Ilmastonmuutoksen hillintä politiikan teon keskiöön

2

Jos joku uskaltaa ehdottaa luottamushenkilöpalkkioista luopumista kunnan muutaman miljoonan euron alijäämän kattamiseksi, hänet nauretaan välittömästi pihalle. Ei muutama kymmenen tuhatta euroa kata paria miljoonaa euroa.

Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvissä avauksissa vastaavat ovat ihan mahdollisia. ”Lopetetaan kivihiilen poltto ja katsellaan sitten muita toimia.” Tämä menee ihan täydestä. Toivottavasti ei enää kauaa.

Kun ilmastonmuutos nostetaan kaiken politiikan tekemisen keskiöön, myös argumentaation taso paranee. Millä tahansa väittämillä ei enää pärjääkään.

Kivihiilen polton päästöt ovat noin 10 % Suomen kokonaispäästöistä. Kun haluamme hillitä ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen (kuten viimeisin IPCC:n raportin vahvasti suosittaa), Suomen pitää saada nettopäästöt nollaan 2030-luvulla.

Se tarkoittaa noin 60 % päästövähennyksiä alle kahdessakymmenessä vuodessa. Ja päästöjen painamista lähelle nollaa tultaessa 2050-luvulle. Kivihiilen polton lopettaminen ei siis riitä alkuunkaan.

Poliittisille päätöksentekijöille taotaan taloudellisia faktoja koko ajan. Vastaavalla tavalla maapallon kestävyyteen liittyvät faktat pitää olla esillä ja päätöksenteon pohjautua niihin.

Jotta me saadaan ratkaistua se meidän todellinen kestävyysvaje.

JAA

2 KOMMENTTIA

  1. Hienoa, että löytyy vaikuttajia, jotka uskaltavat sanoa, että meidän on todellakin leikattava isosti, ja se johtaa valtaviin muutoksiin koko elämäntavassamme. Mutta ikävä kyllä tässäkin muutosten laajuus jäi aika abstraktiksi. Siksipä ehkä voisin konkretisoida asiaa.

    Jos mitään mullistavaa vähäpäästöistä energialähdettä ei löydy- eikä sellaista ole näköpiirissä – Suomen päästövähennysten toteutuminen merkitsee esimerkiksi sitä, että meillä ei enää jatkossa ole varaa lämmitettyihin urheiluhalleihin, jäähalleihin, uimahalleihin, konserttisaleihin, lentomatkailuun eikä juurikaan yksityisautoiluun. Veneilystä, ilmailusta ja laskettelurinteistä tietysti puhumattakaan.

    Kun teollisuuden päästöjä rajoitetaan rajusti, Suomen bruttokansantuote kutistuu murto-osaan entisestään. Se tarkoittaa sitä, että meillä ei jatkossa ole varaa likimainkaan nykyisenkaltaiseen sosiaaliturvaan, terveydenhuoltoon tai koulutukseen. Vihreässä nollapäästöisessä Suomessa siis työttömiä ei enää elätetä, yli 50-vuotiaiden syöpiä ei hoideta, ja yliopistoja on vain yksi, ja sinne menee vain muutama prosentti kansasta.

    Jos joku kuvittelee, että Suomelta vaaditut päästöleikkaukset eivät johtaisi tähän, hän on denialisti.

    Tämä on kova ja karu hinta siitä, että ilmastonmuutos saadaan pysäytettyä. Mutta se kannattaa maksaa, koska vaihtoehto on vielä pahempi.

    • Minä en itse asiassa tässä kirjoituksessa kertonut ilmastonmuutoksen hillinnän vaikutuksesta elämäntapaamme. Kerroin siitä, että tiedot ilmastonmuutoksesta ja sen hillinnästä ovat pääsääntöisesti heikot. Ja se mahdollistaa heikot argumentit, joihin harva osaa puuttua. Ja se on oikeasti yksi iso ongelma, koska sitten voidaan sanoa ja lupailla lähes mitä tahansa. Ja tietysti pahimmassa tapauksessa myös tehdä huonoja päätöksiä.

      Palaan muihin asioihin (eli mitä päästövähennykset käytännössä tarkoittavat sekä noihin elämäntapa-asioihin) sitten seuraavissa kirjoituksissa. 🙂

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.