Aktiivimallista

0

Tänään on mielenilmauspäivä. Työmarkkinarauhasta on sovittu laissa, joten toteutukoon sanonta ”maata on lailla hallittava ja rakennettava”.

Aktiivimalli syntyi aikanaan osaksi työllisyyspolitiikan kymmenen kohdan toimenpideohjelmaa pääministeri Sipilän ja valtiosihteeri Hetemäen työryhmässä ja kolmikantaisessa sopimisessa. Tavoitteena on lisätä työllisyyttä ja omaehtoista työnhakemista, jota myös aktiivimalliksi kutsutaan. Laki on nyt hyväksytty eduskunnassa ja se on astunut voimaan.

Tämä haastaa TE -palvelut myös uudella tavalla. Eduskunta lisäsi malliin mahdollisuuden lukea aktiivisuudeksi myös TE -palveluiden hankkimia palveluita eli ostopalveluita.

Hallitus on velvoitettu seuraamaan lain vaikutuksia eduskunnan eli kansanvallan edellyttämällä tavalla. ”Eduskunta edellyttää, että uudistuksen vaikutuksia tulee tarkasti seurata ja tarvittaessa laajentaa keinoja, joilla aktiivisuusedellytyksen voi täyttää, jos ilmenee, etteivät nyt ehdotettavat keinot ole riittäviä estämään aktiivisesti työnhakua tai palveluun pääsyä yrittäneen työnhakijan joutumista vähennetylle etuudelle”

Aktiivimallissa muutettiin etuuden saajan omavastuuta koskevia ehtoja. Omavastuu tarkoittaa kahta asiaa; työttömyyden alun omavastuuta pienentämistä 7 arkipäivästä 5 arkipäivään, sekä jatkossa etuuden saajan mahdollisuutta vaikuttaa omavastuun syntymiseen. Omavastuuta siirrettiin työttömyysajalle, jos työttömyys pitkittyy.

Aktiivimallissa työttömyysajan omavastuu puhuttaa. Olennaisesti työttömyysaikaisen omavastuun voi välttää. Tämä toteutuu esimerkiksi lyhyillä työjaksoilla, joista n. 3 kuukauden jaksolla kertyy yhteensä vähintään 18 tuntia työtä. Jos aktiivisuus ei täyty, omavastuun vaikutus on 1 päivä kuukautta kohden. Se toteutetaan alentamalla työttömyysetuutta 4,65 % päivässä. Etuuden alentaminen ei voi kuitenkaan uudella jaksolla kertaantua.

Aktiivimalli ei tullut voimaan takautuvasti, etuuden alentaminen ei voi kertaantua, eikä malli koske kaikkia – jos työttömyysetuuden lisäksi saa myös toista etuutta työkyvyttömyyden tai vamman vuoksi. Tällaisia ovat osatyökyvyttömyyseläke, osakuntoutustuki, tapaturma- tai työkyvyttömyyseläke, sekä vammaistuki. Aktiivimalli ei koske omais- tai perhehoitajia tai työttömyysetuuden saajaa, jolla on eläkeyhtiössä tai -laitoksessa vireillä työkyvyttömyyseläkehakemus.

Aktiivimallissa työhön hakeudutaan riippumattomana TE-toimiston toimista. Tämä tukee oma-aloitteista työllistymistä ja lyhentää työttömyysjaksoja. Mallin mukaisesti työnhakua voi tehdä niin, että työllistymisessä pääsee huomioimaan oman elämäntilanteen erityispiirteet ja toiveet. Palkkatyön lisäksi aktiivisuuden voi osoittaa yritystoiminnassa ja työllistymistä edistävissä palveluissa ja toiminnassa.

Aktiivisuutta seuraa työttömyysetuuden maksaja, eli Kela ja työttömyyskassat. Maksajat kertovat aktiivimallista ja neuvovat, kuinka aktiivisuudesta ilmoitetaan työttömyysajan hakemuksessa. Maksajilta saat myös tietoa sovitellusta työttömyysetuudesta, joka on erinomainen tuki osittain työllistyvälle. He kertovat myös, mitä ehtoja palkkatyön, yritystoiminnan tai palvelun tulee täyttää.

Lisätietoa aktiivimallista on STM:n kotisivuilla, jossa on vastauksia paljon esitettyihin kysymyksiin:

http://stm.fi/usein-kysyttya-tyottomyysturvan-aktiivimallista

En kiistä sitä, että malli on koettu epäoikeudenmukaiseksi, vaikka siitä ei ole vielä käytännön kokemuksia. Silti aina voi löytyä niitä, jotka puristavat käden taskussa nyrkkiin. Kuitenkin keskusteluun pitää ottaa mukaan työllistymisen mahdollisuuksien paraneminen. Uskon, että työ on edelleen yhteiskunnassamme osa hyvää sosiaaliturvaa.

Heitä, jotka ovat työvoiman ulkopuolella, tulee kohdella asiaan kuuluvalla tavalla. Lex Lindström on erinomainen ratkaisu, eikä sitä ole peruttu. Työkyvyn määrittelemisessä olisi entistä laajemmin otettava huomioon toimintakyvyn käsite.

Pirkko Mattila