Mallia Kemistä

2

Yleensä ottaen Oulussa suhtaudutaan hieman asenteellisesti pienempään naapurikaupunkiin, ”punaiseen” Kemiin. Matkailussa olemme kuitenkin oppipojan asemassa suhteessa heihin. Kaupungeilla on samankaltaiset lähtökohdat matkailussa, etenkin luontoympäristöltään: varsinaiset luontaiset vetovoimatekijät puuttuvat. Viimeisen 30 vuoden aikana Kemi on onnistunut rohkealla, määrätietoisella toiminnallaan luomaan vetovoimaa ja kiinnostavuutta tavalla, josta Oulussa voitaisiin katsoa mallia.  Samanaikaisesti Oulussa ollaan edelleen lähtökuopissa. Mistä tämä johtuu?

Tietenkin voidaan sanoa, että Kemissä on ollut pakottavampi tarve onnistua matkailussa, kun elinkeinorakenne ei ole yhtä monipuolinen kuin Oulussa. Kuitenkin – nimenomaisesti kaupunki – on Kemissä onnistunut omalla, rohkealla toiminnallaan matkailussa: ja vauhti näyttää vain kiihtyvän. Toki matka on ollut kuoppainen, mutta vaikeudet ja riskit on voitettu. Kun varsinaista yksityistä primus motor-yritystä ei ole ollut, on Kemin matkailu Oy kyennyt kehittämään toimialaa kokonaisuudessaan. Ilmeisestikin se pystyy hyvään kumppanuuteen yksityisten yritysten kanssa. Avainhenkilöt ovat sitoutuneet vahvasti ja onnistuneet tehtävissään.

Takavuosina työstin terveysmatkailun pakettia Oulussa yhdessä yrittäjävetoisten matkailutoimijoiden kanssa. Tuolloin kävi selkeästi ilmi se, että kehitystyössä paikalliset toimijat olivat motivoituneempia ja määrätietoisempia, kuin ne, joiden päätöksenteko oli pääkaupunkiseudulla.  Tarvitaan lisää rohkeutta ja määrätietoisuutta; vaikuttavia loppuun asti vietyjä hankkeita, jotka eivät välttämättä edellytä miljoonainvestointeja ja seinien rakentamista. Vetovoimaa voidaan luoda muutenkin. Qstock on kunnioitettava saavutus nykymuodossaan, mutta Oulun kokoiselle kaupungille se ei ole yksinään riittävä .

Tätä nykyä ongelmana on myös matkailun organisointi Oulussa. Toimialan kehitystyöstä ei ota koppia oikein mikään taho. Yksittäisillä yrityksillä on liian niukat resurssit, Oulun matkailu Oy:n toimeksianto on pienillä henkilöstöresursseilla kohdentaa panokset ensisijaisesti markkinointiin ja isot avaukset ja määrätietoinen kehitystyö jää nyt tekemättä. Jolla sitä uutta vetovoimaa luotaisiin.

Matkailulla on pelkää matkailutuloa ja työpaikkoja laajempi merkitys paikkakunnalle! Keväällä uutisoitiin kyselyn tuloksesta, jonka mukaan oululaiset eivät oikein tiedä, mitä näyttää vierailleen kaupungista. Kun luodaan onnistunutta matkailun sisältöä, rakennetaan samalla omanarvontuntoa ja ylpeyttä omasta kotiseudusta, jota kehtaa näyttää muillekin. Sillä on vaikutusta laajemminkin kaupungin elinvoimaisuuteen ja vetovoimaan, sekä asukasviihtyvyyteen. Positiivisina esimerkkeinä tästä on mm. ennakkoluuloton Hovisuon skeittiparkki, joka hakee vertaistaan ( ja huom! on kaupungin toteuttama ), sekä vastikään Raksilan uimahallin kupeeseen noussut kiipeilypuisto Huikia.

Oulussa tarvittaisiin kuitenkin joukostaan päätä korkeammalle nouseva matkailullinen vetonaula ja/tai brändi, josta kaupunki tunnetaan. Oulun brändi kaipaa monipuolistamista nykyisestä teknologia-imagostaan ja todellista läpimurtoa matkailussa. Nyt olisi iskun paikka, kun koko Pohjoisen Suomen matkailu on kovassa boostissa.

 

JAA

2 KOMMENTTIA

  1. Oululle matkailun mallia Kemistä?

    Oulun pitäisi ottaa oppia ja mallia matkailun markkinoinnissa selkeästi isommista kaupungeista kuin jutussa mainitusta Kemistä. Esimerkiksi Helsinki ja Tampere olisivat Oululle selkeästi parempia mallikaupunkeja.

    Perusteluni on, että Oulun pitäisi nopeasti päästä eroon tästä pikkukaupunki-imagosta, sekä kaikenlaisista junttimaisista Oloveista, Ölöveistä ja muista Rovianteista!

    Oulun on saatava hyvä itsetuntonsa takaisin, niinkuin se joskus on tässä kaupungissa ollutkin. Oulun ei pidä esittää maaseutua – Oulu on oikea kaupunki yliopistoineen kaikkineen.

    Oulun pitäisi nopeasti ottaa uudelleen koppi Merellisestä Oulusta, joka on Oulun omaa tarinaa.
    Mukaan olisi myös otettava korkeatasoiset musiikkitapahtumat, Valkosipuliyöt, Lohisoppajuhlat ja vastaavat Oulun omat jutut, kaupungin oman historian mukaan. Ouluun eivät sovi mitkään Kemistä tai Rovaniemeltä lainatut jutut, kuten Lumilinnat, Poroferiat ja vastaavat.

    Oulusta pitää löytyä itsetuntoa, että tehdään täällä Oulun omat juhlat ja jutut ja annetaan lappilaisten ja Kemiläisten pitää omansa. Niitä ei pidä lähteä kopioimaan tänne Pohjois-Suomen pääkaupunkiin.

    Oulu on nykyisin yksi Suomen suurimpia kaupunkeja yli 200 000 asukkaallaan.
    Oulun kaupungin markkinoinnissakin virallisesti mainitun pohjoisen Skandinavian pääkaupungin tulee markkinoida itseään ja tapahtumiaan kaupunkimaisesti ja oman arvonsa mukaisesti!

    • Eihän jutussa toivottukaan, että lainattaisiin tai kopioitaisiin juttuja esim. Kemistä, vaan toivottiin, että otettaisiin oppia Kemin rohkeudesta tehdä jotain kaupungin houkuttelevuuden lisäämiseksi. Tämä rohkeus tekisi sen, että pystyttäisiin käyttämään hyväksi juuri niitä mainitsemiasi oululaisia juttuja.

      Nämä ”junttimaiset” Olovit, Ölövit ja muuut Roviantit ovat juuri sitä itsevarmuutta, hyvää itsetuntoa – sitä oululaisuutta – Oulussa ei siis hävetä toisten mielestä junttimaista omaa murretta!

      Kannattaisi lukea juttu ajatuksella, ennen kuin tarttuu virtuaaliseen kynäänsä ja moittii.

      Terveisin ”Maailman matkaaja, sukujuuret Oulun seudulla, nykyinen kemiläinen”

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.