Luonnonmarjoista on moneksi – jalostusastetta voidaan vielä nostaa

2

Luonnonmarjojen marjavaha on vielä melko hyödyntämätön raaka-aine. Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) on ollut mukana yhteispohjoismaisessa WAX – Natural Wax of Arctic Berries as our Treasure -tutkimushankkeessa (2016–2019), jonka tavoitteena oli kartoittaa luonnonmarjojen marjavahalle uusia sovellusalueita ja liiketoimintamahdollisuuksia.

Muitakin luonnonmarjojen hyödyntämiseen liittyviä hankkeita on meneillään, mutta yksikään niistä ei keskity luonnonvahoihin tai vahojen uuttojäämien uudelleenkäyttöön. Suurin osa marjoista myydään ulkomaille jatkojalostettavaksi muutaman euron kilohintaan ja – kas kas – ne tuodaankin takaisin Suomen markkinoille muutaman tuhannen euron kilohintaisina hyvinvointi- ja ravitsemustuotteina! Miksi emme itse jatkojalostaisi arvokkaita marjojamme vaikkapa kosmetiikka- ja hyvinvointituotteiksi?

Maailmanlaajuinen terveystrendi ja pyrkimys kestävään kehitykseen lisäävät luonnontuotteiden kysyntää tarjoten uudenlaisia liiketoiminta- ja vientimahdollisuuksia pohjoismaisille yrityksille.  Kuluttajat arvostavat pohjoisen puhtaita luonnontuotteita, erityisesti luonnonmarjoja. Myös Pohjoismaissa ollaan yhä kiinnostuneempia erilaisista hyvinvointituotteista sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävistä elintarvikkeista.

Kuvat: Ilkka Jaakola

Marjavahaan perustuvien tuotteiden kehittäminen edellyttää monialaista tieteellistä yhteistyötä. Oulun ammattikorkeakoulun lisäksi mukana WAX-hankkeessa olivat Oulun yliopisto, Luleå teknista universitet sekä Norsk Institutt for Bioøkonomi. Hanketta rahoitti EU-ohjelma Interreg Pohjoinen.

Markkinatutkimusta ja palvelumuotoilutyöpajoja

Oamk vastasi hankkeessa liiketoimintamahdollisuuksien tutkimuksesta ja viestinnästä. Hankkeessa tehdyt markkinatutkimukset, eri alojen asiantuntijoiden haastattelut messutapahtumissa sekä tuotetestaukset osoittivat markkinoilla olevan kiinnostusta luonnonvahoja kohtaan Euroopassa ja Aasiassa. Hankkeessa tehtiin useita opinnäytetöitä markkinoinnin eri osa-alueista.

Hankkeesta myös tiedotettiin aktiivisesti Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa ja sillä onnistuttiin saavuttamaan sekä suuri yleisö että herättämään pienten ja keskisuurten yritysten kiinnostus luonnonmarja-alan liiketoimintamahdollisuuksiin. Erityisesti pienet kosmetiikka-alan yritykset ovat olleet kiinnostuneita marjavahan hyödyntämisestä omissa tuotteissaan ja ne ovat pilotoineet joitain tuotteita hankkeen aikana. Useita tuotteistamistyöpajoja järjestettiin hyödyntämällä palvelumuotoilutyökaluja yhteistyössä yritysten kanssa. Näissä syntyi lukuisia tuoteideoita ja liiketoimintamalleja.

Kuvat: Anne Poutiainen

Luonnonkosmetiikan markkinat lupaavimmat

Luonnonkosmetiikkatuotteiden ja orgaanisen kosmetiikan tuotteiden markkinaosuus on kasvanut viime vuosina maailmanlaajuisesti, koska kuluttajat ovat kiinnostuneita luonnonraaka-aineista ja kestävästi valmistetuista tuotteista. Luonnonkosmetiikan ja orgaanisen kosmetiikan määritelmät eivät ole vakiintuneita tai yhtenäisiä, mikä aiheuttaa hämmennystä kuluttajien keskuudessa. Tämä on haaste myös kosmetiikan valmistajille. Viherpesu eli greenwashing on yleistynyt alan markkinointiviestinnässä, minkä vuoksi kuluttajien pitää olla valppaina. Alalla on erilaisia sertifikaatteja, joista yksikään ei kuitenkaan ole laillisesti sitova.

Euroopassa yleisin standardi on vuonna 2002 luotu ja maailmanlaajuisesti tunnustettu COSMOS (Cosmetic Organic Standard). Eri standardit eroavat toisistaan jonkin verran esim. orgaanisten ja kemiallisten ainesosien määrässä. Luonnonkosmetiikassa ja orgaanisessa kosmetiikassa käytetään aina myös kemiallisia ainesosia.

Kosmetiikan kuluttajaa kiinnostaa kestävä kehitys

Kuluttajat tänä päivänä kiinnittävät huomiota vastuulliseen kuluttamiseen; he ovat yhä tietoisempia kuluttamiseen liittyvistä eettisistä ongelmista. Etenkin nuoremmat sukupolvet kokevat omikseen nämä eettiset arvot ja tämä ajaa myös kosmetiikkayrityksiä toimimaan kestävän kehityksen mukaisesti. Kauneus on samalla muuttunut vakavammaksi: kosmetiikkayritykset pyrkivät tekemään hyvää tuotteillaan ja samalla kannattavaa liiketoimintaa. Lisäksi yritykset käyttävät yhä enemmän ympäristöystävällisiä pakkauksia.

