Häämatkalle Ouluun

0

Tämä tarina tulee hieman myöhässä, koska kronologisesti sen olisi pitänyt olla alkusoittona tähän Ouluun muutostamme kertovaan blogisarjaan. Olkoon se nyt tähän adventtiaikaan romanttisena epilogina.

Tästä kaikki alkoi – maaliskuussa 1996 kosin Olgan ja aloimme seurustella. Kyllä, luitte oikein, juuri siinä järjestyksessä. Hääpäivä piti valita touko-kesäkuun ajalle, koska maistraatissa vaadittiin kahden kuukauden miettimisaikaa ennen naimisiin menoa. Hyvä niin. Saimme sovittua hääpäiväksi lauantain päivän 29. kesäkuuta, jolloin Petroskoissa pidettiin kaupungin juhlaa.

Monet kaverimme eivät silloin uskoneet, että liittomme oli täysin vapaaehtoinen ja ettei Olga ollut raskaana ennen naimisiin menoa. Jälkeenpäin moni varmaankin laski kuukausia taaksepäin esikoisemme syntymästä. Silloin keväällä emme paljon miettineet tulevaa ja teimme valintamme vaistomaisesti. Toki olimme tunteneet toisemme pitkältä yliopisto-opiskelun ajalta.

Toukokuussa Petroskoihin saapui ryhmä suomen kielen opiskelijoita Oulusta professori Helena Sulkalan johdolla. Heille piti esitellä kaupunkia ja muutenkin kertoa opiskelustamme Petroskoin yliopistossa. Minut ja Olga värvättiin tähän tehtävään. Kiertoajelun jälkeen kutsuimme koko 20-henkisen ryhmän minun vanhempien kaupungin keskustassa sijaitsevalle asunnolle juomaan teetä. Silloin saimme Helenalta kutsun vierailla Oulun yliopiston suomen kielen laitoksella.

Samanaikaisesti minua houkuteltiin ylioppilaskunnan järjestämälle matkalle Ouluun heinäkuun ensimmäisellä viikolla pidettävään Barentsin alueen yliopisto-opiskelijoiden BASU-kesäkouluun. Suomen kielen taitoisena minusta olisi apua Petroskoin delegaatiossa. Sanoin ylioppilaskunnan puheenjohtajalle, että menen naimisiin edellisenä päivänä. Hän sanoi siihen: ”Ota tuore vaimo mukaan häämatkalle!”

Suomalaisten opiskelijoiden lisäksi toukokuussa Petroskoissa vieraili myös Oulun metropoliitta Leo, joka majoitettiin vanhempieni asuntoon. Minä sain olla sen ajan majoitettuna Olgan luona, koska Leo nukkui minun huoneessani. Sekin oli aikamoinen sattuma, kun saimme tavata hänetkin toisen kerran vierailullamme Oulussa lyhyen ajan sisään heinäkuussa.

Hääpäivämme oli melkoinen juhla, kun saimme kunniatehtävän olla koko kaupungin hääparina. Olimmehan sillä hetkellä Petroskoin yliopistossa kirjoilla jatko-opiskelijoina. Meidän oli määrä ilmestyä hevosen vetämillä valjakkovaunuilla yliopiston eteen ja osallistua rehtorin ja kaupunginjohtajan kanssa suihkulähteiden avajaisseremoniaan ison ihmisjoukon edessä. Kyydissämme oli kaksi historian professoria Galina Tyni ja Dan Johnson, joihin ystävystyimme sinä keväänä ja jotka olivat todistamassa meidän siviilivihkimistä. Molemmat kävivät myös seuraavana vuonna Oulussa tyttäremme kastejuhlassa. Näin Danista tuli myös Annan kummi.

Päivä päättyi sukulaistemme kesken pidettävään illalliseen vanhempien asunnolla. Me Olgan kanssa lähdettiin Samarallamme viettämään ensimmäistä hääyötä Kinnermäkeen matkalla kohti tuntematonta Pohjois-Suomea ja Oulun kaupunkia.

JAA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.