Kohti energiaomavaraista Suomea

12

Suomen energiapolitiikan vahvuus on energiapalettimme monipuolisuus. Tuotamme lämpöä ja sähköä eri tavoin, eikä mikään tuotantotapa ole ylivertaisen suuri. Sillä vähennämme riskejä, jos jotain odottamatonta tapahtuu. Lisäksi osa tätä monipuolisuutta ja vahvuutta on erittäin fiksu kaukolämmöntuotanto CHP-laitoksilla, jotka tuottavat sekä lämpöä että sähköä.

Suomi on maailmanlaajuisesti lämmön ja sähkön yhteistuotannon johtava maa. Se on merkittävin sähköntuotantomuoto, ja osaltaan sen ansiosta kolmannes energiastamme tuotetaan uusiutuvilla raaka-aineilla. Yhteistuotannolla päästään erillistuotantoa korkeampiin hyötysuhteisiin, eli tuotannossa tarvittavat polttoaineet saadaan käytettyä tehokkaammin hyödyksi.

Kioton ilmastopöytäkirjan tavoitteena on kasvihuonekaasujen vähentämiseen tähtäävä globaalinen sopimus. Sen asettamien velvoitteiden takia on Euroopan unionin lisäksi Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa kiinnostuttu lämmön ja sähkön yhteistuotannosta. Lämmön ja sähkön yhteistuotanto katsotaan EU:n piirissä merkittävimmäksi yksittäiseksi keinoksi vähentää kasvihuonekaasujen syntymistä.

Monipuolinen ja hajautettu tuotanto lisää sähkön hankinnan varmuutta. Tähän kuuluu myös energiatehokkuuden parantaminen sekä lämpöpumppujen käytön lisääminen eri tiloissa, ei vain omakotitaloissa. Viime vuosina lämpöpumppujen tekniikka on kehittynyt hurjasti, ja niillä voidaan leikata noin 30-70 prosenttia lämmityskuluista.

Seuraavina vuosikymmeninä tuskin mikään muu kasvaa yhtä paljon kuin uusiutuvan energian käyttö. Teknologian edelleen kehittyessä ja halvetessa aiemmin kalliit energiantuotantomuodot tulevat kilpailukykyisiksi. Näistä esimerkkinä metsästä kerätyn puun hakettaminen. Siksi meidän täytyykin olla edelläkävijänä mukana tekemässä energiavallankumousta ja muutosta osana kasvu- ja työllisyyspolitiikkaa. Miksei myös turvallisuuspolitiikkaa siten, ettemme tulevaisuudessa ole enää tuontisähkön varassa.

Osa tätä valmistautumista tulevaan on älykkäisiin sähköverkkoihin panostaminen. Meidän on hyödynnettävä digitaalisuutta ja IoT:tä, tässä tapauksessa energian intranettiä.  Sähköverkkoja täytyy modernisoida myös siksi, että epäsäännöllisten energiantuotantomuotojen, kuten tuuli- ja aurinkosähkö, osuus sähköntuotannossa kasvaa koko ajan.

Uusista energiamuodoista erityisesti aurinkoenergialla on suuret mahdollisuudet orgaanisten kennojen kehittyessä ja niiden syrjäyttäessä pääosin Kiinassa hiilisähköllä tehdyt piikennot. Tällöin niiden nettoenergiatase sekä hyötysuhde paranee.  Lisäksi aurinkoenergiaan tehtyjen investointien kotimaisuusaste on Suomessa korkea.

Yksi ongelma puhtaiden energiantuotantotapojen kasvamisessa on, että fossiiliset polttoaineet, kuten öljy, pysyvät edullisina, koska niiden tuotantokustannukset ovat edelleen laskussa. Aina kun poltetaan jotain, siitä syntyy pienhiukkasia. Meillä ilmanlaatu on parempi kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa, mutta silti lähes pari tuhatta suomalaista kuolee joka vuosi ilmansaasteiden takia ennenaikaisesti. Myös kymmenettuhannet sairastavat ylimääräisesti, ja koko yhteiskunta kärsii miljardiluokan menetykset. Öljy on myös suurin kasvihuonepäästöjen lähde maassamme.

