Keskittämisen koukeroita

0

Kainuussa on puhuttanut valtavasti rintasyöpäkirurgian siirtyminen joko Kokkolaan tai Rovaniemelle. Rintasyövän hoitotulokset ovat Kainuussa maan huippuluokkaa, ja hoitoon pääsy valtakunnan nopeinta (joka tietysti vaikuttaa tuloksiin merkittävästi). Potilaan näkökulmasta hoitoketju toimii, kun osaavat gynekologit huolehtivat potilaasta alusta loppuun. Gynekologit tekevät myös leikkaukset, jolloin laatu on hyvä ja ammatillisesti keskussairaalamme tarjoama kokonaisuus gynekologeille houkutteleva. Lisäksi on arvioitu, että leikkausten lopettamisen myötä rintasyöpähoitojen kustannukset lisääntyvät puoli miljoonaa euroa vuosittain.

Tällä tavalla tarkastellen asiassa ei ole yksinkertaisesti mitään järkeä. Todella laadukas hoito rapautetaan ja kustannukset vielä kaiken lisäksi kasvavat.

Taustalla on Sipilän hallituksen aikaansaama erikoissairaanhoidon keskittämisasetus. Siinä on määritelty tietyt toimenpiteiden vähimmäismäärät, jotka sairaaloissa pitää täyttyä. Rintasyöpäkirurgian osalta leikkausten vähimmäismäärä on 150 ja esimerkiksi synnytysten osalta 1000 vuodessa. Näillä raja-arvoilla ei ole lääketieteellistä, osaamis- tai turvallisuusperustetta. Ne ovat peräisin Valtionvarainministeröistä, jonka ensisijainen (ja ainoa?) intressi on valtiontaloudesta huolehtiminen. Toki näyttää siltä, että moni taho pesee nyt käsiään keskittämisasetuksen seurauksista, vaikka ehkä olisi itse voinut vaikuttaa lopputulokseen. Siitä syystä nostan toisaalta hattua peruspalveluministeri Annika Saarikolle (kesk.), joka on puolustanut epäsuosittua keskittämisasetusta. Aina on helpompi heittää pallo muualle, kuin seistä tehtyjen päätösten takana.

Asetuksen tavoitteena on siis säästää erikoissairaanhoidon kustannuksista. Tämä sama keskittämisasetus on taustalla vast’ikään uutisoidussa Raahen sairaalan leikkausten lopettamisessa. Raahen leikkaustoiminnan lopettamisen tekee toki erityisen irvokkaaksi se, että samalla yksityisille sairaaloille mahdollistetaan vastaavantyyppinen leikkaustoiminta.

Pohjois-Suomen sairaanhoitopiirit ovat yhteistyössä lähteneet ratkaisemaan asiaa siten, että toimenpiteitä jaetaan eri sairaaloiden kesken. Kainuu menettää rintasyöpäkirurgian, mutta saa tekonivelleikkaukset. Ja nimenomaan Kainuu menettäisi vain rintasyövän hoitoon liittyvät leikkaukset, hoitoketjun muut osat tapahtuisivat edelleen täällä. Voi vain kuvitella kuinka rikkinäinen ja myös epäinhimillinen hoitokokonaisuus tulee olemaan. Jo muutenkin rankassa elämäntilanteessa joutuu reissaamaan vain leikkausta varten parin-kolmen sadan kilometrin päähän. Ja samalla kokonaisuus kärsii, kun hoitoketjun keskeltä yksi toimenpide tehdäänkin muualla.

Olennainen kysymys on se, että täyttyykö tässä nyt alkuperäinen tavoite kustannusten pienentämisestä? Pahimmassa tapauksessa mennään ojasta allikkoon: toimivat hoitoketjut särkyvät, tulokset heikkenevät ja korjaaminen maksaa huomattavasti enemmän. Erikoissairaanhoidon kustannusten pienentämiseksi pitäisikin ensisijaisesti saada sote-ketjun alkupää kuntoon: eli sosiaalipuoli ja perusterveydenhuolto (eli terveyskeskukset) – sekä tietysti terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.  

Ja toinen olennainen kysymys on se, että onko euro ainoa konsultti myös sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä.

Minusta tällainen keinotekoinen keskittämisasetus on aivan älytön. Se pitää perua. Uskomattominta tässä on se, että “maakuntien puolue” Keskusta on sen tehtaillut.

Tämä kirjoitukseni on mitä suurimmassa määrin aluepoliittinen. Vaikka Oulu on näissä terveydenhuoltoon liittyvissä asioissa usein Pohjois-Suomessa voittaja, kannattaa muistaa, että ensisijaisesti tässä ollaan ihan samassa veneessä. Aluepolitiikkamielessä siis. Viime syksynä tuli julki MDI-konsulttitoimiston selvitys koulutettujen 25-35-vuotiaiden muuttoliikkeestä. Uusimaa on koulutettujen nuorten aikuisten muuttovoittomaakunta. Keski-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla tase on täpärästi plussalla, mutta joka ikinen muu maakunta häviää. Koulutetut osaajat valuvat etelään. Muuttoautot vievät koulutettua nuorta porukkaa pääkaupunkiseudulle niin Oulusta, Rovaniemeltä, Kuopiosta, Joensuusta, Jyväskylästä, Tampereelta, Turusta kuin pienemmistä maakuntakeskuksista. Minusta tämä alkaa olla jo koko Suomen mittakaavassa todella hälyttävää. Itse näen, että koko maata pitäisi kehittää tasapuolisemmin.

JAA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.