Ajatuksia Kainuun sähkökriisistä

0

Aloitin Kuhmon kaupunginjohtajana 1.1.2018. Uudenvuoden tienoon ympärillä sähköt olivat usein poikki mökillämme Varajoella. Mitään pitkiä sähkökatkoja ei ollut. Aloitin virallisesti työt Tammikuun toisena päivänä. Samana päivänä Kainuun pelastuslaitos kutsui Kainuun kuntajohtajat yhteiseen palaveriin sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ja Loisteen kanssa. Mukana oli myös muita viranomaisia. Osallistuimme hallintojohtajan kanssa kokoukseen etäyhteydellä. Tuossa palaverissa ymmärsin, että edessä tulisi olemaan laajempi normaaliolojen häiriötilanne koko Kainuussa.

Tykkylumen aiheuttamat sähkökatkot olivat jatkuneet jo jonkin aikaa Suomussalmella ja Hyrynsalmella. Pyynnöstä kunnat toimittivat tiedotepohjansa myös meidän muiden kuntien käyttöön. Määrittelimme evakuointipaikat, vedenjakelupisteet sekä paikat, joissa olisi mahdollista käydä lataamassa sähkölaitteita. Alustava tieto sähkökatkoihin varautumisesta lähti tekstiviestillä kyläyhdistysten yhteyshenkilöille ja digitaalisia kanavia pitkin kuntalaisille.

Kainuun pelastuslaitos otti johtovastuun tilanteesta 4.1. Pelastuslaitos ilmoitti kunnille määräajat, joiden puitteissa tilannekuva oli toimitettava pelastuslaitoksen johtokeskukseen. Perustimme välittömästi Kuhmoon valmiusajan johtoryhmän. Kainuun Pelastuslaitos piti meidät kiitettävästi tilanteen tasalla ja antoi kunnalle erinäisiä tietopyyntöjä sekä tehtäviä. Lisäksi kunnille määrättiin raportointivelvoite klo 9.00 ja klo 17.00.

Tässä yhteydessä en lähde kuvamaan kaikkia keskiviikon ja maanantain välisenä aikana tapahtuneita käänteitä. Esitän kuitenkin muutamia huomioita liittyen normaaliolojen häiriötilanteiden johtamiseen ja poikkeusoloihin varautumiseen.

Aivan ensimmäiseksi haluan todeta, että harjoittelu ja kouluttautuminen eivät ole turhaa. Viranomaisille järjestetään aluehallintoviraston ja Pelastusopiston toimesta runsaasti maksutonta tai hyvin edullista koulutusta normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin liittyen. Perustaidot kannattaa hankkia näistä tilaisuuksista, eikä omien tietojen päivittäminenkään haitaksi ole. Harjoittelu puolestaan auttaa hahmottamaan yhteistyökumppanit, tarpeet ja tiedottamisen merkityksen. Ilman harjoittelua yhteistyö ei suju tosipaikan tullen.

Jotta voi johtaa tilannetta, on oltava tilanteen tasalla eli hankittava ajantasaista tietoa ja ennusteita. Kainuun Pelastuslaitos hankki sitä meiltä kunnilta ja muilta yhteistyötahoilta mm. ilmatieteenlaitokselta. Kuhmon kaupunki hankki sitä mm. kyläyhdistyksiltä. Uskon, että hyvällä yhteistyöllä tilannetta johtanut pelastuslaitoksen johtaja pysyi hyvin tilanteen tasalla. Kuhmon johtoryhmälle äärimmäisen tärkeäksi yhteistyökumppaniksi muodostuivat kyläyhdistykset. Tiesin toki yhdistysten potentiaalin, mutta olen myönteisesti yllättynyt siitä, miten ratkaisevaksi niiden rooli muodostui. Suomen pelastusalan keskusliitolla on ollut kylien turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä hankkeita sekä koulutuksia. Myös kylien turvallisuussuunnitelmia on laadittu. Annan täyden tuen ja tunnustuksen tälle työlle. Kuhmon kaupunki päivittää kaupungin varautumissuunnitelman, jotta olemme tulevaisuudessa entistäkin paremmin varautuneita poikkeusoloihin.

