Vertailussa oppimisympäristöjen toiminnallisuus ja akustiikka

0
Kuva: Pxhere

Syksyllä 2016 käyttöön otetun uuden perusopetuksen opetussuunnitelman myötä oppiminen on muuttunut eikä kouluissa enää opiskella pelkästään luokissa pulpeteissa istuen. Tällä hetkellä opetussuunnitelmaa toteutetaan perinteisistä käytäväkouluista moderneihin monitoimitaloihin ja uusia, uuden opetussuunnitelman mukaisia oppimisympäristöjä rakennetaan koko ajan ympäri Suomea. Jotta voitaisiin luoda entistä parempia, oppimista tukevia ympäristöjä, opettajat tulisi ottaa mukaan jo suunnittelun alkuvaiheessa ja arkkitehtien suunnitella tiloja pedagogiset seikat ymmärtäen.

Oamkin rakennusarkkitehdin tutkinto-ohjelmassa tehdyssä opinnäytetyössä pyrittiin selvittämään, miten ja kuinka paljon oikeanlaisella oppimisympäristöllä voidaan tukea oppimistapahtumaa. Lisäksi perehdyttiin siihen, mitä vaaditaan uuden perusopetuksen opetussuunnitelman mukaiselta oppimisympäristöltä ja millaisia tila- ja akustiikkasuunnittelutarpeita sen käyttöönotto on synnyttänyt.

Perusopetuksen tuoreimmassa opetussuunnitelmassa korostetaan oppilaan aktiivista osallistumista. Oppimisympäristöjä suositellaan suunnittelemaan ja kehittämään niin, että ne mahdollistavat itsenäisen opiskelun sekä edistävät vuorovaikutusta ja yhteisöllistä tiedon rakentamista.

Uuden opetussuunnitelman mukaisessa oppimisympäristössä oppilaalla on mahdollisuus itse valita oma tapansa oppia. Kuva: Martela

Hyviksi ratkaisuiksi opetussuunnitelman mukaista opetusta tukevan ympäristön rakentamisessa mainitaan muun muassa välineiden ja kirjastopalveluiden sekä tieto- ja viestintäteknologian sijoittaminen niin, että ne ovat helposti oppilaiden saatavilla. Oppivassa ympäristössä mahdollistetaan myös fyysinen aktiivisuus niin, että oppimistilanteissa on mahdollista irrottautua istuvasta opiskelusta ja elämäntavasta.

Keskiössä käyttäjien kokemukset

Työssä vertailtiin erilaisten tilaratkaisujen toiminnallisuutta ja huoneakustiikkaa opetussuunnitelman tuomien tarpeiden pohjalta. Tutkittaviksi tilatyypeiksi valittiin perinteinen luokkatila, puoliavoin oppimisympäristö ja avoin oppimisympäristö. Kyselyn tavoitteena oli kerätä opettajien käytännön kokemuksia ja huomioita oppimisympäristössä työskentelystä. Lisäksi tarkoituksena oli löytää mahdollisia parannustoiveita avoimen oppimisympäristön toiminnallisuuteen ja ääniolosuhteisiin liittyen.

Työssä toteutettiin tilojen käyttäjille suunnattu kysely, jonka perusteella erilaisia tiloja ja akustiikkaratkaisuja vertailtiin. Kyselytutkimus toteutettiin hyödyntäen sähköistä Webropol-kyselypalvelua. Linkki kyselyyn jaettiin kahdella eri opettajien ja kasvattajien foorumilla sekä sähköpostijakeluna rehtorien kautta 17 eri kouluun huhtikuussa 2018.

Vastauksia saatiin useasta koulusta eri puolelta Suomea yhteensä 29 henkilöltä. Suurin osa vastaajista toteuttaa uutta opetussuunnitelmaa tällä hetkellä perinteisessä luokkahuoneessa. Kyselyyn vastasi opetushenkilökuntaa 1960-luvulta 1990-luvulla syntyneisiin, enemmistö oli 1970-luvulla syntyneitä.

Toimivassa oppimisympäristössä voidaan opettaa monipuolisesti. Kuva: Martela

Perinteisessä luokassa puutteelliset tilat ja suuret oppilasmäärät

Perinteisellä luokalla tarkoitetaan opetustilaa, joka sijaitsee perinteisesti käytävän varrella ilman yhteyttä viereisiin opetustiloihin. Tällaisissa luokkahuoneissa opettavat opettajat olivat selkeästi tyytymättömiä tilojen pienuuteen oppilasmäärään nähden ja toivoivat erilaisia työskentelytiloja luokkahuoneen läheisyyteen. Puutteellisten tilojen vuoksi opetussuunnitelman toteuttaminen opettajien tahtomalla tavalla koettiin hankalaksi. Vapaammassa toiminnassa jo normaalit työskentelyn äänet saattavat aiheuttaa meluntunnetta tiloissa.

