekä hankaloittaa tuon sisäisen kellon toimintaa, toisilla enemmän ja toisilla vähemmän.

Unipaine vaivuttaa uneen lopulta jossain vaiheessa

Sisäistä kelloa enemmän nukahtamiseen vaikuttaa unipaine. Unipaine alkaa kasvaa herätessä ja jatkaa kasvuaan seuraavaan nukahtamiseen saakka. Unipaine kasvaa niin, että kemiallista yhdistettä nimeltä adenosiini alkaa kertyä etuaivoihin. Mitä enemmän adenosiinia kertyy eli mitä kovempi unipaine ihmistä painaa, sitä vaikeampaa valveilla pysyminen on.

Unipaineen muodostumista voi hidastaa esimerkiksi kahvin avulla, jonka vaikuttava aine kofeiini tukkii ihmisen aivoissa samat reseptorit, joihin adenosiini normaalisti vaikuttaa. Joka tapauksessa jossain vaiheessa pitkittynyttä valvetilaa unipaine vaivuttaa aivot uneen, jolloin ne saavat tarvitsemansa levon.

Ihanteellisessa tilanteessa ihminen noudattaa suurin piirtein sisäisen kellonsa asettamaa rytmiä, jolloin melatoniini luo hyvät olosuhteet nukahtamiselle ja adenosiinin määrän kasvu vaivuttaa sopivan rauhallisen illan viettäneen ihmisen uneen.

Otolliset tilanteet nukahtamiselle vähenemään päin

2000-luvun länsimaissa tällaiset ihannetilanteet ovat kuitenkin harvassa. Illat tarjoavat mielelle monenlaisia virikkeitä Netflixistä Instagramiin ja silmille tulviva valo saa aivot luulemaan, että päivä sen kun jatkuu vaan.

Siinä missä tuhansia vuosia sitten oli pelkästään järkevää, että illalla verenhimoisen leijonan saartama ja hyvää vauhtia nukkumaan menossa ollut ihminen virkustui adrenaliiniryöpyn voimasta taistelemaan henkensä edestä, tällä vuosituhannella HBO-sarjan juonenkäänteistä johtuva adrenaliiniryöppy tai työelämän paineista johtuva stressi valvottavat ja pitävät yöunia liian lyhyinä.

Toisin sanoen hyvää tarkoitusta varten muodostunut kehon tapa reagoida stressiin ikään kuin kääntyy ihmistä vastaan, kun stressaaminen pitkittyy ja estää hyvän ja levollisen nukkumisen (vaikka järjellä ajatellen ihminen haluaisi päästä tuossa tilanteessa unten maille).

Toisin sanoen siinä on evoluution näkökulmasta usein paljonkin järkeä, että kehomme estää meitä nukahtamasta illalla, kun vaikkapa stressaamme sitä mitä seuraava päivä tuo tullessaan, mutta käytännössä evoluutio ei vain ole ehtinyt mukaan ihmiskunnan huimaan sivilisaatiokehitykseen. Ihminen on myös ainoa eläinlaji, joka tietoisesti ja jaktuvasti katkaisee itseltään optimaalista unen määrää herätyskellolla.

Otolliset olostuhteet parantavat nukahtamisen mahdollisuuksia

“Näillä kuudella vinkillä pääset nuneen.” “Nukahda 2 minuutissa.” Unettomuus vaivaa? Nämä 10 vinkkiä..” Unettomuuteen liittyvät vinkit ovat varsin suosittua median palvelujournalismisisältöä. Toimittajan tulkinnoista sekä unilääkärien ja -tutkijoiden painotuksista riippuen niissä neuvotaan pitämään hyvistä rytmeistä kiinni, rauhoittamaan aivotoimintaa ennen unta, välttämään kirkkaita valoja illalla, ottamaan lämpimiä kylpyjä tai saunomaan pintaverenkierron vilkastamiseksi ja niin edelleen.

Keinot nukahtamisen ja hyvän unenlaadun edesauttamiseksi vaihtelevat, mutta taustalla vaikuttavat syyt pysyvät samoina. Ihminen nukahtaa, kun olosuhteet ovat otolliset – kun aivotoiminta on rauhoittunut riittävästi, kun aika on sisäisen kellon näkökulmasta otollinen ja kun unipainetta on kertynyt aivoihin riittävästi. Sisäiseen kelloon liittyy myös ihmisen ruumiinlämmön luontainen lasku nukkumisen ajaksi.