Oulun energia on esimerkillinen yhtiö, kun kuljemme kohti energiaomavaraista ja energiatehokasta Suomea. Paitsi että Oulussa hyödynnetään sähkön ja lämmön yhteistuotanto, täällä myös tuotetaan energiaa mm. jätteestä. Ja uusin uutinen, jonka mukaan Oulun Energia toimittaa Oulun kaupunginkirjastolle aurinkovoimalan, on todella rohkea ja eteenpäin katsova investointi.  Tänään olemme aurinkosähkössä muita maita 7 vuotta jäljessä, mutta toivottavasti emme enää kauaa.

JAA

12 KOMMENTTIA

  1. Ei se aurinkokaan aina niin varma näillä leveyksillä ole. Tuulivoimassa on kovastikin potentiaalia, kunhan se saadaan älykkäästi integroitua muun sähköntuotannon kanssa. Nythän tuulituotantoa suitsitaan tasekaupalla ts yli- tai alituotantosakoilla. Myös kovien tuulien ja jopa myrskyjen hyödyntäminen pitäisi saada onnistumaan. Se vaatisi myllyltä myös varastointikapasiteettia. Potentiaalienergiaa löytyisi merivedestä..yhdistetty tuuli-vesivoimala merialueille..?

  2. CHP-laitokset ovat oikeastaan ainoita lämpötekniikkaa hyödyntäviä laitoksia joiden hyötysuhde on vähintään tyydyttävällä tasolla. Vesivoimaa ei kuitenkaan voittane mikään. Pohjoismaissa on tuotettu vähintään puolet kaikesta sähköenergiasta vesivoimalla. Ruotsista on viimevuosina tuotu Suomeen jopa enemmän vesisähköä kuin mitä oma tuotantomme on. Vesivarastojen hyödyllisyys on kasvanut entisestään lisääntyneen tuulivoiman rakentamisen myötä. (Pohjoismainen rakennettu tuulivoiman kapasiteetti lienee noin 12000Mw joka tuottanee keskimäärin 3000 MW sähköä.) Tuulivoiman rajun vaihtelevuuden tasaamiseen hyvällä hyötysuhteella vesi on lähes ainut ratkaisu. Tuulivoiman harvoja hyötyjä on se, että suurin keskimääräinen tuotanto saavutetaan talvikuukausina jolloin kulutus on suurinta. Ilmalämpöpumppujen puutteena pitäisin sitä, että kaikkein kylmimpinä päivinä, juuri kun sähköstä olisi puutetta, hyöty on pienimmillään. Aurinkoenergiaa myös saadaan vähiten juuri talvisaikaan kun sähköstä on pula. Aurinkosähkön mahdollisuudet täällä pohjoisessa siis tuntuvat kovin heikoilta. Lämmön tuottaminen aurinkoenergialla kesäaikaan sitä vastoin olisi ehkä monin verroin paremman hyötysuhteen ansiosta tehokkaampaa energian keräämistä.

  3. Hyvä juttu, sivulauseessa olisi toki voinut mainita ydinvoimankin. Kilpailuakin tarvitaan, jopa energiasektorilla.

  4. Juttua voi vielä täydentää tuon ydinvoiman osalta, Oulun Energia on mukan niin Raumalla kuin Pyhäjoella ydinvoimassa

  5. Energiaomavaraisuuden tueksi on otettava energiatehokkuus, jonka avulla voidaan tehostaa omavaraisuutta.

    • kyllä ydinvoima ei ole hyvä sehän on tappavaa ja myrkyttävää ei missään nimessä ydinvoimaa vain bio laitoksia niin homma paranee ja autot saa halpaa polttoainetta

  6. niin viisas miksi ruotsissa sähkön hinta kuluttajalle on 4kertaa halvempaa kuin suomessa .

  7. Aurinko ja tuuli toimii todella hyvin silloin kun ne molemmat energiamuodot ovat käytössä.
    Ylivieskassa on Huumo Oy:llä konepajan lämpö toteutettu näillä keinoilla. Kannattaa tutustua.

  8. Haluan olla 100% omavarainen itse.
    Silloin ei tarvitse maksaa 20-50e/kk piuhasta seinään.
    Lisäksi valoni palavat, ellei puu ole kaatunut kriittisesti omalla tontillani.

  9. Kuka oikeasti haluaa käyttää vähiä valtion rahoja tuulivoimatukeen? Nyt tuulivoimayhtiöt ostavat halpaa ydinvoimasähköä pyörittääkseen voimalan lapoja sähkömoottorilla. Ja siten tehdyllä ”tuulisähköllä” saavat valtavat voitot, jotka menevät kansainvälisille pääomasijoittajille…