Oulusa on mäntyölijystä osattu tehä

0

Mäntyöljyä syntyy sellunkeiton sivutuotteena, metsää ei kaadeta varta vasten. Se on historian saatossa myös suopana tunnettu ja sitä on Oulussa jatkojalostettu vuosikymmeniä.

Mäntyöljyä pystytään jatkojalostamaan hyvin. Sitä hyödynnetään nyt mm. maaleissa, pinnoitteissa, lääkkeissä, kosmetiikassa sekä metsä- ja öljyteollisuuden kemikaaleina. Mäntyöljyllä on korvattu fossiilisista lähteistä peräisin olevia kemikaaleja. Kyse on korkeasta jalostusasteesta ja vientiteollisuudean alasta.

Nyt mäntyöljyn asema voi muuttua biopolttoaineita koskevan lain ja siihen kirjatun jakeluvelvoitteen myötä. Valtioneuvosto on antanut helmikuun lopulla lakisesityksensä (HE13/2013vp) ja se lähtee valiokuntiin kierrokselle.

Biopolttoaineiden jakeluvelvoitteessa määrätään verovelvollisen liikennepolttoaineiden jakelijan toimittamaan biopolttoaineita, jossa biopolttoaineiden energiasisällön osuus moottoribensiinin, dieselöljyn ja biopolttoaineiden energiasisällön kokonaismäärästä 6,0 prosenttia vuosina 2011—2014 (HE13/2013vp).

Ja sama suomeksi: tankatessamme moottorilla käyvään menopeliin polttoainetta, sen tulee sisältää tietty määrä biopolttoainetta.

EU on tässäkin matkasauvana. Jakeluvelvoitteeseen sisällytettävien biopolttoaineiden tulee täyttää RES -direktiivissä säädetyt
kestävyyskriteerit. Vuosien 2011-14 jälkeen jakeluvelvoite nousee tasaisesti 20,0 prosenttiin vuoteen 2020.

Loppusilauksen antaa polttoaineverolaki, jonka mukaan ”polttoaineista kannetaan valmisteverona polttoaineen energiasisältöön perustuvaa
energiasisältöveroa ja hiilidioksidin ominaispäästöön perustuvaa energiasisältöön suhteutettua hiilidioksidiveroa
” (mm. HE13/2013 vp).

Kun biopolttoaine on valmistettu jätteistä tai tähteistä, sen verokohtelu on eri. Ei siksi, että se on biopolttoainetta vaan sen energiasisällön ja elinkaaren aikaisen hiilidioksidipäästön perusteella. Houkutteleva ajatus tehdä mäntyöljystä biodieseliä, kun päästöt ovat pienet. Mutta onko tämä kilpailua vääristävä ”tuki” ja mikä on kokonaiskuva?

Jos säädösten myötä mäntyöljyn määritelmä muuttuu sivutuotteesta tähteeksi, voi jatkojalostava tehdas menettää kenties raaka-aineensa. Ja sellunkeittoon ei liene odotettavissa lisäkapasiteettia.

Mäntyöljyn jalostajien huoli on oikea. Tuijotammeko vain biodieselin valmistusta ja isompi kuva jää näkemättä? Jospa onkin niin, että hiilidioksidipäästöt lisääntyisivät, koska mäntyöljy pitäisi korvata joillain muilla petrokemian tuotteilla esimerkiksi maaleissa tai liimoissa.

Jatkojalostuksen arvo tulee määritellä, ennen kuin laista päätetään, sillä mäntyöljyn jatkojalosteet ovat korkean jalostusarvon tuotteita. Korkeampaa kuin mäntyöljyn polttaminen biodieselinä. Ne kannattaa myydä vientiteollisuuden tuotteina, kuten nyt jo tapahtuukin.
Kauppataseestamme on pidettävä huolta.

Päästövähennyksien toteuttamiseksi mäntyöljy voi olla hyvä vaihtoehto. Mutta kokonaispäästöissä on huomioitava se, jos mäntyöljy pitääkin jatkojalostuksessa korvata fossiilisilla vaihtoehdoilla.

Jäisihän todelliseksi tähteeksi vielä mäntyöljystä erotettava mäntypikiöljy jatkojalostettavaksi biopolttoaineeksi.Mäntypikiöljyllä ei ole lisäarvoa jatkojalostuksessa tällä hetkellä.

Suomalainen mäntyöljyn jatkojalostus on pärjännyt myös cleantech –kilpailussa. Siksi mäntyöljyn käytön ympäristövaikutukset tulisi nähdä ”pitkällä sihtillä”, lähtien metsästä. Jätteenä sen elinkaari mitä ilmeisimmin alkaa sellutehtaalta.

JAA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.