Näistä syistä itseänsä voi “huijata” uneen monilla konsteilla. Lämmin suihku tai saunominen nostavat ihmisen pintaverenkiertoa merkittävästi, ja jonkin ajan kuluttua saunomisen tai lämpimän kylvyn jälkeen ihmisen ruumiinlämpö lähtee laskuun, mikä edesauttaa nukahtamista. Samasta syystä liian lämpimässä makuuhuoneessa nukkumisesta ei meinaa tulla mitään, kun ihminen on tuhannet viime vuodet tottunut nukkumaan viileämmässä ilmassa päivän lämpötilaan verrattuna.

Samaan tapaan vinkit tablettien ja tv-ohjelmien sulkemisesta hyvissä ajoin liittyvät ihmisen biologiaan. Kun aivoja “huijataan” (olisi kai parempi käyttää termiä ohjataan) kuvittelemaan että on ilta, ja aivotoimintaa saadaan rauhallisemmaksi, sekä unenlaatu että nukahtamisen mahdollisuudet paranevat.

Jossain vaiheessa keholla ei ole vaihtoehtoa pysyä valveilla

Sitten päästäänkin jo vastaamaan itse kysymykseen. Erityisesti unipaineen vaikutuksesta ihmisen fiksu kroppa tarjoilee itselleen unikylvyn, kun edellytykset nukahtamiselle ovat riittävän otolliset. Riittävä unipaine vaivuttaa ihmisen toisinaan istualleen uneen tilannekomedian ääreen sohvalle tai pahimmillaan auton rattiin, vaikka ihminen olisi “päättänyt” olla nukahtamatta.

Uni on meille niin elintärkeää, että kehollamme ei ole muuta vaihtoehtoa kuin nukuttaa meidät väkisin unipaineen painaessa voimalla päälle. Itse olen joskus hölmöillyt tarkoituksella uni-valverytmin kanssa pisteeseen, jossa unipaine yksinkertaisesti vaivuttaa uneen vaikkapa näppäimistön äärelle kesken naputuksen – enkä todellakaan suosittele asian kanssa leikkimisellä.

Esimerkiksi Matthew Walker kuvaa kirjassaan Miksi nukumme – Unen voima myös tapauksia, joissa ihminen ei vain kykene nukahtamaan (ja luonnollisesti pitkittyessään se on ihmiselle kohtalokasta ja kuolemaan johtavaa), mutta käytännöllisesti katsoen unipaine vaivuttaa meistä jokaisen aina jossain vaiheessa.

Herkkä ja yksilöllinen asia

Vastaavasti toisinaan uni ei tule siksi, että uneen vaipumiseen vaikuttavat edellytykset eivät ole täyttyneet eli unipainetta ei ole riittävästi, sisäinen kello ei puolla nukahtamista, makuuhuoneen lämpötilan ja oman ruumiinlämmön ero ei ole hyvä ja/tai ihmisen aivotoiminta on liian virkeää.

Uni on lisäksi lopulta varsin yksilöllinen ja herkkä asia, jonka puutteesta sekä nukahtamisvaikeuksista kärsivät monet ihmiset, jotka ovat takuulla tehneet kaikki yllä mainitut temput unensaannin ja nukahtamisen mahdollistamiseksi. Heille ei voi toki muuta kuin toivottaa voimia ja kääntymistä asiaa tuntevan lääkärin pakeille.

Samalla täytyy toistaa jo kerran ilmoille heitetty ihmettely: moderni ihminen on ainoa tiedossa oleva eläinlaji, joka tietoisesti ja jatkuvasti riistää itseltään (yksinkertaisesti asettamalla herätyskellon soimaan) kallisarvoista unta.

Lisää luettavaa:

Matthew Walker, Miksi nukumme – Unen voima.

Vireys, väsymys ja suorituskyky, Terveyskirjasto.

Vuorokausirytmi ja unen säätely, Käypä hoito.

Helsingin yliopistollisen sairaalan vinkit lääkärille unesta puhumiseen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kirjoitus unesta.

Työterveyslaitoksen kirjoitus unesta.

Tässä blogisarjassa kysyn itse keksimiäni ja tutuilta tai keneltä tahansa kuulemiani pieniä tai suuria ihmetyksen aiheita, ja vastaan niihin nojaamalla tutkittuun tietoon ja tietokirjallisuuteen.

JAA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.