Mitä ihmeen Raakoja pottuja – Blogin esittely

0

Hei sinä siellä, joka pidät älylaitettasi käsissäsi tai istut tietokoneesi ruudun ääressä! Olet juhlallisesti tervetullut Raakojen pottujen pariin. Älä huolestu, täällä nautitaan raaoista potuista vain vertauskuvallisesti, ei konkreettisesti, sillä se olisi epämukavaa ja minä taas haluan että viihdyt.

Mutta siis mikä ihmeen raaka pottu? No, sehän olen minä itse. Raaka sillä tavalla, että en usko koskaan tulevani valmiiksi ja koen päivittäin massiivisia keskeneräisyyden tunteita. Luulen, että sinä koet niitä myös. Voiko ihminen edes koskaan tulla valmiiksi?

Ja ne potut. Avokadot tai kumkvatit tuntuivat liian hienostuneilta. Pidän erittäin paljon television katselusta, joten ymmärrät varmasti samaistumiseni perunoihin. Peruna on kuitenkin liian asiallinen. Pottu on sellainen, jolla on itseironiaa ja sitä kuuluisaa pilkettä silmäkulmassa. Pottu kuulostaa pohjoissuomalaiselta.

Sellainen minä siis olen. Itseironisen keskeneräinen.

Olen myös äiti. Eli tämä on hyvin vahvasti blogi äitiydestä tai vanhemmuudesta tai siitä, miten itseironinen keskeneräisyyteni sopii lastenkasvatukseen. (Ihan hyvin, yleensä. Välillä erittäin huonosti.) Minulla on kaksi tytärtä, 9-vuotias L ja vajaa vuosikas K. Esikoiseni on peruja aiemmasta suhteestani. Kuopuksen isän (hän olkoon nimeltään M) kanssa olemme naimisissa. Elämme siis uusperheen arkea, jota tähdittävät minun lisäksi mieheni, kaksi eri-ikäistä lasta, farmari-Volvo, rivarinpätkä ja koira (H, chihuahua. Kerroin koska kiinnostuit kuitenkin).

Älä nyt säikähdä, vaikka perheemme ja täten myös blogin aihe kuulostaakin yhtä mielenkiintoiselta kuin pottujen kuoriminen. Koko homman viehätys piilee nimittäin siinä, että Raakoja pottuja käsittelee aiheita, joista meillä kaikilla on kokemusta, näkemystä tai ajatuksia. Ihan tavallisia juttuja, joista ei ehkä kukaan uskalla puhua ääneen. Sellaisia hetkiä, joina itse kukin on tuntenut mokanneensa tai vastaavasti suoristaneensa selkänsä ja seisseensä periaatteittensa takana.

On minussa toki muutakin, kuin äitiys. Työskentelen viestinnän freelancerina, eli teen vapaamuotoisesti (siis lähinnä kotoa käsin) töitä toimittajana, sosiaalisen median tuottajana sekä median ja viestinnän sekatyöläisenä. Harrastan lukemista, laulan kuorossa ja tykkään käydä koiran ja vauvan kanssa pitkillä kävelyillä.

Jää siis ihmeessä kuulolle, sillä täältä pesee! Pestään ne potut samalla!

PS. Mikäli haluat kahmaista koko sylin täydeltä raakoja pottuja, voit seurata minua Instagramissa ja/tai Twitterissä.

JAA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.