Imetyksen lopettaminen

0

Noin kuukausi sitten pohdin sitä, pitäisikö imetystä jo lopetella, koska vuosikkaamme heräili monta kertaa yössä syömään ja aloin olla jo aika väsynyt siihen. Kesällä kirjoitin meidän imetystaipaleesta enemmän ja vertailin pitkää ja lyhyttä imetyskokemustani toisiinsa.

On sanomattakin selvää, että imetys on ollut minulle tärkeä juttu ja se on pyörinyt paljon mielessäni viime kuukausina.

Nyt on se tilanne, että olen lopettanut imetyksen kokonaan. Viimeinen imetys oli viime viikon torstaina. Olo on hiukan haikea, mutta enimmäkseen helpottunut.

Päädyin lopettamispäätökseen viime viikolla, kun jouduin menemään 4,5 tunnin yöunilla töihin. Takana oli hirvein yö pitkään aikaan, mutta ei todellakaan ainoa heräilyn ja valvomisen täyteinen yö. Olin jo lähes 14 kuukautta kerännyt niin massiivista univelkaa, että tuona yönä kuppi lensi nurin ja kovaa ja päätin, että imetys oli nyt tässä.

Meillä oli menossa unikouluntapainen (jo niin mones, etten pysy laskuissa perässä), tällä kertaa Gordonin tekniikalla. Ajatus oli se, että K saa maitoa vain kun himmeä ”imetysvalo” on päällä ja klo 22:30-5:30 välin se pimenee ja maitoa ei ole saatavilla. Muina aikoina maitoa saa lapsentahtisesti niin paljon, kuin hän haluaa. Gordonin tekniikassa on ideana, että lapselle opetetaan lempeästi nukahtamista ilman rintaa.

Homma meni siihen, että päivällä K:ltä jäi muut ruuat syömättä, kun maito kiinnosti niin paljon. Saannin rajoittaminen johti siihen, että K himoitsi maitoa vain enemmän ja kiihkeämmin. Hän repi paitaa ja läpsi minua, raivosi, osoitteli sohvaa ja vaati meitä menemään sille syömään. Yöllä maidon vaatiminen alkoi koko ajan aiemmin ja aiemmin. ”Valo päälle ja tänne se tissi!”

Sitten tuona ratkaisevana yönä hän heräsi jo kolmelta ja huusi 2,5 tuntia tissiä. K ei ymmärtänyt, miksi välillä saa maitoa ja välillä ei. Tuolloin päätin, että yöllä hän ei enää maitoa saa. Sitten aloin ajamaan alas myös päiväimetyksiä, kunnes maidontuotanto alkoi tasaisesti hiipumaan ja rinnat eivät enää täyttyneet.

Jos K olisi osannut suhtautua imetyksen vähentämiseen rennommin ja hyväksynyt muutoksen, olisimme ehkä voineet jatkaa päiväimetyksiä. Mutta hän on niin voimakastemperamenttinen, että tuollainen puolitien ratkaisu ei vain onnistunut. Hän suhtautui tissiin kuin addikti. En ollut hänelle enää muuta, kuin maidonlähde.

Nyt, kun imetyksen lopettamisesta on useampi vuorokausi, olen erittäin tyytyväinen päätökseeni. Eräs ystäväni sanoi, että tiedän kyllä sitten, kun on aika lopettaa, ja juuri niin kävi. K syö nyt ruokaa aivan eri määriä, kuin ennen ja nukkuu koko ajan paremmin. Sain jopa parina yönä nukkua huikeat viisi tuntia putkeen! Meillä on K:n kanssa nyt muutakin yhteistä, kuin imetys. Vaikka välillä hän vielä pyytää maitoa, ja saattaa vähän itkeäkin kun ei sitä saa, niin hän tuntuu sopeutuvan tilanteeseen koko ajan paremmin.

Lähes vuoden ja kaksi kuukautta se kesti. Välillä oli haasteita, välillä liiankin symbioottista ja enimmäkseen aivan ihanaa. Meidän imetystaival oli meidän näköinen ja muistelen sitä lämmöllä. Nyt nautin siitä, että ei tarvitse käyttää enää imetykseen sopivia vaatteita ja imetysrintaliivejä ja etenkin siitä, että nukumme kaikki paremmin.

JAA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.