Ovat MTK ja mhy:t hereillä?

7

Maailma muuttuu hurjaa vauhtia, mutta pysyvätkö MTK ja metsänhoitoyhdistykset tahdissa mukana?

Tällä hetkellä sekä Suomessa että maailmalla on valtava kysyntä hiilensidontapalveluille. Niille palveluille, joita me metsänomistajat tuotamme.

Suomen metsät ja puutuotteet sitoivat vuonna 2018 noin 24 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Se on suunnilleen kolmannes maamme päästöistä ja päästöoikeuksien nykyhinnalla noin 600 miljoonan euron arvoinen teko.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamiseksi tarvitsemme hiilinieluja. Sen sijaan, että MTK lobbaa EU:ssa nielujen pienentämisen puolesta, lobbauspanostukset kannattaisi keskittää hiilinieluista maksamiseen.

Siinä voittaisivat sekä maapallo että metsänomistaja.

MTK on havahtunut asiaan. Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja nosti asian esille puheessaan: ”Metsänomistajille kannattaa maksaa hiilensidonnasta.”

Metsänomistajat ovat myös valmiita tuottamaan hiilensidontapalveluita markkinaehtoisesti. Asia selvitettiin tänä syksynä haastattelemalla metsänomistajia Metsätutka-kyselyssä.

Asian merkittävyyden kannalta toivon todella, että MTK on kehittämässä yksityiskohtaista mallia, jolla hiilensidontakompensaatiota voisi metsänomistajille maksaa.

Yleisluontoiset puheenvuorot eivät riitä, jos asian oikeasti haluaa tapahtuvan. Isolla etujärjestöllä pitää olla kykyä kertoa varsin yksityiskohtaisestikin, millainen malli olisi hyvä.

Ihan samoin kuin MTK ottaa hyvin yksityiskohtaisesti kantaa kemerajärjestelmään tai metsäkeskuksen toimintaan tai maataloustukijärjestelmän yksityiskohtiin.

Näissä hiilensidontakarkeloissa kannattaa olla mukana.

Samalla herättelen metsänhoitoyhdistyskenttää. Yhdistykset kattavat koko valtakunnan mutta toimivat hyvin paikallisesti. Etämetsänomistajat ovat väliinputoajia.

Minulle tulee parin viikon varoajalla kutsuja hakkuunäytöksiin tai jouluglögeille Ruovedelle. Pikkaisen haastava on pienten lasten palkkatyössä käyvänä vanhempana järjestää itsensä ja mahdollisesti koko konkkaronkkansa neljänsadan kilometrin päähän.

Ristijärvelle kolmenkymmenen kilometrin päähän se onnistuisi. Mutta koska en kuulu Kainuun metsänhoitoyhdistykseen, ne kutsut eivät tule minulle.

Voisivat tulla. Metsänhoitoyhdistykset kattavat koko maan. Jäsenrekisteristä saa helposti poimittua alueen ulkopuolella asuvat. Yhtä helppoa olisi kysyä heiltä, haluavatko he tietoa tapahtumista sekä asiointipalveluita omalla asuinpaikkakunnallaan.

Nyt näin ei tehdä.

Selityksenä on tietysti yhdistysten autonomia ja paikallinen päätöksenteko. Tämä on kuitenkin koko metsänhoitoyhdistyskentän tulevaisuuden olemassaolon kannalta kohtalon kysymys.

Muut metsäpalvelujen tarjoajat osaavat toimia monipaikkaisesti ja hyödyntää valtakunnallista verkostoaan joustavasti metsänomistajan eduksi. Nyt onkin metsänhoitoyhdistyksissä ratkaisujen kehittämisen paikka.


Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 17.11.2019

JAA

7 KOMMENTTIA

    • Minäkin meinasin luopua jäsenyydestä (toisen yhdistyksen osalta). Sertifioinnin järjestäminen kohtuu pienelle metsätilalle oli kuitenkin kohtuuttoman vaikeaa ja myös kallista. Mhy:n kautta kuuluu automaattisesti ryhmäsertifikaattiin.

  1. Hyvin kirjoitettu teksti, joka kiinnosti vaikka en ole metsänomistaja.

    Tärkeää olisi luonnonmukainen metsänkasvatus ja mahdollisimman vähän avohakkuita. Edellisissä on miellyttävää kulkea ja niitä on hyvä katsoa. Jälkimmäiset eli avohakkuut kierrän jos mahdollista ja en jää katsomaan, kun sellainen tulee eteeni.

    • Kiitos. Jatkuvan kasvatuksen metsä on ”mukavampi silmälle”, yleensä parempi myös luonnolle ja etenkin ilmastonmuutoksen kannalta suositeltava. Siinä maaperän hiili jää maaperään, eikä vapaudu. Ja toisaalta turvemailla (kolmannes metsämaasta) avohakkuiden myötä päästöt niin vesiin kuin ilmaankin kasvavat huomattavasti.

      Toisaalta, joskus avohakkuu on välttämätön. Esimerkiksi jos juurikääpä vaivaa vanhaa kuusikkoa, sitä ei kannata uudistaa muutenkin kuin hakkaamalla alue aukoksi.

  2. Paljonko olikaan ne Suomen hiilidioksiidipäästöt globaalisti. Kyselin ennen eduskuntavaaleja 2015, useilta ehdokkailta, paljonki ovat Suomen CO2 päästöt. Kenelläkään ei ollut mitään hajua. Ei vihreillä ehdokkailla,ei nyt ilmastovaaleja vaatineilla vasemmistolaisille. Ei myöskään niillä,jotka tulivat valituiksi. Nyt vihreät ja vasemmisto huutavat yhteen ääneen päästöistä Suomessa.Kuvastaa vain, että huolenne on muodikasta äänten kalastelua.Monet äänestäjäthän,eivät ajattele asiaa pitemmälle. Menisitte huutamaan esim. Euroopan valtioille,joista metsät on hakattu. Kyllä Tanskassa,Irlannissa,Englannissa,Hollannissa,Italiassa,Kreikassa jne. metsät kasvaa. Vihreät eivät ole tehneet,mitään Suomen luonnon hyväksi. Päinvastoin tehneet hallaa moraalisoimalla,ilman omaa moraalia juuri missään asiassa.

  3. Miksi aina vertaatte , paljonko on päästöt henkeä kohden. Halautko sinä ja muut vihreät muuttaa Suomen elintason Intian tasolle ?
    Suomen metsät sitoo noin 100milj. tonnia.Tuskinpa Kiinan,tai Intian metsät sitoo enemmän kuin päästöt.
    Suomen asukastiheys on n 17 as km2. Kun taas intiassa on n. 367as km2. Sillä kaavalla Suomen asukkaiden päästöt 170 tonnia km2 ja Intiassa 734 tonnia km2 !

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.