Metsähallituslaki – pohjoisia metsiämme varten

15

Hallitusohjelman läpileikkaavana teemana on kirjaus byrokratian purkamisesta. Tämän täytyy mielestäni realisoitua myös Metsähallituslain kohdalla, sillä toki metsiämme tarvitsee myös säädöksin hallita. Kaikki hallintobyrokratia ei ole pahasta. On maita jotka vasta voivat unelmoida sellaisesta hallinnosta kuin meillä.

Eikä byrokratiaa poisteta "talkoilla", se taitaa vaatia tolkun valmistelua. Itse senkin olemme kuitenkin tehneet, joko tarpeesta tai ideologisesta syystä. Hallituksen tavoite tämän kauden lainsäädännön nollasummapelistä on haastava. Mikäli Metsähallituslaki tuottaa lisää sääntelyä, tavoitteeseen pääsy edellyttää että jostain on jotakin purettava?

Metsähallitus on pohjoisen perinteinen työllistäjä ja elinkeinoelämän yhteistyökumppani – matkailussa, luonnossa, porotaloudessa, kalastuksessa ja metsätaloudessa. Metsähallituslain valmistelu etenee ja keskusteluttaa. Synkimmät ja ehkä samalla hätäisimmät tulkinnat ovat kiteytyneet yhtiöittämiseen. Hätäistä tulkintaa seuraavaa informaatiota voitaneen sanoa jopa propagandaksi. Valtion vesialueita sen enempää kuin pohjavesiäkään ei olla myymässä.

Valtion yhtiö voinee olla myös yhteiskunnallinen ja voittoa tavoittelematon. Metsähallituksen ollessa kyseessä yhteiskunnallisia velvoitteita ei pidä unohtaa. Paljon huolettaa työllistämisvelvoitteen poistaminen. Se ei tuntuisi järkevältä valtion omistajapolitiikalta. Vaikka työllistämisvelvoite pienentäisikin liikevoittoa, on se silti kokonaistaloudellisesti järkevää.

Työllistämisvelvoite tarkoittaa myös omaa, metsien monimuotoisuuden tuntevaa metsuriryhmää, joka tuntee pohjoiset mahdollisuudet. Kilpailutettu alihankkija tai urakoitsija ulkomailta valtiomme metsissä ei kuulosta hyvältä, hoidettaisiinko hakkuut ja alueiden hoito oikealla tavalla? Valtion maiden ja vesien tulisi säilyä eduskunnan ohjauksessa maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa. Turhia hallintohimmeleitä on vältettävä ja tilanteita jossa luotaisiin uusia mahdollisuuksia viranomaisten välisille valituksille.

Ymmärrän valitusoikeuden osana päätöksenteon valvontaa ja hyvää hallintoa, mutta tarvitaanko todella oikeudenkäyntejä päättämään, kumpi viranomainen on oikeassa? Metsälainsäädännön on pysyttävä kansallisena. Pohjoinen havumetsävyöhyke on meidän osaamisaluetta, eikä Brysselin.

Hyvää syksyä kaikille! Metsässä on mukavaa ja siellä vaeltaessa voimaantuu.

PS: SDP:n kansanedustajan Timo Harakan puhe 7.10.15 eduskunnan täysistunnossa ”navettanäpertelystä” oli mauton ja kotimaista elintarviketuotantoa halventava. Biotalous ei näköjään kaikille avaudu millään kielellä tai joillakin on kiire ja kiihko ainoastaan repivään oppositiopolitiikkaan.  

JAA

15 KOMMENTTIA

  1. Vaikuttaa siltä, että Pirkko Mattilalle ovat avautuneet metsien ja vesistöjen tarjioamat mahdollisuudet. Jokaiselle kansanedustajalle olisi ensiarvoisen tärkeää ymmärtää, mille aloille Suomen teollisuuden kilpailukykyä olisi mahdollisuus kohentaa niin, että siitä syntyisi pysyvä hyöty suomalaiseen talouteen. Ei riitä, että kaikki hokevat työpaikkojen lisäämistarpeesta ja vientiteollisuuden lisäämisestä. Pitää ymmärtää keinot, mitenkä ne saavutetaan. – Samoin se, että satsaamme niille aloille, jotka pysyvät Suomessa. Silloin kyseeseen tulavat, metsät, vesitöt ja kaivannaisteiollisuus.

