Kuinka edistää nuorten terveyttä nykypäivän vaatimusten ristipaineessa?

0

Yhä useampi lukiolainen kokee uupumusta ja stressiä. Nuoret ovat jopa stressaantuneempia kuin heidän vanhempansa. Koulutöitä on liikaa ja motivaatiota on vaikea löytää. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2017 teettämän kouluterveyskyselyn mukaan lähes puolet perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä 1. ja 2. luokan lukiolaisista nukkuu liian vähän, käyttää vähemmän aikaa liikkumiseen ja suositellun kahden tunnin ruutuajan sijasta viettää ruutujen ääressä vähintään 3-4 tuntia.

Nuorten hyvinvoinnin tarkastelu on ajankohtaista, sillä tällä hetkellä nuoret oireilevat ja tarvitsevat enenevästi korjaavia palveluita. Opiskelun vaatimukset ja paineet ovat lisääntyneet, kilpailu on kovaa. Nuorten pitäisi osata varhain valita oikeat oppiaineet, jotta he pääsevät haluamiinsa jatko-opintoihin. Vaaditaanko nuorilta liikaa? Nuoret tarvitsevat terveyden edistämiseen välittämistä, yhteiskunnan tukea sekä vahvaa vanhemmuutta. Niiden avulla voidaan edistää heidän kasvuaan ja terveyttään, ehkäistä eriarvoistumista ja syrjäytymistä. Vanhempien kiinnostus koulunkäyntiin on keskeistä ja uupuneet vanhemmat ovat nuorelle riski. Myös vanhemmat tarvitsevat tietoa eri auttamismenetelmistä, joilla voivat tukea nuorten psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia.  Itsetunnon kehittymisen näkökulmasta lukioikäiset ovat ohittaneet herkimmän vaiheen, mutta paljon on vielä mahdollista tehdä turvallisuuden tunteen lisäämisen ja onnistumisen kokemusten myötä.

Yökoulu-tapahtuma Laanilan koulussa

Oulun alueella myös koulut ovat yhä enenevässä määrin alkaneet kiinnittämään huomiota oppilaiden ja opiskelijoiden arjessa selviytymiseen ja jaksamiseen. Esimerkkinä tästä on Oulun Laanilan lukiossa 16.11.2018 toteutettu yökoulu-tapahtuma, jossa yhtenä teemana oli nuorten kokonaisvaltainen hyvinvointi. Oppilaiden toiveiden pohjalta toteutettiin toiminnallisia työpajoja, joissa he pääsivät tutustumaan ja harjoittelemaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä asioita. Pajat toteutettiin Laanilan koulun ja Oulun yliopiston terveystieteen opiskelijoiden yhteistyönä osana Terveyden edistämisen -perusteet opintojaksoa, jonka suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) terveydenhoitotyön lehtori Merja Männistö. Idea toiminnalliseen opiskeluun on syntynyt viime vuosien aikana Oamkin terveydenhoitajakoulutuksessa, ja sen innoittamana myös terveystieteiden opiskelijat lähtivät toteuttamaan käytännönläheistä yhteisöllistä oppimista ja opiskelua. Kokeilu on myös osa Oulun yliopiston ja ammattikorkeakoulun tiivistyvää yhteistyötä hoitotyön koulutuksessa.

Johtava ajatus Laanilan yökoulun suunnittelussa ja toteutuksessa oli: Jokaisella nuorella on ihmisarvo sekä oikeus saada apua ja tulla autetuksi fyysisissä ja psyykkisissä kriisitilanteissa. Työpajat lähdettiin suunnittelemaan tältä pohjalta. Elvytyksen työpajaan osallistuneet nuoret saivat opetusta ja ohjausta peruselvytyksestä sekä mielenterveyden ensiavusta. Kaikilla osallistuneilla oli aktiivinen asenne ja uskallus harjoitella. Toiminnallisessa harjoituksessa korostui jokaisen vastuu auttaa ja kysyä, onko kaikki hyvin ja tarvitsetko apua. Nuorten aktiivinen osallistuminen mielenterveyskeskusteluun oli ilahduttavaa. Keskeisimmäksi tekijäksi nuoret nostivat mielenterveydestä huolehtimisessa kaverista välittämisen.

Rentoutumisella jaksamista -pajassa käytiin läpi koulu-uupumusta, sen tunnistamista ja konkreettisia keinoja avun saamiseen. Pohdimme nuorten kanssa rentoutumisen keinoja ja niiden vaikutusta opinnoissa jaksamiseen. Rentoutuminen vähentää stressiä, parantaa unta ja suorituskykyä. Tämän lisäksi toteutettiin myös jooga- ja motivaatiopaja. Sen tavoitteena oli pyrkimys tunnistaa vahvuuksia ja voimaannuttavia asioita omassa elämässään. Salmela-Ahon ja Tuominen-Soinin (2010) mukaan nuorten itsetunto ja merkityksellisyyden tunne paranivat, kun he saivat sosiaalista hyväksyntää, henkilökohtaisia oppimiskokemuksia, heidän vuorovaikutustaitonsa parantuivat ja he kokivat olevansa hyödyksi (Nordling 2016). Täppääks sää -tunnetaitotyöpajassa opetettiin konkreettinen Emotional freedom technique (EFT) itsehoitomenetelmä esimerkiksi jännityksen, stressin ja ahdistuksen helpottamiseksi (Church ym. 2018).

