Yrityksiä haastattelemalla kiinni alan tutkimus- ja kehittämiskäytänteisiin

0

Viimeisen opintovuotensa Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) aloittaneet tietotekniikan opiskelijat selvittivät Tutkimus- ja kehittämistoiminta -opintojaksollaan, miten alan yritykset ja toimijat organisoivat tutkimus- ja kehittämistoimintaansa ja kuinka paljon ne itse tekevät tutkimusta. Lähes 30 seminaariesityksen kautta havainnollistuivat niin aloittavan yrityksen haasteet kuin monikansallisen yrityksen toimintatavat organisaation eri tasoilla.

Tehtävää varten opiskelija haastatteli meneillään olevan yrityslähtöisen tuotekehitysprojektinsa tiimiä tai esimiehiä. Tietoa etsittiin myös yritysten julkisista lähteistä. Opiskelijan omat kokemukset tuotekehitysprojekteista ja -tiimeistä toivat arvokkaan näkökulman aiheeseen. Esityksissä otettiin tietenkin huomioon yrityksen salassapitovelvoitteet.

Täysin uutta, sitkeästi tutkittua vai monesti muuttunutta

Osa opiskelijoista oli herkullisesti päässyt yritysprojekteissa mukaan tekemään jotakin aivan uutta toimialalla, jossa valmiita malleja ei ole ja palvelut ja tuotteet vasta kehittyvät. Muutamassa esityksessä taas kuvattiin kymmeniä vuosia pitkän yrityshistorian aikaiset tuotteiden ja omistussuhteiden muutokset. Näissä tarinoissa korostui erityisesti pitkäjänteinen suunnittelu, alan teknologisen kehityksen seuraaminen ja rohkea päätöksenteko.

Esitysten perusteella uuden tuotteen kehitys käynnistyy tyypillisesti asiakkaiden tarpeista ja kokemuksista, ja usein asiakas on mukana kehittämisessä ja testauksessa. Myös yritykselle olennaista tutkimusta seurataan ja hyödynnetään. Tietyillä aloilla omaa tutkimusta on välttämätöntä tehdä jatkuvasti, itse tai yhteistyössä yliopistojen, hankkeiden ja tutkimuslaitosten kanssa. Erikokoisista yrityksistä löytyi tutkimus- ja kehitystiimejä ja esimerkiksi vapaasti käytettävä työpaja kokeiluun ja ideointiin.

Tunne alasi, tunne itsesi, tunne kilpailijasi

Kehityksen haasteina haastateltavat toivat esille monimutkaiset riippuvuudet asioiden välillä ja nopeasti muuttuvan toimintaympäristön. Alan tulevaa kehityssuuntaa on mahdoton ennustaa, joten liian ketterästi tai liian aikaisin ei kannata toimia. Valintoja on kuitenkin tehtävä. Nopeasti kehittyvällä ohjelmistoalalla osa yrityksistä erottautuu ottamalla haltuun mahdollisimman laajasti uusimpia ohjelmointikieliä ja -työkaluja, kun taas osa keskittyy tietoisesti vakaisiin, luotettaviksi osoittautuneisiin, asiakkaille jo tuttuihin ratkaisuihin.

Kilpailijoiden tuntemus ja laaja-alainen kehityksen seuraaminen nousivat esityksissä esille jatkuvasti. Oulu Game LABin suppilomalli eli työryhmien ideoiden karsinta gate-vaihe kerrallaan todettiin yhdeksi mahdollisuudeksi innovoida ja viedä tuotekehitysprosessia eteenpäin. VTT:n Innoleap-konseptisuunnittelupalvelu jäi mieleen systemaattisena tuotekonseptin kehitysmenetelmänä. Seminaareissa esiteltiin lisäksi mm. Mittatekniikan keskus (MIKES) alaan liittyvänä tutkimusorganisaationa ja PrintoCent painettavan elektroniikan osaamisen yhteenliittymänä ja innovointiyhteisönä.

Näyteikkuna oman alan yrityksiin

Parasta tehtävän antia tulevaisuutta varten taisi kuitenkin olla se, että niin moni Oulun seudun yritys oli aiheena kohta valmistuvien tietotekniikan insinöörien seminaaripäivissä. Kiitos yrityksille valmiudesta keskustella aiheesta ja jakaa tietoa ja kokemuksia opiskelijoiden kanssa! Esillä olivat mm. Nokia, OP Mobiili, Bittium, Polar, CGI, Team-Control, Codemate, Symbio, CubiCasa, Piimega, Verkotan, Beamex, Keysight, Movesole, Ponsse, ARM, Qt Company ja Koodiviidakko.

Tuula Hopeavuori, lehtori, informaatioteknologian osasto

Anne Keskitalo, lehtori, informaatioteknologian osasto

JAA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.