Suurin osa perinteisen luokan opettajista koki puoliavoimen oppimisympäristön parhaaksi vaihtoehdoksi työskentelyyn, mutta osa haluaisi jatkaa edelleen perinteisessä luokassa. Avoin oppimisympäristö ei herättänyt innostusta.

Yhdisteltävät luokat eivät automaattisesti takaa tilojen riittävyyttä

Puoliavoimessa oppimisympäristössä eli tilassa, joka on yhdistettävissä esimerkiksi siirtoseinällä viereisen tilan kanssa, työskentelevät opettajat vaikuttivat olevan keskimääräisen tyytyväisiä työskentely-ympäristöönsä. Tilojen pienuus oppilasmäärään nähden koettiin ongelmana myös puoliavoimissa oppimisympäristöissä. Tilojen toiminnallisuutta arvioitiin osin negatiivisesti eri työskentelytapojen mahdollistamisen ja työrauhan toteutumisen kohdalla. Puoliavoimessa oppimisympäristössä työskentelevät opettajat olivat hieman avoimempia avoimemmalle oppimisympäristölle kuin perinteisessä luokassa opettavat opettajat.

Oppimisympäristössä tulee olla riittävästi tilaa olla ja oppia. Kuva: Pxhere

Avoimessa oppimisympäristössä tyytyväisimmät opettajat

Avoimella oppimisympäristöllä tarkoitetaan tiloja ja paikkoja sekä yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä, joissa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Tällaisissa oppimisympäristöissä työskentelevät opettajat olivat hyvin tyytyväisiä työskentelytiloihinsa.

Toiminnallisuudelle oli annettu erityisen hyvät pisteet joka osa-alueella, eikä tilojen pienuus ollut ongelma. Akustiikkaan kaivattiin jonkinlaista parantelua, jotta tiloissa työskentely toimisi paremmin. Muiden ryhmien toiminta ja liikkuminen voivat häiritä oppimistilannetta tarpeettomasti, mikäli akustiikkaa ei ole huomioitu riittävästi. Tämän tutkimuksen perusteella tyytyväisimmät opettajat löytyvät avoimesta oppimisympäristöstä.

Avoin oppimisympäristö jakaa selkeästi mielipiteitä. Se voi olla paras ratkaisu osalle opettajista ja osalle pahin mahdollinen. Kevyt siirtyminen avoimempiin ratkaisuihin tulisikin mahdollistaa niille opettajille, jotka ovat tottuneet toimimaan perinteisessä luokassa. Myös mahdollisuus vaikuttaa omaan oppimisympäristöönsä lisää tyytyväisyyttä.

Mieluisat, tarkoituksenmukaiset tilat syntyvät yhteistyössä käyttäjän kanssa. Kuva: Martela

Joustavat tilaratkaisut tulevaisuuden tarpeisiin

Paras ratkaisu tulevaisuuden oppimisympäristöksi voisi olla puoliavoin oppimisympäristö niin, että se olisi yksinkertaisilla toimenpiteillä muutettavissa vielä avoimemmaksi tai suljetummaksi kokonaisuudeksi. Tulevaisuuden oppimisympäristössä tilojen tulisi olla riittävän tilavia ja erilaisia ryhmätiloja pitäisi olla tarpeeksi. Lisäksi ergonomia, valaistus ja akustiikka tulisi suunnitella suurien ryhmien tarpeisiin.

Uudessa opetussuunnitelmassa korostetaan sitä, että onnistumisen kokemukset ja elämykset erilaisissa oppimisympäristöissä innostavat ja motivoivat oppilaita oman osaamisensa kehittämiseen. Hyvän työrauhan, kiireettömän ilmapiirin ja turvallisen oppimisympäristön katsotaan tukevan oppimista. Opettajien ja oppilaiden tarpeet oppimisympäristön suunnittelussa olisi tärkeä huomioida jo varhaisessa vaiheessa, jotta tiloista tulisi oppimista tukevia ja kaikille mieluisia.

 

Tiina Myllynen
toukokuussa 2018 valmistuva rakennusarkkitehti

Anu Montin
lehtori, rakennussuunnittelu ja tietomallinnus

Soili Fabritius
lehtori, suomen kieli ja viestintä

 

Lähteet:

Myllynen, Tiina 2018. Vertailussa oppimisympäristöjen toiminnallisuus ja akustiikka. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu, Rakennusarkkitehdin tutkinto-ohjelma. Opinnäytetyö. Saatavissa: http://www.theseus.fi/handle/10024/145527.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. 2014. Opetushallitus. Saatavissa: http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf.

Turpeinen, Tytti 2016. Oppiminen & tila. Fyysisen oppimisympäristön vaatimukset uuden opetussuunnitelman näkökulmasta. Diplomityö. Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto, arkkitehtuurin koulutusohjelma. Saatavissa: https://dspace.cc.tut.fi/dpub/bitstream/handle/123456789/24301/Turpeinen.pdf?sequence=1.

JAA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.