  2. Jäi epäselväksi mikä on uuden lain keskeinen sisältö. MH on kautta aikain käyttäytynyt ylimielisesti ja suorastaan röykeästi paikallista väestöä kohtaan. MHn hajoittaminen ja ulkoistaminen on paras vaihtoehto jotta valtio valtiossa uudistuisi. Myös työyhteisönä ja henkilökunnan kohtelussa kaikki MHn toiminta ei kestä päivänvaloa vaikka julkisuuskuvaa onkin epätoivoisesti kiillotettu. Kaikkien on uudistuttava, myös Metsähallituksen !

  3. Pirkko hyvä.. Koitappas siellä nyt muistaa, että metsän pitäisi olla muutakin, kuin vaan puuta.

    Nykyinen suomen metsänhoitopolitiikka on miltei onnistunut tappamaan kohta kaikki metsäkanalintukannatkin, metsäpurojen taimenkannat se on jo tappanut.

    Ja ei, en höpsi olen tosissani, metsäojitus tappaa kalakannat, sillä luontoa nyt vaan ei ole suunniteltu toimimaan niin, että keväällä tehdään järkyttävät vesijuoksutukset tulva-aikaan metsäojia myöten puroihin ja jokiin -> merelle.. Siinä mukana tulevat humukset ja ravinnehöttö tukkivat kaikki kutusorakot ja liettävät ojat, purot, joet ja viimmeksi jopa merenlahdet, kuten nyt on -70 luvulta saakka tehty, kaloille elinkelvottomaksi.

    Entäpä sitten metsäkanalintukannat.. niin, minun lapsuudessani, -70 luvulla muistan Oulun eteläpuolella kuinka aamuisin riekot laskivat kopeekoita lähimetsissä, syksyisin teeriä näkyi yli 300 päisiä parveja ja metsonsoidinta sai kuunnella miltei kapungin keskustoissakin, oli niitä niin paljon..

    Mutta mihin ne ovatkaan kadonneet, no toki suuri osa haukan ja ilveksen suuhun, suurempi osa kuollut pakkasiin kun ravintoa antavia- ja suojaisia tiheitä sekametsiä ja vanhoja kuusikoita ei enää ole.. ja valtasosa, eli loput, ovat hukkuneet poikasina näihin uusiin metsäojiin, joista ei tahdo aikamieskään poispäästä, on ne niin syviä ja jyrkkäreunaisia.. Liekö tuo jatkuva hyönteisten myrkytys viljapelloillakaan, niin kovin hyväksi poikastuotannolle.. (Roundup tappaa, myös pelloilla ja metsissä).

    Eikö näille asioille olisi syytä pikimmiten alkaa tehdä jotain, nyt kun olet siellä päättäjän paikalla? Etkai vaan ole siellä pelkästään metsänomistajaporhojen rahantulo-asiaa ajamassa?
    Mielestäni metsiä saisi kyllä verottaa, enemmän kuin kiinteistöjä, tai vähintäänkin yhtä kovalla kädellä, olisi rikkaiden metsänomistajienkin jo pikkuhiljaa aika osallistua näihin ”säästötalkoisiin”.

    • Tuuppa meidän palstoille metsään. Siellä roikkuu sähkölangalla viime näkemällä 100 – 200 metsäkanalintua samalla langalla. Huvittava näky, kun lanka meinaa mennä maahan asti paksujen lintujen painon takia!

      Jos ei tee ojituksia, vedet jää metsään ja puut kuolee, koska juuret eivät saa happea. Koivut tottakai säilyy. Havupuita ei sitten ole.

