Osaaminen, innovaatiot ja yhteistyö synnyttävät kasvua

1

Maailma muuttuu, muutummeko me? Helsingissä pidetty mielenosoitus ”Tunkekaa innovaatiot p…seeseenne”-kyltteineen osoittaa, että Suomen ongelma on liiallinen tyytyväisyys saavutettuihin etuihin ja keskittyminen pitämään niistä kiinni. Valitettavasti tulevaisuus voi tarjota vain epävarmuutta, murroskohtia ja nopeutunutta talouden syklisyyttä. Me voimme joko taantua tai suhtautua muutokseen positiivisesti ja ennakkoluulottomasti, mahdollisuutena. Jotta hyvinvoinnista, turvallisuudesta ja vakaudesta voidaan nauttia tulevaisuudenkin Suomessa, pitää meidän kehittyä, innovoida ja yrittää entistäkin lujemmin. Suomesta pitää tehdä maailman paras paikka yrittää ja innovoida. Digitalisaation, robotiikan ja siihen kytkeytyvän keinoälyn merkitys tulee ymmärtää koko yhteiskunnassa. Tuottavuushyppy onnistuu parhaiten kehittämällä, ei käskemällä. Julkishallinnon rooli on olla mahdollistaja rakentamalla sujuvampaa yhteiskuntaa.

Suomi menestyy maailmassa, jos maailma menestyy Suomessa

Mikäli asenteellamme, säädöksillä tai osaamattomuuttamme tyrmäämme innovaatiot, niin miten rakennamme tulevaisuuden hyvinvoinnin? Jos digitalisointi tuntuu kalliilta, niin mitä tarkoittaa sen ulkopuolelle jättäytyminen? Tiedon arvo kasvaa, kun sitä jaetaan, ja osaaminen on paras tie vastuulliseen ja ekologisesti kestävään talouteen sekä hyvinvointiin. Tieteellisen tutkimuksen laatu ja tuotetun tiedon tuotteistaminen, markkinoiminen sekä myyminen kulkevat käsi kädessä. Suuri merkitys globaaleissa menestyksissä on myös käytäntölähtöisissä innovaatioissa, joihin kuuluvat asiakas-, käyttäjälähtöiset- ja työntekijälähtöiset innovaatiot. Uudistumiskykyä täytyy olla sekä yrityksissä että yhteiskunnassakin. Tieto- ja viestintätekniikka toimivat nykyajan yhteiskunnan keskeisenä moottorina ja mahdollistajana.

Diversiteetti on innovaatioiden moottori

On pystytty todentamaan, että koulutus- ja tutkimusinvestoinnit tuottavat pitkällä aikavälillä tarkasteltuna merkittävästi eniten talouskasvua. Historiakin osoittaa, että innovatiivinen polku vie aina parempaan tulevaisuuteen. Siksi voidaan sanoa, että innovaatiot, osaaminen ja monimuotoiset, yhdessä oppimisen ketterät tiimit saavat parhaiten Suomen kehittymään oikeaan suuntaan. Työtä se kuitenkin vaatii: digitalisaatio täytyy tuoda opetukseen, sähköisyyden päämäärät pitää määritellä, yrittäjyyteen tulee kannustaa ja toisiaan tukevien osaajien tulisi löytää toisensa sekä verkottua. Kaikissa näissä on vielä paljon tehtävää, joka vaatii rahaa. Näin säästöjen aikana investoinnit kokonaan uusiin digitaalisiin oppimisympäristöihin, opetusmenetelmiin sekä toimintatapoihin vaatii katseen pitämistä rohkeasti riittävän kaukana. Ison kuvan ymmärtämisen tärkeys korostuu. Tämän päivän säästöt eivät saa tuhota tulevaisuuden talouskasvun siemeniä.

JAA

1 KOMMENTTI

  1. Suuri ja yleinen harhaluulo toistuu tässäkin kirjoituksessa: Koulutuspohjainen osaaminen muka saa aikaan kaupallisesti menestykkäitä innovaatioita ja sitä myötä kannattavaa tuotantoa ja työllisyyttä Suomessa. Hyviä ideoita kyllä oikein pursuaa Suomessa koulutus- ja tutkimuslähtöisesti, mutta tuotantoon asti ne eivät yllä. Kannattavat tuotteet ja niiden tuotanto syntyvät valtaosaltaan käytännön kautta syntyneen osaamisen pohjalta. Yksi parhaista esimerkeistä tässä suhteessa on Ponsse-yhtiö Vieremällä sekä sen legendaarinen perustaja ja johtaja, nyt jo edesmennyt Einari Vidgren, alunperin köyhän mökin vähän kouluja käynyt poika!