Matalan kynnyksen paikkoja ja vertaistukea

Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan terveyden edistäminen on prosessi, joka antaa yksilöille ja yhteisöille paremmat mahdollisuudet hallita terveyttään ja siihen vaikuttavia taustatekijöitä. Määritelmä korostaa yhteisöllisyyttä, yhdessä tekemistä ja elämänhallintaa. Pohjoissuomalaisten tyttöjen hyvinvointia tarkastelevassa tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella hyvinvointi muodostui terveydestä voimavarana, suotuisista elintavoista, myönteisestä kokemuksesta elämästä ja positiivisista sosiaalisista suhteista (Wiens, 2018). Millä keinoilla voimme siis tukea nuoria ylläpitämään ja parantamaan terveyttä ja hyvinvointia?

Wiens (2018) on tutkimuksessaan todennut, että nuorten tyttöjen hyvinvointia voidaan tukea antamalla heille tarpeenmukaista tietoa terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Tämä tapahtuu kuunnellen ja huolehtien siitä, että annettu tieto on nuorille saavutettavissa olevaa ja sitä voi myös tarpeenmukaisesti soveltaa. Elämän tulee olla mielekästä, ja nuorten itselle asettamien tavoitteiden saavuttamista tulee tukea niin, että nuori itse kokee iloa ja tyytyväisyyttä. Tukemalla itsetuntoa onnistumisen kokemuksilla, koulustressiä lieventämällä, kasvattamalla turvallisuuden tunnetta toimivilla palveluilla sekä kartuttamalla toiveikasta ja positiivista oloa nyt ja tulevaisuudessa voidaan lisätä kokemusta tasapainoisesta elämästä. Tämä mahdollistaa nuoren tavoitteellisen elämän niin, että siinä on sopivassa suhteessa haasteita ja onnistumisia. (Wiens, 2018.)

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu-uudistuksen (2015-2019) jälkeenkin vastuu terveyden edistämisestä on kunnilla. Kunta voi halutessaan kehittää hallinto- ja päätöksentekojärjestelmää siten, että se mahdollistaa eri tahojen yhteistyön ja osallistumisen. Terveyttä edistävien toimenpiteiden mahdollistamiseen kouluissa tarvitaan enemmän matalan kynnyksen yhteydenottokeinoja (esimerkiksi psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotto ilman erillistä lähetettä), resursseja sekä monialaista yhteistyötä. Osa kunnista onkin herännyt nuorten ongelmiin palkkaamalla kouluihin lisää terveydenhoitajia, psykiatrisia sairaanhoitajia, psykologeja ja koulukuraattoreita. Teknologian hyödyntäminen (esim. mahdollisuus keskusteluun ammattilaisten kanssa verkon välityksellä) näissä palveluissa madaltaa kynnystä hakea apua. Vertaistuki on tärkeää ja tähän haasteeseen olisi tulevaisuudessa panostettava enemmän.

Yhteenvetona voidaan todeta, että lukiolaisten osallisuuden ja toiminnallisuuden tukeminen oman terveyden edistämiseen tuo tulosta. Sen todistaa saatu palaute oppilailta ja opiskelijoiden omat oppimiskokemukset Laanilan lukion yökoulusta. Kouluympäristössä tapahtuva terveyden edistäminen on sekä yksilölähtöistä että siinä huomioidaan koko kouluyhteisö. Tulevaisuudessa on lisättävä nuorten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia oman hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen heidän omassa toimintaympäristössään.

 

Merja Männistö
Lehtori, Terveydenhoitajakoulutuksen tutkintovastaava, Oamk

Jukka Jauhiainen, Päivi Palviainen, Heidi Parviainen, Tuula Rannisto, Annika Ravelin ja Anna-Maija Rokka
Terveystieteiden opiskelijat, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto

 

Lähteet

Church, D., Stapleton, P., Yang, A., Gallo. F. (2018) Is tapping on acupuncture points an active ingredient in emotional freedom technique? A systematic review and meta-analysis of comparative studies. The Journal of Nervous and Mental Disease 10 (206): 783-793.

Nordling, E. (2016) Toipumisorientaation teoreettiset lähtökohdat-mikä tässä on uutta? Luentodiat 31.8.2016 Toipumisorientaatio-seminaari. Tampere. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Esa https://www.slideshare.net/THLfi/toipumisorientaation-teoreettiset-lhtkohdat-mik-tss-on-uutta. Www-dokumentti. Luettu 19.12.2018.

Salmela-Aho, K., Tuominen-Soini, H. (2010) Koulu-uupumuksesta innostukseen?  Suomen psykologinen seura. Psykologia 45: 5-6.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu-uudistus 2015-2019. (2015). https://stm.fi/documents/1271139/ 1332838/Sote-uudistuksen+tietolehtinen+9_2015/a6f19294-ea52-4c47-b13f-ba15c571e843. Luettu 19.12.2018.

WHO 1984. Health Promotion: WHO Discussion Document on the Concepts and Principles. Reprinted; Journal of the Instituteof HealthEducation 1985:23:1.

Wiens, V. (2018). Pohjoissuomalaisten nuorten tyttöjen hyvinvointi – hypoteettinen malli. Acta Universitas Ouluensis D1498. Väitöskirja. Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta.

JAA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.