Tarina tuotantotekniikan opiskeluideni takana

0

Jokaisen päätöksen takana on tarina. Tässä blogitekstissä avaan oman opintopolkuni taustalla olevaa tarinaa ja kerron, miksi toivon sinunkin tarinasi päättyvän kuten minulla, konetekniikan opiskeluihin Oulun ammattikorkeakoulussa.

Keväällä 2015 opiskelin pohjoispohjanmaalaisessa ammattikoulussa metallialaa viimeistä vuotta. Silloinen opettajani mainitsi mahdollisuudesta ilmoittautua korkeakoulujen valintakokeisiin. Yhdessä luokkakaverini kanssa päätimme ottaa osaa tähän haastavalta vaikuttaneeseen tapahtumaan, vaikka opiskelujen jatkaminen korkeakoulutasolla tuntuikin itsestäni lähinnä epärealistiselta haaveelta.

Valintakokeiden jälkeen olin täysin varma, etten läpäissyt koetta. Osittain tämän mielikuvan aiheutti kehno valmistautumiseni kokeisiin, olinhan jälleen jättänyt valmistautumisen viimeisen illan varaan. Mielikuva huonosti sujuneista pääsykokeista ei kuitenkaan harmittanut minua sen enempää, koska opiskeluelämä ei varsinaisesti sisältynyt tulevaisuuden suunnitelmiini. Minulla oli viihtyisä työpaikka pienessä metallialan yrityksessä, eikä minulla ollut minkäänlaista tarvetta tai halua lähteä kotikaupunkini rauhasta suurkaupunkina pitämäni Oulun hälinään.

Yllätyksekseni kuitenkin sain sähköpostin, jossa kerrottiin vastaanotettavissa olevasta opiskelupaikasta. Vasta tämän sähköpostin saatuani aloin todella miettimään, oliko minulla realistiset mahdollisuudet pärjätä ammattikorkeakoulussa ja oliko valitsemani konetekniikan koulutusohjelma juuri se, mitä halusin opiskella. Konetekniikan pääsykokeisiin olin päätynyt pitämällä sitä luonnollisena jatkona opiskelemalleni metallialalle. Näin jälkikäteen ajateltuna tämä toki pitikin osittain paikkansa, mutta kuten tässä tekstissä myöhemmin kerron, konetekniikan opiskelu ei millään tavalla rajoita opiskelun jälkeistä työuraa pelkästään metallialalla toteutettavaksi. Päädyin siis valitsemaan seuraavan neljän vuoden ajaksi työelämän sijaan opiskelijaelämän. Ensimmäisen opiskeluvuoteni aikana koin erittäin hyödylliseksi työkokemukseni metallialalta ja vielä tässä vaiheessa pidinkin oman työurani jatkumista metallialalla erittäin todennäköisenä.

Oulun ammattikorkeakoulun tarjoaman konetekniikan tutkinto-ohjelman ensimmäisen vuoden jälkeen valitaan suuntautumisvaihtoehto, johon opinnoissa syvennytään viimeisen kolmen vuoden ajan. Nämä kolme vaihtoehtoa ovat auto- ja työkonetekniikka, koneautomaatio sekä tuotantotekniikka. Vasta näihin vaihtoehtoihin tutustuessani minulle valkeni konetekniikan tutkinto-ohjelman mahdollistamien eri uravaihtoehtojen määrä. Konetekniikka ei ollutkaan pelkästään metallialan työnjohtajia ja suunnittelijoita tuottava koulutusohjelma, vaan paljon muuta. Valinta näiden kolmen vaihtoehdon kesken tuntui miltei mahdottomalta. Miten voisin päättää, mistä suuntautumisvaihtoehdosta olisi juuri minun tulevalle työuralle eniten hyötyä?

