Vaikuttavuutta ilmastotyöhön

2
Helleilta lokakuussa. Kuva: Seppo Sorvari

Tasan kuukausi sitten julkaistiin IPCC:n ilmastoraportti. Raportti oli kovaa luettavaa. Näytti siltä, että nyt asiaan aletaan oikeasti herätä ja ottaa vakavasti. Media täyttyi ilmastouutisilla, puolueet toisensa perään kuuluttivat toimien perään. Entäs nyt? Kuukausi on pitkä aika, ja uutiset unohtuvat.

IPCC:n raportin jälkeen tulleet uudet tutkimustiedot ovat osoittaneet, että tilanne on todellakin vaarassa karata käsistä. Maapallon valtameret sitovat itseensä lämpöä toimien lämpövarastona. Uusi data-analyysi osoittaa, että meret ovat sitoneet jopa 60 % enemmän lämpöä itseensä, kuin aiemmin on luultu. Lämpövarasto ei ole rajaton, sen täyttyessä lämpö jää ilmakehään kiihdyttäen edelleen ilmastonmuutosta.

Ilmastonmuutos vaatii – ja pikaisesti – kokonaan uudenlaista ajattelua ja lähestymistapaa kaikkeen siihen mitä me ihmisinä teemme. Sen ajattelutavan on kuljettava niin läpi arjemme, kuin yritysten ja poliittisen päätöksenteon. Autoverolla askartelu ei pelasta isossa kuvassa enää mitään.

Kunnilla on oma osansa ilmastotyössä. 42 suomalaista kuntaa on liittynyt Suomen Ympäristökeskuksen ohjaamaan Hinku-foorumiin. Kunnissa taistellaan resurssien niukkuudesta eri sektorien välillä. Tämä ei saa olla este paikalliselle ilmastotyölle. On valittava kuntiin sellaiset työkalut ja metodit, joilla on mahdollisimman suuri vaikuttavuus panokseen nähden, ottaen tietenkin huomioon lisäksi näiden työkalujen muut mahdolliset vaikutukset ympäristöön ja ihmisiin.

Tehtyä ilmastotyötä on myös seurattava ja todennettava. Tässä vaiheessa on vaarallista tarttua pelkkiin ideologisiin keinoihin. Viime kädessä ilmasto ei kysele, mistä ne päästövähennykset tulevat, vaan paljonko niitä tuli.

2 KOMMENTTIA

  1. Suomi tarvitsisi nyt poliitikkoja, jotka sanovat suoraan ja konkreettisesti, mitä ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen meiltä vaatii, ja mitä siitä meille seuraa.

    Jos Suomi leikkaa päästöjään niin paljon kuin IPCC:n viimeisin raportti edellyttää, seuraukset ovat rajua: Suomen bruttokansantuote romahtaa murto-osaan nykyisestä. Silloin nykyistä sosiaaliturvaa ja terveydenhuoltoa ei enää ole. Työttömiä ei elätetä, eikä yli 40-vuotiaiden syöpiä hoideta. Täällä ei huviveneillä, matkailla suihkukoneilla ulkomaille, autoilla kotimaassa eikä lasketella, ei uida uimahalleissa tai luistella jäähalleissa.

    Päästöjen leikkaaminen esiteolliselle tasolle tarkoittaa elämää esiteollisessa yhteiskunnassa. Ja 1800-luvun esiteollisessa Suomessa naisia ja lapsia kuolee runsain mitoin synnytyksiin, yliopistoja on vai yksi, ja musiikkifestivaaleja, tuontihedelmiä, teatteritaloja ja kunnallisia sinfoniaorkestereja ei ole.

    Hinta ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä on hirvittävä. Mutta jos emme tee mitään, seuraukset ovat vielä pahempia.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.