Barents Spektaakkeli: Älä kuse Venäjälle päin

3
Kuva: Ryssäjoella

Tämä on yksi ohjelman otsikoista helmikuun puolessa välissä Kirkkoniemessä pidettävässä Barents Spektaakkelissa, jota on järjestetty jo yli 15 vuoden ajan paikallisen kulttuuriyhdistyksen voimin. Festivaalin taiteellisena johtajana ja sen priimusmoottorina toimiva Luba Kuzovnikova on tullut takaisin äitiyslomansa jälkeen hoitamaan tätä lähes viikon kestävää tapahtumakavalkadia keskellä kylmää ja pimeää talvea Norjan itäisimmässä kolkassa.

Järjestely on monipuolinen ja vaativa. Tällä kertaa avajaisissa kaupungin keskusaukiolla nähdään 60 lennokin elektronisilla soundeilla maustettu show. Avajaisissa kuullaan Norjan kulttuuriministerin ja kaupunginjohtajan tervehdykset. Ilman julkisten tahojen ja monien sponsoreiden tukea sekä vapaaehtoisten apua tätä vuosittain järjestettävää taiteiden juhlaa ei olisi voitu pitää sellaisessa mittakaavassa.

Festivaalin vaihtuvat teemat heijastavat maailman menoa ja kansainvälisiä trendejä tämän pohjoisen kaupungin näkökulmasta. Viime vuonna venäläisen taiteellisen johtajan ollessa poissa kuviosta festivaalin teemaksi nousi Maailman pohjoisin Chinatown. Kaupungissa onkin viime vuosina nähty kasvavaa aasialaisten turistien ryhmää, joille paikallisena herkkuna tunnettu kuningasrapu on jotenkin tärkeä symboli. Lisäksi heitä kiehtovat revontulet, joiden uskotaan myönteisesti vaikuttavan syntyvyyteen.

Kaksi vuotta sitten sain kokea ja nauttia Spektaakkelin tapahtumista täysin siemauksin osallistumalla muun muassa kolmeosaiseen jalkapallomatsiin, jossa pelasivat norjalaiset, venäläiset ja nomadit toisiaan vastaan. Jujuna oli se, että tekemällä yhteistyötä naapurin kanssa saatiin paremmin torjuttua toisen naapurin hyökkäykset. Idea oli nerokkaasti toteutettu ja liittyi sinä vuonna Venäjällä pidettyihin jalkapallon maailmankisoihin.

Tämän vuoden festivaalin virallisena teemana on Venäläinen jälki, joka juontaa ehkä viime syksynä mediassa esille nousseen paikallisen asukkaan juuri tätä festivaalia vapaaehtoisena avustaneen entisen rajatarkastajan palautukseen Venäjältä vankilassa vietetyn kahden vuoden jälkeen. Vakoiluepäilyt ovat hiertäneet tätä rajaseudun kaupunkia sodan jälkeen ja nousevat nytkin esille festivaalin näyttelyissä ja performansseissa.

Rajaseudun tutkijoiden mukaan raja on puoleensa vetävä niin kauan kun pysytään turvallisella puolella. Matkailussa tätä on hyödynnetty järjestämällä risteilyalusten matkustajille bussiretkiä Venäjän rajalle. Rohkeasti tulkittuna nykyhistoria on pääroolissa tässä kulttuuritapahtumassa, joka on merkittävästi lisännyt pienen rajakaupungin kiinnostavuutta vierailukohteena talviaikaan ja värikkäänä etappina matkalla lännestä itään ja toisinpäin.

JAA

3 KOMMENTTIA

  1. Pääsispä Suomikin tuonne spektaakkeliin. Eikö Venäjä voisi vuokrata Suomelle Petsamoa, vähän samaan tapaan kuin Saimaan kanava?

  2. Vai vielä omasta varastetusta maksamaan vielä vuokraa???????

  3. Petsamon kehittymisen kannalta ongelmana on se, ettei sinne pääse käymään venäläisetkään, paitsi ne, jotka asuvat siellä, tai läpikulkumatkalla Norjaan. Saapa nähdä miten tuo Free Economic Zone hanke etenee siellä..