Positiivisuuden pyörremyrsky tyyntyy vasta Kärppien mestaruussaunassa

0

Muistan, kun kävin lätkäkauden ensimmäisellä juttukeikalla Raksilassa heinäkuun lopussa. Kärpät aloitti tuolloin harjoituskauden ja jututin Mikko Manneria hahmottaakseni hieman missä joukkue menee katastrofikauden jälkeen.

Manner analysoi nopeasti edellisen sesongin suurimman ongelman: joukkue ei kasvanut koskaan yhtenäiseksi, eikä ollut missään vaiheessa tarpeeksi sitoutunut.

Näiden johtopäätösten kautta Manner lähestyi uutta sesonkia. Pelillisten asioiden yläpuolelle nousi joukkuehenki ja sitoutuneisuus. Ne ovat tietysti tärkeitä teemoja aina, mutta kaikesta kävi selväksi, että ne ovat tällä kaudella poikkeuksellisen suuressa roolissa Kärpissä.

Pelipuolelta Manner avasi filosofiaansa, jota on nyt ihasteltu läpi kauden. Samaan hengenvetoon kärppäluotsi painotti, että kentällä tullaan näkemään myös “traagisia ja dramaattisia tilanteita”, mutta virheitä saa tehdä.

Tuntui, että virheitä jopa vaadittiin, jotta voidaan alleviivata sitä, että niitä saa oikeasti tehdä. Se kuului olennaisena osana joukkuehengen ja sitoutuneisuuden rakentamiseen, jonka valmennus halusi laittaa alulle mahdollisimman rivakasti. Luottamus haluttiin näyttää toteen tosipaikassa mahdollisimman nopeasti.

Kaikki jotka olivat eilen Raksilan lehtereillä tai ruudun ääressä näkivät tuollaisen traagisen ja dramaattisen tilanteen. Huippukautta pelaava Ville Leskinen menetti kahden miehen ylivoimalla kiekon alimpana miehenä HPK:n Otto Paajaselle ja Kärpille kävi kylmät.

Sama Leskisen tähdittämä kakkosketju nosti Kärpät suosta päätöserässä ja yhtäkkiä koko kärppälauma vaikutti pysäyttämättömältä. Joukkuehenki ja sitoutuneisuus nostivat silloin vahvasti päätään.

Pelin jälkeen päätään nosti luottamus. Manner totesi tylystä takaiskusta tyynesti, että pitää olla valmis ottamaan vastaan myös kolikon toinen puoli. Tuskin Leskinen oli saanut viimeisellä erätauolla sen kummemmin edes sapiskaa, sillä Manner on sanonut moneen kertaan pelaajan kyllä tietävän itsekin, kun on tullut mokattua.

Leskinen tiesi. Hän halusi viimeisessä erässä ratkaista pelin yksin. Manner sanoi pelin jälkeen, että Leskinen oli eilisen pelin kuva. Ja eilinen peli oli kuin koko seuran parin viime kauden kuva. Ensin mennään lujaa alas, mutta hetken päästä tullaan vielä kovempaa ylös.

Tuollainen nousu jälleen melko toivottomasta tilanteesta kertoo kovasta henkisestä kantista. Se lupaa Kärpille hyvää kevään ratkaisupelejä ajatellen. Jokaisessa tukalassa paikassa oma maila tärrää jatkossa vähemmän, kun taas vastustajan maila tärrää yhä enemmän.

Kärpät on nyt kaikkea sitä, mitä se ei ollut viime kaudella. Mikään ei tunnu menevän Oulussa pieleen juuri nyt. Raksilassa riehuu tällä kaudella niin iso positiivisuuden pyörremyrsky, että se tyyntyy tätä menoa vasta mestaruussaunassa.

JAA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.