Drooni taipuu monen alan apulaiseksi – toimijoiden alueellista verkostoa kootaan Oamkin hankkeessa

1

Drooneilla kuljetetaan jo pääkaupunkiseudun verinäytteitä, mutta kulkisiko myös paketti Hailuotoon? Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) työpajasarjassa kehitetään drooneille tuoteideoiden ja palvelutarpeiden pohjalta uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä paikallista yhteistyöverkostoa. Muun muassa drooneilla kerättävän datan muokkauksessa, siirrossa, hallinnoinnissa ja käsittelyssä riittää lähivuosille haasteita ja mahdollisuuksia.

Oamkin Drooniratkaisujen kehittämistyöpajassa 11.9.2019 kohtasivat pienoiskoptereita eli drooneja jo hyödyntävät, teknologiaa kehittävät ja palveluista kiinnostuneet toimijat. Tavoitteena on koota Pohjois-Pohjanmaalle alan yhteistyöverkosto ja löytää drooneista uutta liiketoimintaa. Seuraavaan pajaan 13.11. pääsee vielä mukaan arvioimaan nyt esitettyjen ideoiden potentiaalia kaupallisiksi palveluiksi.

Droonit valvovat liikennettä ja tunnistavat huoltokohteita

”Tällä hetkellä kahdeksan suurinta droonien käyttöaluetta maailmalla ovat rakennusala, maanviljelys, kuljetus, turvallisuus, viihde ja media, vakuutusala, televiestintä ja kaivosteollisuus”, kertoi työskentelyä ohjaava asiantuntija Tero Vuorenmaa  Robots Expert Finland Oy:stä.

”Drooni on laitepohja, jolla ilmaan viedään kuljetettavaa, mittalaitteita, kameroita, akkuja, muistia ja tiedonsiirtokapasiteettia.”

Janne Rajala Digitarvike.fistä edusti esittelydroonin kera alan laiteasiantuntemusta.

Droonit työskentelevät Pohjois-Pohjanmaallakin jo ahkerasti. Lentävä apulainen kartoittaa kameran avulla vikoja, riskinpaikkoja ja poikkeavuuksia, kuten kaukolämpöverkoston vuotoja tai huoltoa kaipaavia kattorakenteita. Kamerakuvan avulla suunnitellaan turvallisia rakennustyömaita ja arvioidaan maamassojen, kaivantojen tai puukasojen tilavuutta.

”Drooneilla tehtävässä metsäinventaariossa Suomi on tällä hetkellä johtava maa”, totesi Jonas Stjernberg Robots Expert Finlandista.

Kasvinviljelijä voi arvioida ilmakuvasta lannoituksen tarpeen tai oikean sadonkorjuuhetken. Kuvauksen tarkkuus riittää jopa yksittäisen kasvin tai kalalajin tunnistamiseen, kuten Oulussa vastikään todettiin ProAgrian, Maa- ja kotitalousnaisten ja Suomen ympäristökeskuksen järjestämässä jättipalsamin lentokartoituksessa. Droonikuvauksen tuotteistamisen uusia ideoita löytyy muun tallentamisen sivutuotteena: esimerkiksi maastokuvista voidaan tuottaa kolmiulotteisia maastopohjia, joille arkkitehti tai pelisuunnittelija sijoittaa omat hahmotelmansa.

Ratkottavana valtaisan tietomäärän siirron ja käsittelyn haasteet

Työpajan osallistujat nostivat keskusteluun drooniteknologian ajankohtaisia tarpeita, joiden ratkaisemiseen tarvitaan monen alan yhteistyötä. Iso haaste on esimerkiksi kuvista ja mittauksista kertyvän valtavan tietomäärän siirto ja käsittely. Nykyisten mobiiliverkkojen kapasiteetti ei riitä raskaan kuva- tai mittaustiedon lähettämiseen, vaan dataa pitäisi saada tulkittua jo droonin kyydissä ja vain osa lähettää eteenpäin. Tiedon analysointi ja jalostaminen vielä muiden järjestelmien käytettäväksi vaatii uudenlaista koko tiedonkäsittelyprosessin suunnittelua.

