Kuntiin työkaluja hallita ulkoistusta

1

Tapaus Esperi lienee surullinen esimerkki pääomasijoittajien ansaintalogiikasta. Samoin kuntien asema näissä prosesseissa. Toivottavasti kunnat eivät ole laajasti heikoilla jäillä kuten nyt näyttää olevan. Yksityisellä sektorilla on ollut pitkään roolinsa julkisen palvelutuotannon osana, täydentäjänä.

Yksityinen palveluntuottaja pitkäaikaishoivassa on tuttu myös kuntapäättäjänä. Vuosina 2007-11 toimin kouluttajana ja minulla oli mahdollisuus tutustua moneen hoiva-alan yritykseen. Erityisesti jäi mieleeni erään pienen ja kodinomaisen hoivayrityksen omistajan tuskastunut toteamus sääntelystä – seinien, käytävien ja vessojen mittaamisesta: ”ollaan enemmänkin huolissaan seinistä, muttei hoivattavista, tämä on vessamitoitusta, ei hoitajamitoitusta”.

Moni pieni yrittäjä taipui isompien, ulkomaisten hoivajättien edessä esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen tullessa ajankohtaiseksi. Ulkomaiset isot yhtiöt toimivat omistajana aivan eri tavoin, kuin pieni suomalainen hoivakotiyrittäjä.

Julkisissa hankinnoissa pitkäaikaishoivassa soisi olevan kriteerin, että sitä enemmän pisteitä hankinnassa saa, mitä enemmän yritys käyttää voittoaan paikkakunnalla olevan toiminnan kehittämiseen ja henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseen. Ruotsissa terveydenhuollossa yksityinen palveluntuotanto täydentää julkista sektoria. Siellä on selvitelty voittokaton asettamista hyvinvointiyhtiöille. Ei sekään mielestäni ole ”pois oikeasta”. Jotkut Ruotsin puolueet vertasivat poliittisessa keskustelussa ylivoittoja varastamiseen.

Soteuudistus on tilaisuus uudistaa ja vahvistaa laatua ja sen valvontaa. Näin riski uusille ”espereille” vähenee, kun asetamme maakunnalle tiukat kriteerit palvelutuotantoon. Näen mahdollisuuden myös siinä, että nyt yli 300 järjestäjää kootaan 18 maakuntaan. Valvontaa ja kriteereitä tuotannolle kootaan leveämmille ja yhtenäisemmille hartioille.

Sanktioitimenettelyä voi tehostaa. Hankintakriteereihin ja -sopimuksiin kirjataan nykyistä automaattisemmat sanktiot. Tämä toimisi ennakollisena tarkastamisena ja kuluttajansuojan parantajana. Vaikka toivomme, koskaan tuskin aukotonta järjestelmää saamme. Mutta hankitaa voimme parantaa ja se tehdään tällä hetkellä kunnissa, koska he toimivat hankkijoina.

Pirkko Mattila
Sosiaali- ja terveysministeri

JAA

1 KOMMENTTI

  1. Satoihin kuntiin riittävän osaamisen ja resurssit noin vaativan asian hoitamiseksi on täysin mahdotonta.
    Eikä se edes ole tarpeellista saati järkevää vaan vaativin osaaminen keskitetään (kuten yrityksissäkin tehdään) pelkästään siihen keskittyvälle tiimille vaikka kuntaliittoon kansalliselle tasolle yritysten kanssa samalle tasolle.

    Tai EDES kuntien yhteistyössä lukuisien kuntien yhteisenä ponnistuksena valtiotason ja kuntien väliin hallinnon väliportaaseen/väliportaaksi yhteistyöelimen yhteyteen kuten Pohjois-Pohjanmaan liitto – näitä maahan korkeintaan 5 kpl vastaamaan entisiä Läänejä.

    Nyt, varsinkin nämä kansainväliset todella, suuret yritykset vievät kuntia kuin pässiä narussa teuraaksi.
    Eikä se ole kuntien vika – saatikka niiden syy.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.