ONKO NYT SANGINJOKI PÄÄTETTY?

1

Uutinen Sanginjoen suojelualueen perustamisesta pitää paikkansa, mutta otsikko Kalevassa ”Pitkä kiistely ulkometsästä päätökseen” ei tule toteutumaan. Olin itse päätöksentekoa valtuustossa seuraamassa. Varajäsenenä en päässyt äänestämään vastaan. Päätöstä sinänsä kunnioitan, mutta miksi ratkaisu nyt jäisi tähän?

Asiasta on tehty esitys- tai päätöspöytäkirja ainakin 24 kertaa. Seuraavat asiat estävät tai voivat estää lopullisen ratkaisun:

1. Kaupunginvaltuusto hylkäsi suojeluesityksen 16.6.2014. Päätöksestä on valitettu. Koska asiassa ei ole ilmennyt mitään uutta ja asian käsittely on KHO:ssa kesken, niin ei ole hyvän hallintotavan mukaista tehdä uutta päätöstä. Hyvin helppo ja yksinkertainen peruste valitukselle.

2. Nyt suojellaan ’aluksi’ 1127 hehtaaria. Ulkopuolelle jää 1140 hehtaaria ns. talousmetsää. Talousmetsän käyttämiseen laadittiin kovat ehdot. Metsään sovelletaan ns. jatkuvan kasvun periaatetta. Käytännössä talousmetsässä saa kaataa puuta vain valikoiden. ”Sen taloudellisesta kannattavuutta on epäilty, sillä se on käytännössä poimintahakkuuta, jossa hakkuukypsät puut otetaan muun metsän seasta”, totesi luonnonvara-keskuksen professori Anne Tolvanen Kalevassa 31.1.2018. Tolvanen totesi myös suuren totuuden: ”Ihmisethän tykkäävät metsästä, jossa näkee kulkea. Luonnonsuojelijoiden suosimat pöheiköthän eivät sillä tavalla kiinnosta tavallista kulkijaa.”
Minun mielestä tämä johtaa siihen, että kun tätä talousmetsän osaa ja suojelualuetta ryhdytään hoitamaan, siis kaatamaan puita, niin niissä roikkuu muutakin väkeä kuin perussuojelijat laillista työtä estämässä. Tästä syystä suojelijat tulevat vaatimaan, että koko talousmetsäkin on otettava suojelun piiriin.

3. Nyt suojelussa osasta metsää menetetään vuosittain 70.000 – 100.000 euroa selvää rahaa. Kun talousmetsäkin suojellaan, niin yhteiset saamatta jääneet tulot ovat useita satoja tuhansia euroja joka vuosi. Lisäksi menetyksiin pitää laskea ne miljoonat eurot, jotka 1.3.2010 tehdyn hoito- ja käyttösuunnitelman KH:n päätöksen toteuttamatta jättämisen vuoksi ovat jääneet ja ovat jäämässä saamatta. Tätähän päättäjät eivät osanneet huomioida. Kun koko alue on saatu suojeltua, niin eräät tahot hoksaavat, että suojelualueen ympärillä olevat yksityismetsät häiritsevät luonnonsuojelualueen täydellistä toteutumista. Tätä perustetta on jo käytetty Natura-alueitten laajentamisvaatimuksissa. Niinpä tehdään esitys tai oikeastaan ne eivät ole mitään esityksiä, vaan vaatimuksia, että myös ympäristömaat on saatava suojelun piiriin vaikkapa pakkolunastuksin.

Kokoomuksen Jorma J. Husson esitys oli hyvä ja järkevä. Esityksen mukaan olisi suojeltu 369 hehtaarin alue, joka olisi jossain määrin täyttänyt luonnonsuojelualueen kriteerit. Tällä alueella nytkin ihmiset ovat pääsääntöisesti metsässä vierailleet. Nyt esitetyt lisähehtaarit ovat lähinnä rämeikköä, joka jo on suurelta osalta kasvanut umpeen tai sellaiseksi täyttä vauhtia tulevina vuosina kasvaa. Sieltä on katoamassa alakasvillisuus, marjat ja sienet ja sitten katoaa linnutkin. Tästä oli huolissaan mm. professori Tolvanenkin. Jäljelle jää korkeintaan pöheikössä tosiaan etsivät ihmiset, jotka ovat tämän kaiken surkeuden saamassa aikaan.

Sallittakoon pieni ja monen mielestä sopimatonkin vertailu. Kaupunginvaltuusto on vuosia kiistellyt, voiko Sanginjoen koulu jatkaa. Kustannukset olisivat vuositasolla 26.000 euroa. Nyt samat päättäjät heittävät menemään satoja tuhansia tai jopa miljoonia euroja, kun on niin hauskaa olla samaa mieltä.

Kiistelyä Sanginjoella ei saada loppumaan, kuin vasta sitten, kun perinteisiä suomalaisia elämänmuotoja tukevat puolueet huomaavat, että meillä ei olekaan varaa tämmöiseen taloudenpitoon.

Kari Myllyniemi

JAA

1 KOMMENTTI

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.