Luonnon- ja orgaaninen kosmetiikkamarkkina kasvaa nopeammin kuin muu kosmetiikan markkina. Lupaavimmat markkinanäkymät ovat Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, joissa kuluttajat ovat entistä ympäristö- ja terveystietoisempia. Aasiassa tärkeimmät markkinat ovat Japanissa ja Etelä-Koreassa, joissa kuluttajien hyvinvointi on keskeisessä asemassa.

Kuva: Anne Poutiainen

Marjavahan lupaavat ominaisuudet

Projektin aikana vahaa saatiin uutettua muutamia satoja grammoja; juuri sen verran, että sitä voitiin pilotoida muutamissa kosmetiikkatuotteissa. Pilotissa testattiin ulkoiluvoidetta ja saippuaa (alla kuvassa).

Kuva: Juha Väänänen

Tällä hetkellä 97 % maailmalla käytetystä vahasta on synteettistä ja vain 3 % on luonnonvahaa: mehiläis-, kandelilla- ja karnaubavahaa. Vahoja käytetään esimerkiksi ihovoiteissa, huulipunissa, partavahoissa, makeisissa ja pakkausmateriaaleissa. Marjavahalla on useita kilpailuetuja muihin luonnonvahoihin verrattuna: se on vegaaninen, kestävän kehityksen periaatteiden mukainen, uusiutuva, luonnollinen, terveellinen ja säilyvyydeltään hyvä. Lisäksi sillä on UV-suoja ja siinä on havaittu olevan antimikrobisia ja antioksidanttisia ominaisuuksia. Näistä on julkaistu tieteellisiä tutkimuksia.

Marjavahalla näyttäisi olevan paljon liiketoimintapotentiaalia erityisesti kosmetiikassa, elintarvikkeissa ja pakkauksissa. Tällä hetkellä kosmetiikka tarjoavaa eniten liiketoimintamahdollisuuksia. Haasteena on kuitenkin marjavahan saatavuus, hinta, uuttomenetelmä, testaus ja sertifiointi.

Marjavahan liiketoimintamahdollisuudet

WAX-tutkimusprojektin tulokset näyttävät lupaavilta. Luonnontuotteiden arvostus, kuluttajien vaatimukset tuotteiden turvallisuudesta ja vastuullisuudesta kasvavat edelleen. Marjavahalle on kysyntää monilla sovellusalueilla ja marjojen jalostusastetta voidaan vielä myös huomattavasti nostaa. Projektissa mukana olevat yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat jo löytäneet tieteellisissä tutkimuksissaan marjavahasta ominaisuuksia, joilla voi olla liiketaloudellista merkitystä ja selvää kilpailuetua. Luonnonmukaisena lisäaineena se voi parantaa esimerkiksi elintarvikkeiden säilyvyyttä. Tämänhän tiesivät jo isoäitimme puolukoita säilöessään.

Marjojen jalostusastetta nostamalla voisimme todellakin saada lisää ja uudenlaista liiketoimintaa sekä hyvinvointia pohjolaan. Kasvaako meillä täällä metsissämme Pohjoismaiden uusi kansallisaarre – luonnonmarjat?

WAX-hankkeen Oamkin palvelumuotoilutiimi:

Anne Poutiainen
Helena Ahola
Päivi Aro

www.oamk.fi/wax

Lähteet:

Kinnunen, J., Manninen, O. & Peltola, R. 2014. Natural produces in wellbeing and cosmetic industry. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/229352/Raportteja130.pdf?sequence=1.

Statista. 2018. Forecasted market size of the natural and organic beauty industry in 2016 and 2024 (in billion U.S dollars). https://www.statista.com/statistics/750779/natural-organic-beauty-market-worldwide/.

Soil Association. Organic Beauty and Wellbeing Market in 2018. https://www.soilassociation.org/certification/market-research-and-data/beautymarket/

JAA

2 KOMMENTTIA

  1. Tämä on erittäin tärkeä ja ajankohtainen aihe, johon toivoisi myös Oulun seudun päättäjien kiinnittävän huomiota. Meillä on alueella valtavasti osaamista ja käyttämättömiä luonnonvaroja ym. resursseja, joilla pystyttäisiin alue nostamaan valtakunnalliseksi luonnonvarojen jatkojalostuksen ja tuotteistamisen huippualueeksi siemenperunatuotannon ja -tutkimuksen high grade -alueen tapaan. Olisi korkea aika ja viimeinen hetki käyttää tämä tilaisuus hyväksi Oulun seudun elinkeinorakenteen laajentamiseksi ict-alan ulkopuolelle.

  2. Me täällä Oamk:n liiketalouden yksikössä olemme valmiita tulemaan mukaan tällaisiin hankkeisiin. Monenlaista osaamista löytyy: palvelumuotoiluosaaminen, viestintäosaaminen, liiketoimintaosaaminen, edellisen hankkeen pohjalta hankittu toimialaosaaminen erityisesti kosmetiikka-alalta, luonnontuotealaan perehtyminen, kestävä kehitys, kiertotalous, liiketoimintamallit sekä yrittäjyysosaaminen. Lisäksi ammattikorkeakoululle on ominaista käytännönläheisyys, työelämäläheisyys ja yrityslähtöisyys. Arvokkaan lisän osaamispalettiin tarjoaa opiskelijoiden työpanos. Henkilökuntamme sähköpostiosoitteet ovat muotoa
    etunimi.sukunimi@oamk.fi. Odotamme yhteydenottoanne!