Erikoisalan asiantuntemuksella voidaan vaikuttaa droonien käytön pieniin yksityiskohtiin. Osaava kuvaustilanteen suunnittelija pystyy rajaamaan samalla kertyvän datan määrää. Eri lentokertojen aineiston vertailukelpoisuutta voitaisiin helposti edistää kokoamalla toimiviksi todettujen kuvaus- tai mittausasetusten tietopankki.

Oulun seudulla drooneja hyödyntävät aktiivisesti esimerkiksi Oulun Energia ja Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut. Oulun Energian Tarja Väyrynen totesi tärkeäksi pohdittavaksi sen, kuka omistaa droonikuvauksissa tai mittauksissa kertyvän tiedon. Jos kuvattua materiaalia tallennetaan muidenkin käytettäväksi, sen sisältöjä voivat tulevaisuudessa hyödyntää vaikkapa historiantutkijat. Toinen ajankohtainen kysymys on maasta ja ilmasta tehtyjen mittausten yhdenvertaisuus. Tällä hetkellä droonin sensoreilla kerättäville ilman- tai vedenlaadun mittauksille ei ole määritelty tarkkoja viranomaisvaatimuksia samalla tavalla kuin näytteenottajan hakemille maastonäytteille.

Taimi Mahosenaho ProAgrialta jakamassa ideoita työpajan käyttöön.

Jatkoideoita ja tukiliiketoimintaa vielä keksimättä

Tero Vuorenmaa huomautti, että toimijoita on jo maailmalla valtavasti eikä Suomessa tarvitse kehittää kaikkea tarvittavaa teknologiaa ja sovelluksia.

”Meillä on jo nyt vahvaa osaamista, joten suomalaisten toimijoiden kannattaa löytää ja kehittää oma vahva roolinsa droonipalveluiden kentällä.”

Työpajassa kerätyistä alueellisista tarpeista ja ideoista yhdeksi painopisteeksi hahmottui tällä hetkellä drooneihin soveltuvan mittaustekniikan kehittäminen. Alan tulisi myös oppia hyödyntämään drooneista saatua tutkimustietoa tuotteissa ja palveluissa. Datan muokkauksessa, siirrossa, hallinnoinnissa ja käsittelyssä on lähivuosille haasteita ja mahdollisuuksia. Palvelujen käyttäjät toivoivat laitteita ja lentäjiä vuokrattavaksi lähialueelta, ja myös kuvaustekniikan ja kuvauslennon käsikirjoittamisen osaajille löytyisi käyttöä.

Luvat ja lainsäädäntö tunnettava – muutoksia kesällä 2020

Droonien ammattimaista käyttöä suunnittelevan on hyvä tietää, että Suomessa kauko-ohjatun ilma-aluksen käyttöönotosta pitää tehdä ilmoitus Traficomin rekisteriin. Lisäksi kaikkien droonilennättäjien on seurattava Traficomin ilmoituksia lentorajoitusalueista. Useat lait ja määräykset rajoittavat lennättämistä ja kuvaamista. Lisätietoa saa Droneinfon sivuilta.

Droonien lennättämistä koskeva lainsäädäntö on tarkentumassa EU-tasolla kesäkuuhun 2020 mennessä. Lupakäytäntöihin on tulossa on kolmen kategorian malli, jossa open-luokka koskee kevyellä laitteella näköyhteydessä lennättämistä. Specific-luokka määrää tiukemmin luvanvaraisuudesta mm. silloin, kun lennätetään yleisön yläpuolella tai drooni painaa varusteineen  yli 25 kiloa. Tiukin certified-luokka koskee esimerkiksi korkeammalla ja kauemmas lentäviä drooneja ja erikoiskäyttöä. EU-säädösten myötä myös Suomen ilmailulainsäädäntö päivitetään kesällä 2020.

Ritva Horneman, projektipäällikkö, informaatioteknologian osasto, uudet teknologiat

Tuula Hopeavuori, lehtori, informaatioteknologian osasto

Lisätietoja:

Pohjois-Pohjanmaan drooniekosysteemin kehityshanke

Drooniratkaisujen kehittämistyöpajasarja

JAA

1 KOMMENTTI

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.