      Ilmastonmuutos on aika häijy juttu. Ei se metsien hoito niinkään. Suomessa sataa vettä nyt yllättävänkin paljon ja ei tahdo olla pakkasia. Jos olisi kuivaa, niin ei olisi ojissakaan vettä! Metsäthän ovat hiilidioksidi syöppöjä, vetävät puoleensa hiilidioksia ja muodostavat happea. Kai sade pilviäkin. En tiedä. Sademetsät on ainakin kovassa hakkuussa brasiliassa! Peltoja tehdään siellä ihan urakalla.

      Suuret teollisuus laitokset ne pitää verottaa kunnolla, kun saastuttavat ja pilaavat ilmaa ja nostavat lämpötilaa. Ai niin! Näitähän onkin suurin osin Kiinassa ja Amerikassa! Taitaa olla aika hampaaton olo vaikuttaa.

      Ei tuota voi kuin loppu peleissä katsoa vierestä! Raha saastuttaa.
      Ehkä Suomessa tarvitaan vähän kurjuutta elämään. Ei tämä kieltämättä paratiisi ole. Toiset ylityölistetään ja toiset pidetään työttömänä.

      Minäkin voisin olla kansanedustaja. En tekisi rahan takia vaan, jotta minut ristiin naulittaisiin kaikenmaailman asioista, mitä ei kukaan saa tehdä.

      Erakon rooli on aika kiva. Ei tarvitse ajatella kuin vieressä olevaa luolaa ja yrittää öristä käytävälle.

      • Ne on variksia tai kottaraisia jotka sun langoillas roikkuu..
        En ikinä ole nähnyt pyytä enkä Metsoa langalla istumassa.. miten olisi, jos opettelisit erottamaan varikset metsäkanalinnuista?

        Ilmastonmuutoksella ei ole pätkänkään vaikutusta, luonnollisesti olemme parhaillaan jääkauden jälkivaiheessa menossa, luonnollinen sykli on, että ilmasto lämpenee.. mutta ei se kanalinnun poikasia hukuta kevättulvilla ojiin, vaan ne ojat sen hukkumisen aiheuttavat. Ruotsissa ovat ymmärtäneet alusta saakka rakentaa salaojina metsäojat ja keräysaltaat humuksen keruuseen, silloin ei niin pintahumuskaan pääse pilaamaan taimenpuroja. Kait severran olet vielä järjissä\’si että olet havainnut ruotsin metsien riistamäärien paremminkin kasvaneen, kuin vähenneen viime vuosikymmeninä ja kalavesienkin siellä pysyneen kunnossa?

  4. Hyvin paljon totta kommenteissa ja vähän muussakin. Metsähallitus on opetellut uusia toimialoja ja maksaa kovaa hintaa siitä vieläkin ja vääristää kilpailua muun muassa loma- ja kiinteistöbisneksissä. Harjoittelee vesistörakentamista ja häslää soramontuilla ja pohjavesialueilla. Ei ole osaamista ja virheitä tulee koko ajan. Tässä maassa on korjattu tohelointia 1950-90 luvun Metsähallitusta koko Pohjois-Suomessa kovalla hinnalla. Mettähallitus on niin kuin uppiniskainen pojan nulikka. Onneksi asiat ovat alkaneet parantua kansalaisten ja eri tahojen paineesta. Viisaus on tullut esiin. Kyllä terve hajauttaminen on ehdottomasti paikallaan. Jaetaan vastuuta osaajille, eikä rakenneta enää tupla organisaatioita.

  5. Metsähallitus tulottaa valtion kassaan tänäkin vuonna 120 milj.euroa. Tuottavaa ”lehmää” ei saa lopettaa.Oy merkintää ei saa tulla perään koska silloin kaikki muuttuu.Sitä vastoin kehittää pitää kyllä.Olisiko aika muuttua paikallisten ihmisten työllistäjäksi ja muuttua työllistämään muitakin kuin akaatemisia tohtoreita ja arkeologeja.Mielestäni tarvitaan tekeviä käsiä ja paikallisia nuoria työskentelemään valtion mailla.Metsähallitus on ollut osa suomen historiaa jo kohta 160 vuotta.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.