Pentuja tulossa pian, ihan pian

0
Impi, tuleva äiti

Nyt on vihdoin se hetki, jota olen odottanut jo viime keväästä saakka: pentuja tulossa Violetdream kenneliin kahden vuoden tauon jälkeen!

Impi on oma kasvattini, Alman tyttö. Impi asui meillä kaksivuotiaaksi, kun huomasin, että se ei pysty olemaan oma itsensä isossa laumassa, ja Impi muutti siskonsa Lempin luo Liminkaan. Siellä Impi saa rakkautta ja huomiota ja on kuin eri koira nyt, onnellinen ja rauhallinen. Kun Impi muutti, sovimme uuden omistajansa kanssa, että teetän sillä pentuja, ja nyt Impille onkin tulossa jo toinen pentue.

Pentusuunnitelmathan teen jo puoli, jos ei vuottakin aikaisemmin kuin itse ajankohta on. Impin kohdalla päätökset tehtiin jo viime keväänä. Siinä sitten vaan odottelemaan sopivia juoksuja, ja nehän tulivatkin kuukautta ennen kuin olimme odotelleet.

Sylissä on hyvä olla. Impi <3

59. vrk meneillään

Impin askeleet ovat hidastuneet jo kovastikin, se makoilee suurimman osan ajasta. Katseensa on niin kaunis, rauhallinen ja seesteinen. Massussa tuntuu pienten tassujen liikkeet ja välillä isompiakin muljahduksia. En käyttänyt Impiä tällä kertaa röntgenissä, jossa olisi nähnyt pentujen määrän. Epäilisin kuitenkin massun koosta, että tulossa olisi kaksi, jos ei kolme pentua. No, katsotaan, mitä tuleman pitää.

Impin lämpöjä olen mittaillut useamman päivän. Lämpöjä seuraamalla siis toivon mukaan saan kiinni lämpöpiikin, jossa lämmöt käyvät alle 37. Lämpöpiikin jälkeen synnytys alkaa avautumisvaiheella, joka kestää useita tunteja ennen työntövaihetta. Vielä on lämmöt pysyneet 37,5 molemmin puolin. Toinen merkki synnytyksen alkuvaiheesta on, että koira ei syö ja alkaa tyhjentää itseään.

Näitä merkkejä tässä siis odottelen, odottelen, odottelen, odottelen… Puren kynsiäni, ajatukset harhailevat, en pysty keskittymään juuri mihinkään. Istun vaan sohvalla ja tuijotan tyhjin silmin en minnekään. Käveleskelen kotona päämäärättömästi ja yritän tarttua johonkin tekemiseen – siinä onnistumatta. Ne hermojaraastavat hetket ovat siis alkaneet, jolloin minuuttikin tuntuu tunnilta.

Muu lauma jatkaa normaaliin malliin

Lauman muut jatkavat elämäänsä kuin mitään ei olisi tapahtumassa. Penikat, Justus ja Sylvi touhottavat omiaan sisällä ja ulkona. Alma makoilee sohvan käsinojalla ja seurailee muita. Luna makoilee tai paimentaa haukkumalla penikoitten rällätystä. Ellu, tuo prinsessa, etsii itselleen rauhallisen paikan, pistää nukkumaan eikä voisi vähempää muista välittää.

Luna, tuo nautiskelija ja toisten komentelija.
Alma hoksasi, että tyyny onkin hyvä noja ja näkeekin paremmin sohvan käsinojalta.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.