Sitoutuminen tilanteen hoitamiseen korostui. Se, että toimijat sitoutuivat alusta asti jokainen hoitamaan omaa tehtävänsä, tuntui ja näkyi. Kun saimme ruokapalvelupyynnön Loisteelta hieman myöhässä, johtuen tietokatkoksesta kunnanjohtajan vaihtumisesta, lähti vastaava henkilö kunnan johtoryhmästä heti hoitamaan asian. Henkilökunta varattiin ja tarvikkeet hankittiin todella nopealla varoitusajalla. Tärkeä viesti oli, että haluamme tukea asentajien jaksamista maastossa kaikin mahdollisin tavoin. Myös vapaaehtoiset olivat valmiina kun heitä tarvittiin.

Paikallistuntemuksen merkitys kriisissä korostuu. Kainuu on pääosin harvaan asuttua maaseutua. Itse tuoreena johtajana en luonnollisesti tunne ihmisiä ja toimijoita, saati yksittäisiä kyliä tai niissä asuvia ihmisiä. Mutta tiimini tuntee. Soteväki tuntee kotihoidon asiakkaat ja omaishoitajat, hallintojohtaja kylien puheenjohtajat, kyläläiset ja tekninen johtaja maaston. Tätä kokoamaamme tietoa pyrimme välittämään myös pelastuslaitokselle ja hyödyntämään omassa tiedotuksessamme ja johtamisessa.

Kainuun tykkylumen aiheuttama kriisi hoidettiin hyvin. Myös luonto antoi armoa, sillä keli pakastui juuri kun sähköt saatiin palautettua. Kun tilanne on tuoreessa muistissa, on siitä myös mahdollisuus oppia. Nyt on juuri se hetki, kun henkilökunta ja kansalaiset ovat kiinnostuneita varautumisesta.

Tässä muutamia huomioita:

•Varavoiman määrä maakunnallisesti on laajaa sähkökriisiä ajatellen liian pieni. Jokaisen maakunnan tulisi tarkastella varavoimaa tarvitsevat kriittiset kohteet, liitäntävalmiudet ja kuljettaminen. Paikallisesti tarvitaan myös pieniä siirrettäviä aggregaatteja. Riittävä varavoima ja sen hyvä organisoiminen mahdollistaa mm. kunnan normaalin palvelutoiminnan jatkamisen mahdollisimman pitkään häiriöttä. Vesi tulee hanasta, koulut ja varhaiskasvatus pyörivät ja terveysasemalla homma toimii. Hyvään varautumiseen liittyy myös polttoainejakelun varmistamisen taajamien sähkökatkoksissa. Maakuntien tulee tehdä yhteistyötä varavoiman suhteen ja aggregaatteja tulee pystyä toimittamaan nopealla aikatauluilla häiriöalueille. Kansanedustaja Mikko Kärnä tekikin tästä jo erinomaisen esityksen koskien kylien varavoimaa. Toivottavasti asia myös realisoituu poliittiseksi päätökseksi.

•Virveverkon toiminnassa ja puhelinmastojen toiminnassa oli selkeitä puutteita. Näihin tulee reagoida nopealla aikataululla. Lisäksi toivon, että virvepuhelimen käyttö tulisi arkipäiväisemmäksi kommunikaatiossa kuntaviranomaisten kanssa.

•Raja-alueilla rajaviranomaisen, pelastuslaitoksen ja kuntien välistä yhteistyötä tulee tiivistää. Viranomaisten tulee harjoitella yhdessä ja laatia suunnitelma siitä, miten eri alueiden osalta toimijat vastuutetaan normaaliolojen häiriötilanteissa ja toisaalta poikkeusoloissa.

•Kyläyhdistysten potentiaali harvaan asuttujen alueiden turvallisuudessa tulee tunnistaa ja tunnistaa nykyistä paremmin. Kyläyhdistykset on otettava mukaan valmiusharjoituksiin.

•Harvaan asuttujen alueiden ihmiset ovat pääsääntöisesti varautuneet todella hyvin. Taajamaan ulkopuolella hyvin monella on varavoimaa, kaivo ja vaihtoehtoinen lämmitysjärjestelmä. Sen sijaan harvaan asuttujen alueiden taajamat, isoista kaupungeista puhumattakaan,ovat riskialuetta. Jatkossa varautumissuunnitelmissa ja evakuointisuunnitelmissa on huomioitava tämä seikka.

•Sähköverkkoyhtiön vastuu ja velvoitteet tulee käydä läpi lainsäädännöllisesti. Loisteen tulee ottaa myös pikimmiten käyttöön häiriötiedottaminen tekstiviestein. Tämä malli on käytössä monin paikoin myös muualla.

JAA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.