Yhteistyöllä hyvinvointiin – lautakunnat etsivät ratkaisuja lasten ja perheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi

0

 

Oululaiset tunnetaan onnellisina kaupunkilaisina, jotka osaavat nauttia arjen pienistä iloista kuten uimahalleista ja kirjastosta. Valon kaupungissa on kuitenkin myös varjonsa, pahoinvointia siellä, missä sitä ei pitäisi olla:  kodeissa ja kouluissa.

Opettajilta on jo pitkään tullut viestiä, että kaikilla lapsilla eivät asiat ole hyvin. Lapset ovat muuttuneet levottomammiksi ja erityisen tuen tarve on lisääntynyt. Väkivalta pienten koululaisten joukossa on kasvanut. Kolmas sektori puolestaan viestittää päihdepalvelujen kasvaneesta tarpeesta.

Opettajien havainnoille on nyt saatu tueksi tutkittua tietoa. Lasten mielenterveysongelmat ja käyttäytymishäiriöt ovat viime vuosina kasvaneet huomattavasti. Alle 16-vuotiaiden vammaistuen saajien määrä on kasvanut merkittävästi ja yli puolet lasten vammaistuesta myönnetäänkin psyykkisten oireiden ja käyttäytymishäiriöiden hoitoon. Kaikissa maakunnissa on viime vuosina tapahtunut huomattava nousu alle 16-vuotiaiden vammaistuen saajien määrässä, ja kaikkein suurinta lasten vammaistuen kasvu on ollut Pohjois-Pohjanmaalla. Oulussa vammaistukea saavia alle 16-vuotiaita on noin 1500 lasta. Heistä siis yli puolella on mielenterveyteen tai käyttäytymiseen liittyvä diagnoosi.

Lasten psyykkiset ja käyttäytymisen häiriöt ovat kasvaneet koko maassa, mutta Pohjois-Pohjanmaalla vieläpä keskivertoa enemmän. Eniten tuen tarpeen kasvu näkyy 5 – 9 -vuotiaiden poikien ryhmässä. Diagnooseista yleisimmät ovat puheen ja kielen kehityksen häiriöt, monimuotoiset kehityshäiriöt ja laaja-alaiset kehityshäiriöt. (Lähde:Hyve-Siku -lautakuntaseminaarissa 18.9.18 käytetty materiaali).

Hälytyskellojen tulisi siis soida ja kovaa: miksi psyykkiset häiriöt ovat lisääntyneet merkittävästi erityisesti pienimpien kansalaisten kohdalla ei vain maakunnassamme vaan myös koko maassa? Mitkä yhteiskunnalliset muutokset tai muut seikat ovat lasten lisääntyneen pahoinvoinnin taustalla? Ilmiö on ehdottoman tärkeää selvittää juuria myöten.

Sivistys- ja kulttuurilautakunta ja hyvinvointilautakunta aloittivat viime keväänä yhteistyön lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi, pahoinvoinnin juurisyiden perkaamiseksi ja yhteisten ratkaisujen löytämiseksi. Tavoitteena on tehostaa matalan kynnyksen tukea, jotta lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi lisääntyisi ja pahoinvointi luonnollisesti vähenisi. Viranhaltijat ovat valmistelleet esityksiä lautakunnille rajapinnoista, joilla sivistys-, kulttuuri- ja hyvinvointipalvelulut voivat yhdessä ja kolmannen sektorin kanssa toimia kaupunkilaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. 

Toisessa yhteisessä lautakuntaseminaarissaan 18.9. 18 lautakuntien jäsenet viranhaltijoiden ja nuorten edustajiston kanssa lähestyivät lasten ja nuorten hyvinvointiteemaa kolmesta näkökulmasta: lapsivaikutusten arvioinnista, kasvun ja oppimisen tuen strategiasta sekä perhekeskeisestä mallista käsin. 

Lapsivaikutusten systemaattinen arviointi on tarpeellinen aina, kun päätökset koskevat lapsia ja nuoria. Lapsivaikutusten arvioinnilla voidaan ennakoida päätösten vaikutusta lapsiin ja välttää huonot päätökset tai ainakin tunnistaa, millaisia seurauksia eri päätöksillä on eri lapsiryhmiin. Kaupunginvaltuusto onkin päättänyt, että tämän vuoden loppuun mennessä Oulun kaupungille laaditaan lapsivaikutusten arvioinnin toimintamalli. Lapsivaikutusten arvioinnin pitää olla sisäistetty osa päätöksentekoa, johon tulee luonnollisesti sisällyttää lasten ja nuorten kuuleminen ja osallistuminen.

Hyven ja sikun ja kolmannen sektorin yhteistyönä suunnitellaan myös perhekeskeistä toimintamallia, jossa perheet ja eri-ikäiset ihmiset kohdataan siellä, missä he asuvat ja jossa tarpeisiin vastataan matalalla kynnyksellä siellä, missä ihmiset elävät. Tavoitteena on vahvistaa perheen voimavaroja jo ennen kuin mahdollisia haasteita ilmenee, ja tarjota tukea ei vain yhdelle perheenjäsenelle vaan koko perheelle elämän eri kriisitilanteissa. Kun perhe voi hyvin, voivat lapsetkin hyvin. Esimerkkejä perheen suorasta ja välillisestä tukemisesta on kattavampi tiedotus palveluista, kohtaamispaikat kirjastoissa ja monitoimitaloissa ja tiiviimpi yhteistyö vaikkapa varhaiserityisopettajan ja sosiaalityöntekijän välillä.

Lasten ja perheiden tukemisen kokonaisuuteen kuuluvat osana palvelut, joita tarjotaan varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Sikussa laaditaan parhaillaan kasvun ja oppimisen tuen strategiaa, jonka tarkoituksena on vastata paremmin lapsen ja nuoren erityisen tuen tarpeeseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Tällä hetkellä Oulussa ei ole varsinaisia erityisen tuen erityisiä ryhmiä varhaiskasvatuksessa ja tarve uusille pienryhmille myös koulun puolella on suuri. Mitä varhemmin päästään vaikkapa Lapset puheeksi -menetelmällä tai muuten välittömästi reagoimalla kiinni perheen ongelmalliseen tilanteeseen, sitä paremmat mahdollisuudet on rakentaa lapselle kasvurauha ja hyvä opinpolku ja edesauttaa perheen tasapainon löytymistä.

Kaupunki voi tarjota palveluja perheille, mutta kysymys on myös siitä löytääkö ihminen tuen piiriin. Onkin tärkeää varmistaa, että tieto vaikkapa kotiavusta tai vertaistuesta ulottuu perheeseen asti. Parasta on, jos kaupungin, järjestöjen ja seurakuntien työntekijät menevät sinne, missä ihmiset liikkuvat: kauppakeskuksiin, liikuntapaikkoihin, leikkipuistoihin ja kirjastoihin. Etsivälle nuorisotyölle on taattava resurssit ja yksinäisyyden helpottamiseksi on luotava tiloja, joissa ihminen voi löytää ystäviä. Parasta on kysyä ihmiseltä itseltään, mitä hänelle kuuluu ja joskus on hyvä tehdä tämä kysymys myös itselle. Hyvän mielen lähettiläs voi halutessaan olla jokainen. Kohtaaminen ja toisen huomioiminen kun ei paljoa vaadi, mutta saattaa pelastaa jonkun päivän – joskus jopa elämän.

JAA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.