Lopulta päädyin valitsemaan tuotantotekniikan suuntautumisvaihtoehdon. Se tarkoitti sitä, että laskeminen vähentyi hieman, mutta tilalle tuli tehokkuusajattelun ja erilaisten tuotantofilosofioiden omaksuminen. Piti opetella laskemaan taloudellisia eräkokoja, analysoimaan tuotannon läpimenoaikoja, tunnistamaan hukan muotoja ja muodostumisen syitä sekä opetella paljon oudon kuuloisia termejä kuten ”lean”, ”5S” ja ”kaizen”.

Mitä tuotantotekniikka siis oikeastaan on? Jos sinä, tämän blogitekstin lukija, olet koulutuspaikkasi tai suuntautumisvaihtoehtosi valinnan edessä, toivon, että kanssasi jakamieni omakohtaisten kokemuksieni perusteella sinulla olisi valinnan tueksi edes hieman enemmän tietoa kuin mitä minulla tilanteessasi oli.

Oamkin nettisivuilla tuotantotekniikan opiskeluita kuvataan seuraavalla tavalla: ”Tuotantotekniikan insinöörinä mietit, miten laitteita ja tuotteita olisi järkevintä valmistaa. Suunnittelet tehtaan layoutin eli sen, miten koneet on sijoiteltu ja miten valmistettavat tuotteet etenevät tehtaan tuotantolinjalla. Syvennyt myös kunnossapitoon sekä laatu-, turvallisuus- ja ympäristöjohtamiseen. Opiskelet tiiviissä yhteistyössä teollisuuden kanssa ja yhden lukukauden opinnot suoritat ohjattuina projektitöinä teollisuusyrityksissä.”

Tuotantotekniikan suuntautumisvaihtoehto on sisällöltään erittäin laaja, ja sen mahdollistamien ura- ja alavaihtoehtojen lista on pitkä. Sinusta voi valmistumisesi jälkeen tulla esimerkiksi työnjohtaja, tuotantoinsinööri, tuotannonkehittämisinsinööri, tuotannonsuunnittelija, kunnossapitoinsinööri, laatuinsinööri, käyttöinsinööri, myynti- ja tarjouslaskentainsinööri, ostaja tai tarkastusinsinööri.

Valmistuttuasi voit löytää itsesi miltä tahansa alalta, koska tuotantotekniikan osaajia tarvitaan jokaisen tuotantoprosessia vaatineen tuotteen tai palvelun taustalla. Kuin kirsikkana kakun päällä tuotantotekniikan opiskeluihin sisältyy kolmannen vuoden keväällä suoritettava projektiharjoittelu, joka on mitä mainioin tilaisuus soveltaa koulutuksen aikana opittuja tietoja käytännön taidoiksi. Hyvin suoritetun projektiharjoittelun ansiosta voit löytää itsellesi kesätyö- ja opinnäytetyöpaikkojen lisäksi pidempiäkin työuria mahdollistavia työpaikkoja, joten hyvän ja mieleisen paikan etsimiseen kannattaa panostaa toden teolla.

Oman projektiharjoitteluni suoritin pohjoispohjanmaalaisessa talotehtaassa, jossa työskentely oli erittäin mielenkiintoista ja opettavaista. Projektiharjoittelun lisäksi sain myös opinnäytetyöpaikan samasta yrityksestä. En olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut, että minä, metallialalle kouluttautunut konepajakaupunki Raahen kasvatti, löytäisin itseni työskentelemästä talotehtaan tuotannon kehittämistehtävissä. Tämäkin alanvaihto mahdollistui tuotantotekniikan opiskeluiden ansiosta, ja kuka tietää, miltä alalta seuraavaksi löydän itseni. Suosittelenkin tuotantotekniikan valitsemista kaikille uteliaan luonteen omaaville työmarkkinoiden tulevaisuuden toivoille, jotka haluavat valmistumisen jälkeen löytää kädestänsä työpaikkojen yleisavaimena toimivan tutkintotodistuksen.

Verneri Pitkälä
Oulun ammattikorkeakoulun tuotantotekniikan opiskelija

JAA