Älä karehdi toisen iloja kun et tiedä suruja

11

”Kel onni on, se onnen kätkeköön!” Sanotaan, että suomalaisten kansantauti on kateus. Nykysuomen sanakirjan mukaan kateus liittyy ihmiseen, joka ei suo toiselle hyvää vaan haluaa itselleen sen hyvän, joka on tällä toiselle suotu. Kateus ilmenee toisen ihmisen inhoamisena, panetteluna, toiminnan vähättelynä ja tämän vastoinkäymisistä iloitsemisena. Kateellinen vertailee itseään jatkuvasti muihin ja ahdistuu näiden menestyksestä. Kateellinen kadehtii, vaikka toisen onni tai omaisuus ei olisikaan itseltä pois. Vaikka ympärilläsi olevat ihmiset eivät onnistuisikaan konkreettisesti varastamaan onnesi syytä, he voivat nurjalla suhtautumisellaan pilata oman ilosi. Mitä tällainen ajatusmaailma kertookaan meidän sisimmästämme ja monesti kuvitellusta hyvyydestämme?

Tässä maailmassa tarvitaan jonkin verran vertailutietoa, mutta jatkuvaan toisiin ihmisiin kohdistuvaan vertailuun sisältyy usein myös kateuden tunteita, sillä aina jollakin toisella on paremmin asiat kuin itsellä. Muistan erityisen hyvin, kuinka jo ala-asteella ajattelin, että
kasvaisimpa nopeasti aikuiseksi, ettei tarvitsisi enää vertailla koetuloksia kenenkään kanssa. Minusta se oli jo tuolloin vastenmielistä, vaikka pärjäsinkin koulussa monissa aineissa keskivertoa paremmin. Tässä kuten niin monessa muussakin asiassa olen pettynyt aikuiseksi kasvettuani. Emme me aikuiset ole yhtään sen parempia ihmisiä vaan monesti jopa päinvastoin. Muistan myös ikuisesti erään koulukuraattorini sanat minulle: ”Älä Heli koskaan karehdi ketään. Kaikilla on omat murheensa tässä maailmassa, vaikka ne eivät läheskään aina näkyisi päällepäin!”

Kohtuus on yleensä ihmiselle se paras osa tässä maailmassa, mutta jos Luoja meitä päättää siunata vähän runsaammallakin omaisuudella, kyvyillä tai henkisellä hyvinvoinnilla ja onnella, ei varasteta sitä lähimmäisiltämme! ”Jolle on paljon annettu, siltä paljon vaaditaan, ja jolle on
paljon uskottu, se pannaan paljosta vastaamaan.” (Luuk. 12: 48)

diakoni Heli Mattila

JAA

11 KOMMENTTIA

  1. Ennen sanottiin,että oma kehu haisee- niin tässäkin kirjoitelmassa. Eikö kirkossa ole oikeita töitä, kun pitää jatkuvasti samojen kirjoitella tänne.

    • Mene ja kirjoita itse. Älä ole kateellinen.

      Kateus paistaa netinkin läpi.

    • Surullista, että näet tekstini niin. Kaikki ne kirkon työntekijät, jotka haluavat voivat tänne kirjoittaa. Ja sanon tämän edelleen. Tätä blogia kirjoitetaan työajan ulkopuolella….

      • Hei hei Heli. Älä nyt sentään ota kaikkien kirjoittajien
        puheita tosissasi..
        He puhuvat vain sitä mitä kateus suuhun tuo.
        He ovat Taivaanvartioita ja tietävät miten muiden
        pitää ajatella ja uskoa.
        Jaksamista, voimaa ja iloa.

        Ismo

  2. Kirkon työntekijät pitävät itseään muiden yläpuolella, siksi heitä on vaikea lähestyä. Liian paljon sanoja, mutta vähän tekoja.

    • Jos rehellisiä ollaan, kaikissa meissä on jonkin verran ylimielisyyttä, koska kaikki me vertaamme itseämme muihin (joko tietäen tai tiedostamatta) ja se valitettavasti näkyy sitten käytöksessämme. Juuri tästä halusikin kirjoittaa. Se kertoo vain meidän kaikkien ihmisten sisäisestä pahuudesta. Pahuus nähdään mieluummin muissa, ei itsessä ja omissa taipumuksissa.

    • Kirkon työntekijänä voin sanoa, että meiltä odotetaan enemmän kuin muilta. Varsinkin pienemmillä kylillä kirkon työntekijät tunnetaan ja elämää kontrolloidaan aivan eri tavalla kuin muiden. Jossakin muussa työssä voi olla paljon helpompaa olla. Mitähän tekoja meiltä odotat ja mistä tiedät mitä me kukanenkin teemme?

      • Valitettavasti näin on, mutta näitä odotuksia on ihmisillä. Jumala kyllä tietää mitä tekoa olemme, eikä vaadi muuta kuin uskoa Häneen. Olen itse vain sitä mieltä, ettemme me kirkon työntekijät ole yhtään sen parempia syntisiä kuin muutkaan. Emme voi ottaa hyvyydestämme kunniaa itsellemme. Mutta se ken ei tunne syntiänsä, ei tarvitse armoa ja armostahan me olemme kaikki pelastetut – ainakin Raamatun mukaan. En siis odota mitään tekoja – korkeintaan hieman itsensä tutkiskelua.

  3. Oululainen Terentjeff kertoo, kuinka työntekijät kerran yrittivät
    saada yli 5 % palkankorotuksen taikka he menevät lakkoon.
    Suhdanteista johtuen Terentjeff sai kaikille 10 – 20 % palkan-
    korotuksen.
    Seuraavana aamuna ammattiosasto tuli hänen puheileen, koska
    joku oli saanut suuremman palkankorotuksen kuin muut!
    Siis eikö kateus hallitse?

    Kateus ylläpitää elämää

    • Varmaa tuo elämä olisi mielekkäämpää ja mukavempaa meille kaikille, kun kateutta ei olisi…

  4. Ei kateus tunteena ole hyvä tai paha, eikä sitä itsekukaanvalitse. Se voi jopa aikaansaadamuutosta omassa elämässä, jos on kadesiitä, ettäjlku tuntuu olevanonnellisen oloinen, joskominäkin. Mikään tunne ei olehyvä taipaha, eikä itse valittu.